Hallitus on tehnyt ratkaisunsa

Hallitus on sitten tehnyt ALV-ratkaisunsa. Se tempoilee sinne sun tänne, alentaa ensin ja korottaa sitten. Ennen kaikkea hallitus jatkaa tiellään kohti tasaveroa. Mallia joka muualla, myös Virossa, ollaan hylkäämässä vahingollisena.

Katainen ja Vanhanen ovat keksineet mallin jossa ensin lasketaan ruuan ALV 12%:iin ja sitten se nostetaan 13%:iin yhdessä yleisen kannan 23%:iin noston kanssa. Ja vaikutukseltaan mitätön ravintoloiden ALV-alennus toteutetaan 13%:iin. Onko tässä tarkoituksellista asian monimutkaistamisen makua? Halutaanko tarkoituksella hämätä asia sellaiseksi, että tavallinen taatiainen ei tajua missä mennään?

Nykyinen hallitus Vanhasen ja Kataisen johdolla rummuttaa verotuksen painopisteen siirtämistä välittömistä veroista välillisiin. Tasaverohömpötyksen lisäksi mallissa on toinenkin epämiellyttävä piirre. Sillä pyritään hämäämään tavallista taatiaista sillä, että tuloverotuksen alennuksilla mukamas annetaan lisää rahaa kuluttajalle mutta sitten se kuitenkin otetaan pois korkeammilla välillisillä veroilla. Ihmisille luodaan illuusio ansioiden paranemisesta ilman palkankorotuksia ja hyväosaiset pääsevät kiertämään veroja koska pystyvät hyödyntämään muita keinoja eli esimerkiksi henkilökohtaisten kustannusten kierrättämistä yritysten kautta, ulkomailta tehtävia hankintoja j.n.e.

Verotuksen kantavana ajatuksena on ollut, että niitä maksavat ne jotka kykenevät. Tästä ajatuksesta on johdettu progressio. Meillä sitä on edustanut vain valtion tuloverotus sekä perintö- ja lahjaverotus. Kaikki muu on ollut tasaverotusta ja nyt hallitus taas vyöryttää siihen, hyväosaisia suosivaan suuntaan. Tässä nykyinen porvarihallitus jatkaa edellisten Lipposen hallitusten linjalla.

Oikea suunta olisi tietenkin, että kehityksen suunta käännettäisi pois tasaverosta. Palautettaisi varallisuusvero progressiivisena, palautettaisi progressio pääomatuloihin ja kiristettäisi valtion tuloverotuksen progressiota yläpäätä kohti. Nythän valtionverotuksen progressio vaikuttaa tiukimmmin keskituloisiin ja sen vaikutus lieventyy mitä suuremmiksi tulot nousevat todella hyvätuloisilla. Progressio kannattaisi myös tuoda kunnallisverotukseen. Näiden progressioiden yhteisvaikutus pitäisi tietysti ottaa huomioon. Samalla voitaisi jatkaa ALV:n ja välillisten verojen alentamista. Näin säilytettäisi ja parannettaisi verotuksen oikeudenmukaisuutta eli sitä, että veroja maksavat ne joilla on siihen kykyä.

Rehelliset kauppiaat ja puhdas ruoka

Viime aikoina on keskusteltu paljon kauppojen tavoista myydä vanhentuneita ja pilaantumassa olevia elintarvikkeita. Milloin on marinoitu vanhaa lihaa ja milloin tehty mitäkin kepulikonstia. Ratkaisuksi on Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) ehdottanut m.m. tarkastajian raporttien julkistamista kaupan ovienpieliin liimattavilla hymy- ja ruttunaamoilla.

Kauppiaat tietenkin vastustavat avoimmuutta ja julkisuutta. Perustelut vain ontuvat. He ovat jääneet itse kiinni rysän päältä ja nyt edelleenkin vakuuttavat omavalvonnan riittävän. Miten se voisi jatkossa riittää kun se ei ole tähänkään mennessä toiminut?

En myöskään ymmärrä miksi n.s. rehelliset kauppiaat vastustavat ja valittavat. Hehän saisivat keinon profiloitua ja erottua kieroilijoista. Eivätkö he sitä halua? Eikö olisi kauppiaallekin hyötyä jos oven pielessä olisi pitkä rivi Eviran hymynaamoja todisteena pitkästä hygieniaosaamisen ja oikeintoimimisen perinteestä ja erotuksena naapurihuijarista jolla on pelkkiä ruttunaamoja.

Minua myös ihmetyttää miksi avoimmuus toimii esimerkiksi Tanskassa ja monessa muussa paikassa. Esimerkiksi tanskalaiset tarkastuskertomukset ovat julkisia. Ja nuo maat ovat juuri niitä joihin verrattuna meidän elintarviikkeemme ovat mainospuheiden mukaan puhtaita luonnontuotteita.

Jos kauppiaat haluaisivat aidosti kilpailua laadulla niin he suorastaan vaatisivat julkisten tarkastusten kaltaisia sertifikaatteja ovilleen. Mutta heidän halunsa lienee myydä samanlaista ja -laatuista ketjubulkkimoskaa valtavista varastohallien kaltaisista halleista asiakkaille joilla ei ole mitään mahdollisuuksia vertailla ja äänestää jaloillaan..

Minua myös ihmetyttää miksi kuntien elintarviketarkastajat eivät kuulemma haluaisi julkistaa tarkastustuloksiaan. Eikö tarkastustoiminta nyt ole avoimuuden kestävää? Onko esimerkiksi kytköksiä keskusliikkeisiin niin, että tarkastukset eivät olekaan kattavia?

Lueskelin tuossa myös EU:n elintarvikeiden turvallisuuden valkoista kirjaa. Siinä puhutaan "kuluttajien terveyden suojeluun ja elintarvikekaupan rehtien käytänteiden edistämisestä". Se viittaa myös YK:n laajempaan Codex Alimentarius -säännöstöön. Siellä vaaditaan tarkkaa koko tuotantoketjun valvontaa ja sen valvonnan avoimmuutta kuluttajille korostetaan. FAO ja WHO perustivat Alimentarius-komitean jo 1963 mutta kovin vähälle julkiselle huomiolle se on Suomessa jäänyt. Esimerkiksi Eviran sivuilla se on mainittu vain FAO:n linkin selitteessä kansainvälisten linkkien listassa. Olisikohan paikallaan lähteä vaatimaan tehokasta valvontaa ja sen avoimmuutta ihan kansainvälisten vaatimusten kautta eikä vain selitellä miten puhdasta ruokaa meillä mukamas on.

Ihan oikeasti jokaisella elintarvikeliikkeellä tulisi olla julksesti esillä viimeisin tarkastusraportti ja sillä voimassaoloaika. tarkastusten ketjun tulisi myös olla aukoton. Tilanteen voisi sitten myös visualisoida noilla Eviran ehdottamilla tarroilla. Tärkeää on kuitenkin, että tarkastukset ovat säännöllisiä, kattavia ja niiden tulokset julkisia.

TES nousukaudelle

Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus ovat sitten tehneet työehtosopimuksen seuraavalle kolmelle vuodelle. Tosin palkoista sovittiin vain niistä ensimmäiselle. Sopimus on työntekijöiden kannalta surkea ja mitätön.

Ilmeisesti työläisten puoleinen sopijapuoli ei ole ottanut ollenkaan huomioon, että tässä tehtiin sopimusta seuraavalle nousukaudelle. Tai jos ovatkin neuvottelijat ja liiton johto sen itse tiedostaneet, niin se ei näy mitenkään itse sopimuksessa eikä sen julkistamisessa. Sitä vain puolustellaan juuri nyt päällä olevan laman syvyydellä.

Sopimuksella tuli 0,5% joka vielä jaettanee pärstäkertoimen mukaan eri ihmisille eri tavalla. Korotus voidaan jättää jopa maksamatta. N.s. tekstikysymyksissäkään ei juuri edistytty.

Jos metalliliiton johto ja neuvotteluporukka olisivat oikeasti olleet työntekijöiden asialla niin he olisivat pitkässä sopimuksessa pyrkineet ihan toisenlaiseen palkkaratkaisuun. Sellaiseen joka olisi tuonut nousun hyödyistä jotain työläisillekin. Tai sitten ajaneet hyvin lyhyttä sopimusta. Sellaista joka olisi kattanut vain laman taittumisen ajan.

Nyt työnantajapuoli pääsi rahastamaan laman avulla koko potin ja käytännössä se tarkoittaa, että tulevasta tuottavuuden noususta ei hyödy työntekijät lainkaan.

Nyt jälleen työnantajat ovat ilmeisesti vieneet metallin hampaatonta johtoa kuin litran mittaa. Tai sitten metalliliiton huippujohto oli alusta lähtien työnantajan asialla. Jälkimmäinen epäilys on syntynyt minulle jo Sulo Penttilän puheenjohtajakaudella (1967–1983). Asia kirkastui päivän selväksi Per-Erik Lundhin kaudella (1983-2000). Taustansa sopuilulla on SAJ:n kaudella jolloin työnantajat yrittivät hajottaa sen avulla SAK:ta Teräsliitto metalliliittoa. Hampaattomuus ja sopuilu alkoi kun SAJ ja SAK yhdistyivät ja Teräs- ja Korjaamoliitto yhdistyivät Metalliliittoon. Sen jälkeen TUPOilu on jatkunut näihin päiviin asti. Nyt sitten työnantajat katsovat, että he pärjäävät ilman TUPOakin ja hyvinhän tuo heidän kannaltaan näyttää menevänkin.

Koskakohan työläiset ihan oikeasti huomaavat, että tälläiseen ei ole pakko alistua?

Stubbin oireet

Ulkomisteri Alexander Stubb kertoo mielellään urheiluharrastuksestaan. Viimeksi hän on julkaisut aiheesta oikein kirjankin. Osana tarinaansa hän kertoo oireistaan joita urheilemattomuus aiheuttaa. Minusta nuo oireet alkaa muistuttaa huume- y.m. riippuvaisten kokemuksia jos jäävät ilman huumettaan.

Kuinka suuri osa Stubbin viimeaikojen lapsuksista on noiden vierotusoireiden aiheuttamia? Tuliko esimerkiksi Kirkon ulkomaanapua koskenut möläytys, jossa hän vertasi kännykkävarkautta ja pommituksia keskenään, tuollaisen vierotusoireiden aiheuttaman vireystason laskun ja siihen liittyvän harkintakyvyn menetyksen seurauksena? Mitkä muut teot ja puheet hän on saattanut ilmoille samanlaisessa tai pahemmassakin tilassa?

Jos uskomme sosiaalihuollossa toimivia huumeriippuvuuden asiantuntijoita ja heidän porttiteorioitaan, riippuvuus kehittyy eteenpäin ja uhri kokee tarvetta saada aina suurempia annoksia. Samalla vierotusoireet puutteen aikana pahenevat. Miten pitkällä Stubb tällä kehitystiellä on? Hän on jo triathloniksi nimitetyn äärimmäisyyden parissa. Mitä seuraavaksi jotta endorfiinitasot säilyvät mielihyvän puolella?

Onko ulkopolittiikkamme johdossa tikittävä aikapommi joka odottaa rähjähdystään? Mitä tapahtuu esimerkiksi jonkin huippukokouksen tiukoissa käänteissä kun Stubb ei saakaan urheiluhuumettaan ja saa vierotusoireensa. Tuleeko silloin Suomen etu hoidettua vai löydämmekö itsemme jostakin ennalta arvaamattomasta kriisistä?

Missä vaiheessa Stubb tarvitsee ammattiapua riippuvuuteensa? Kuka on velvollinen seuraamaan ja puuttumaan asiaan?

YLEn sensuuri

YLEn nettiuutisissa julkaistiin eilen uutinen Taloustutkimuksen Iltalehdelle tekemästä ay-liikkeen antamaa vaalitukea koskeneestä mielipidetiedustelusta otsikolla "Suomalaiset tyrmäävät ay-vaalituet". YLE sallii aiheeseen myös keskustelun. Lähetin siihen kaksi kommenttia joista ensimmäinen kosketteli itse aihetta ja eräitä aiheeseen lähetettyjen muiden kommenttien sisältöjä ja jälkimmäinen jutun kuvitusta. Ensimmäinen meni YLEn sensuurista läpi mutta jälkimmäinen ei.

Juttu oli kuvitettu kuvalla jossa oli Metalliliiton valomainos ja jonkin lounaspaikan valomainoksesta sana "Lounas". Tuo kuva kirvoitti minut lähettämään tämän kommentin:

"Kai tuo tämän jutun yhteyteen liitetyn kuvan ottaja palkitaan jollakin zurnalistiikan palkinnolla. On saatu kuvaan a-liiton nimi ja lounasmainos. Valinnalla yritetään ilmeisesti antaa huomaamattomasti mielikuva ay-toiminnasta jonkinlaisena lounaspolitikointina. Ennen vanhaan porvarilehtien toimittajat pitivät yllä kuvaa ay-toimitsijoiden kosteista ja pitkistä kounaista. Nyt YLEn kuvatoimittajat näyttävät jatkavan tätä perinnettä.

Kun YLEssa kuvitetaan porvarien järjestötoimintaa niin varmaan näemme kuvituksina suuria purjeveneitä, golfratojen 19. reikiä ja hirvipeijaisia."

Ilmeisesti YLE yrittää tuollaisella sensuurillaan varjella toimintaansa tiedotusvälineiden kriittiseltä lukutaidolta. Ihmiset eivät siis saa paljastaa eikä arvioida YLEn palstoilla YLEn mielikuvien muokkausta.

Rauhan turvaamisesta ja sotimisesta

Viime aikoina moni oikeistopoliitikko on perustellut Afhanistanin sotaan osallistumista rauhanturvaamisella. Viimeksi tänään Ilkka Kanerva todistaa samaa Iltalehden viikonvaihdeliitteessä tyyliin, että kun me olemme rauhanturvaamisen suurvalta niin meidän pitää olla mukana ja meidän maineemme rauhanturvaajina kärsii jos nyt lähdemme sieltä. Samalla argumentaatiolla hän perustelee tarvetta liittyä NATOon.

Minun mielestäni tilanne on juuri päin vastoin. Me menetämme ja olemme jo itseasiassa menettäneet uskottavuutemme rauhanturvaajina ja -välittäjinä.

Rauhanturvaaminen on toimintaa jossa kaksi toisilleen vihamielistä tahoa, jotka eivät luota toisiinsa, sallivat molempien neutraalina osapuolena pitämän tahon tulla taistelleiden osapuolten väliin. Se edellyttää siis, että menestyksekäs rauhanturvaaja on molempien osapuolten mielestä neutraali, objektiivinen ja luotettava ulkopuolinen. Sellainen ei voi olla sodassa osapuoli tai mukana potentiaalisessa osapuolessa.

Afganistanissa me olemme osa toista osapuolta eli ISAF:ia, tuota U.S.A:n johtamaa NATOn organisaatiota. Me emme siis ole neutraali emmekä objektiivinen emmekä ulkopuolinen. Emme siis ole kelvollisia menestyviksi rauhanturvaajiksi.

NATOn täysjäseninä me olisimme sitä entistä vähemmän neutraali ja ulkopuolinen maailman kriiseissa. NATO on yksi potentiaalisimmista eri kriisien osapuolista koska U.S.A. on julistanut, että sillä on kansallisia etuja vaalittavana kaikkialla maapallossa ja vähän se ulkopuolellakin.

Nämä NATO-kiimaset Ahti- ja Jaakonsaaret, Stubbit, Kanervat, Lipposet ja kumppanit ovat pilanneet meidän mahdollisuutemme toimia menestyksellä aidoissa rauhanturvaoperaatioissa. Sen sijaan tällä menolla tulemme toki kelpaamaan jatkossakin NATOn miehityssotiin ja muihin U.S.A:n kansallisten etujen turvaamisoperaatioihin ympäri maailmaa. Samalla tullaan harjoitelleeksi samoihin operaatioihin täällä meidän rajoillamme.

Jos me haluamme aidosti olla rauhanturvaajia ja -välittäjiämaailman kriiseissa niin suunnan olisi muututtuva. Meidän olisi mitä pikimmin irtisanouduttava kaikista NATO-kytkyistä ja tehtävä se uskottavasti sekä puheissa että käytännössä. Sen jälkeen voimme vasta yrittää esiintyä uskottavana rauhanpuolustajana.

Stubb on edesvastuuton

YLEn uutisten mukaan ulkomisteri Stubb vertaa nyt Gazan taannoisia pommituksia ja Kirkon ulkomaan avun niissä tuhottua klinikkaa kännykkävarkauteen. Aikaisemmin hän ei tunnistanut Kaukaasiassa kuka hyökkää ja kuka ei. Sittemmin hän on pyyhkinyt Wienin diplomaattisopimuksilla takapuoltaan. Hän ei tunnista myöskään sotaa silloin kun sitä käydään. Hän myös ilmoitti eilen, että Afganistanin sodan tappioilla ei ole hänelle mitään merkitystä, ruumiitta saa tulla miten tahansa. Ja nyt tämä.

Meillä ei kertakaikkiaan ole varaa tälläiseen ulkomisteriin. Hän on täysin edesvastuuton ja vaarallinen. Ehkä olisi parempi, että hänkin keskittyisi tekstiviestittelemään n.s. aikuisviihdeammattilaisten kanssa kuten edeltäjänsäkin. Vahingot olisivat pienemmät meille tavallisille suomalaisille.

Meille on mitä pikimmin saatava ulkoministeri joka tuntee kansainväliset sopimukset, ymmärtää näkemänsä ja kuulemansa sekä omaa edes auttavan suhteellisuudentajun.

Lisäys 13/8 -09 klo 11.20:

Nyt Stubb on pyytänyt anteeksi viimeisintä möläytystään. Hän ilmoittaa sen olleen vitsi, huono vitsi. Taitaapa vitsailu kuitenkin paljastaa hän todellisen asennoitumisensa eli asennevamman suhteessa muiden ihmisten kärsimyksiin. Samaa kun osoittaa hänen suhtautumisensa sodan uhreihin esimerkiksi Afganistanin sodassa.

Epäilyttävä Häkämies

Valtio-omistajan omistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkämies ei näe mitään epäilyttävää kun valtionyhtiöt jakavat tukea poliittisille puolueille. Mikähän mahtaa olla Häkämiehen mielestä epäilyttävää? Nyt viimeisimmäksi kiinni jäänyt Patria on myös epäilyksenalaisena viranomaisten lahjomisesta eri puolilla Eurooppaa. Sekään ei ilmeisesti ole Häkämiehestä epäilyttävää. Tuskin myöskään ydinvoimayhtiöiden jakama tuki epäilyttää Häkämiestä.

Valtion omistajaohjauksesta kertovalla sivustolla sanotaan muunmuassa "Näissä yhtiöissä valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.". Tämä tarkoittanee kokoomuslaisen ministerin mielestä Kokoomuksen tukemista.

Ilmeisestikin kaikki suuret puolueet ovat samassa vyyhdissä mutta Kokoomus kasan päälimmäisenä suurimpine tukineen. Muut sitten omine osuuksineen alempana. Meillä kun näyttää olevan puoluerekisteriin merkittyjen puolueiden lisäksi pankkipuolue, ydinvoimapuolue, keskusliikkeiden puolue j.n.e. Enää ei puutu kuin tavallisten ihmisten puolue.

Minua tässä poliittisen rahanjaossa epäilyttää kaikki mutta ei enää hätkähdytä mikään --- jollei sitten Björn Wahlroos sattuisi antamaan kymmenien tuhansien vaaliavustusta SKP:lle tai KTP:lle.

"O'tempora, o'mores" sanoisivat jo aikoinaan kaiken nähneet ja kokeneet muinaiset latinalaiset jos tämän näkisivät.

Taas on aika ... ja pari sanaa Finnairista

Taas tuntuu olevan se aika ajankierrossa jossa työnantajat pohjustavat työehtosopimusneuvotteluja kauhukuvien maalailuilla. Se on toki niiden yleinen tapa ollut jo vuosikymmeniä mutta nyt on alla talouden lama jonka he näkevät suuremmoisena tilaisuutenaan puristaa itselleen halvat palkkasopimukset.

Työnantajat yrittävät hämätä nyt päällä olevalla tilanteella peittäen sen, että sopimuksia ensi syksynä tehdään nousukaudelle eikä tälle lama-ajalle. Jopa jotkut ay-johtajatkin tuntuvat sortuneen tähän halpaan tai sitten he tarkoituksella yrittävät ajaa työnantajien asiaa.

Laskisin samaan sarjaan osittain myös Finnairin eronneen toimitusjohtajan puheet Finnairin yritys- ja työehtosopimuskulttuurista. Eronnut toimitusjohtaja Jukka Hienonen paheksuu tarkkoja sopimuksia ja ja niihin sisältävien ehtojen kuten ulkomaiden majoitusolosuhteiden tarkistamista. Hänen mielestään se on omituista ja muualla tarpeetonta. Häneltä taitaa olla jäänyt arvioimatta olisiko mahdollisesti kyse luottamuspulasta. Työntekijät eivät ilmeisesti voi luottaa Finnairiin työnantajana vaan katsovat tarpeelliseksi edellyttää kaiken mahdollisen kirjatuksi mahdollisimman tarkkaan.

Samoin hän syyttää yrityskulttuuria ikäänkuin sekin olisi työntekijöiden vika. Tällä työkokemuksella olisin kuitenkin taipuvainen väittämään, että yrityskulttuuri syntyy johdon toimin. Heinosen olisi pitänyt pistää tuulemaan Finnairin yläkerrassa eikä syyttää ammattiyhdistysliikettä. Mutta nyt tässä tilanteessa tämäkin kelpaa omalta osaltaan yritykseen ay-liikkeen kompromentoimiseksi julkisuudessa ennen TES-kierrosta.

Tuleva syksy tulee olemaan työväen ja ay-liikkeelle näytön paikka. Annetaanko Etelärannan herrojen ja rouvien viedä ja itse vain vikistään vai halutaanko ihan oikeasti ajaa työläisten etuja. Tämä olisi mitä mainioin paikka kääntää vasemmiston kannatus politiikassa nousuun. Se tosin vaatii jämäkkää toimintaa ja selvänäköisyyttä valituilta työväenliikkeen johtajilta sekä jäsenistöltä aktiivista johtajien ajamista eteenpäin.

Suomi Afganistanissa

Kanadalainen tutkimuslaitos ja "thinktank" The Centre for Research on Globalisation (CRG) on julkaissut verkkosivuillaan Rick Rozoffin kirjoittaman artikkelin Suomen ja Ruotsin asemasta Afganistanissa. Rozoff on sodanvastustaja ja Stop NATO -postituslistan pitäjä U.S.A:sta.

Artikkelissa Rozoff kuvaa ja faktoin todistaa kuinka U.S.A. ja NATO harjoituttavat suomalaisia ja ruotsalaisia tulevaa sotaa varten. Hän myös paljastaa tuon sodan kohteen joka on Venäjä. Varmemmaksi vakuudeksi hän esittää myös suomalaisen, entisen Afganistanissa olevien suomalaisten komentajan lausunnon hyvästä harjoituksesta. Lisäksi puolustusministeri Häkämies on kaivannut ja haaveillut NATOn nopeantoiminnan joukoissa oleville suomalaisille myös tositoimien kokemusta.

Huomasin tuossa myös YLEn uutisissa kirjoituksen jonka mukaan armeijan entinen komentaja Hägglundkin jo pitää Suomea konfliktin osapuolena Afganistanissa eikä siis rauhanturvaajina. Tosin hänkin väittää tilanteen muuttuneen huomaamatta. Noinkohan. Jo aikanaan sinne lähdettäessä asiasta osattiin varoitaa ja nähtiin, että sinne ollaan menossa osaksi toista osapuolta eikä rauhanturvaajiksi osapuolten väliin. varoituksia eivät NATO-kiimainen valtaeliitti kuunnellut. Siellä on käymässä juuri niinkuin pahimmissa ennustuksissa sanottiin. Se myös kestää brittiläisen kenraalin, Sir David Richards:n mukaan vuosikymmeniä jos YLEn uutiseen on uskominen.

Samaan aikaan meitä ujutetaan Kataisten, Ahtisaarten, Jaakonsaarien et johdolla härskisti NATOn täysjäseneksi jotta NATO saisi 1300 km uutta piirityslinjaa ja hyökkäysrintamaa jossa hyödyntää Afganistanissa saatuja oppeja ja NATO-yhteensopivaa Suomen armeijaa.

Enemmistö ihmisistä vastustaa tätä menoa erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan. Vastustus ei kuitenkaan näytä konkretisoituvan käytännön poliittiseksi toiminnaksi joten vaarallinen ja edesvastuuton sotapolitiikka jatkuu. Miten saisimme pystyyn rauhanmarssit ja rauhanopposition jotta enemmistön rauhantahto muuttaisi myös valtaeliitin politiikan.

P.s. Kannattaisikohan alkaa ajaa uutta sotasyyllisyyslakia jo nyt, jotta sitten aikanaan ei tarvitsisi jälkikäteen.

Ruuanarvon lisäämisen verottamisesta

Keskustapuolue ajoi hallitusohjelmaan ruuan arvonlisäveron (ALV) verokannan alentamisen. Nyt kovasti keskustellaan sen kohtalosta. Kokoomus ja Demarit vastustavat ja kepu puolustaa. Argumentistö on sitä tavanomaista: ei auta pienituloisia eikä elvytä vastaan auttaa nimenomaan pienituloisia ja lisää kysyntää.

Jos katsotaan kuka maksaa ruuassaan paljon sellaista arvonlisäveroa jota nyt on tarkoitus alentaa niin joukko kai koostuu kaupasta jalostettua ruokaa ostavia. Hinnassa on sitä enemmän alv:a mitä enemmän alkuperäisten raaka-aineiden arvoa on jalostamalla nostettu. Itse perustuotantohan on pääsääntöisesti alv:tonta. Siis puolivalmisteiden ja valmisruokien hinnat sisältävät eniten nyt alennettavaa arvonlisäveroa kaupasta ostettuna. Sen sijaan ravintolasta ostettuna vero ei alene vaikka toisaalta ravintola saa raaka-aineitaan ja puolivalmisteita alennetulla verokannalla.

Jos katsotaan perheiden rahankäyttöä niin ruoka on asumisen ja liikenteen jälkeen suurin kulutuksen kohde (lähde: tilastokeskun hyvinvointitilastot). Pienituloisilla ruokamenojen osuus korostuu siten, että ne ovat selvästi suurin menoerä asumisen jälkeen. Voidaan hyvinkin tehdä olettamus, että jos pienituloisella jää veroalennuksen jälkeen enemmän rahaa käyttöönsä, hän käyttää sen edelleen ruokaan. Hän ostaa joko enemmän tai parempaa ruokaa. Joku saattaa katsoa myös olevan varaa syödä ravintolassa kalliimman alv:n ruokaa.

Edellisten perusteella voidaan siis tehdä johtopäätökset, että jos ruuan alv:a alennetaan:

- ihmiset ostavat elintarviketeollisuuden käsittelemää ruokaa enemmän koska heillä on enemmän rahaa ja sellaisen ruuan hinta alenee eniten. Seurauksena on kulutuksen lisäys ja kysyntää elintarviketeollisuudelle.

- alv:n tuotto ei juurikaan alene koska iso osa ihmisistä käyttää alentuneen veron kautta lisääntyneet tulot edelleenkin kulutukseensa.

- jos ihmiset nostavat ruokansa laatutasoa, saattaa hyvinvointi lisääntyä ja jopa ruokavalio terveellistyä.

Entä onko alv:n alentamisesta mitään haittaa? Ruuan kulutus lisääntyy ja jos se lisä ei kohdistu terveelliseen ruokaan, saattaa alennuksella olla terveydellisiä haittoja. Tämä on kuitenkin melko spekulatiivista. Pikemminkin ruuan määrää nostanee sellaiset, esimerkiksi eläkeläiset, jotka eivät nyt syö tarpeeksi. Lisäksi elintason noustessa ja hintojen salliessa ihmisillä on taipumusta alkaa katsoa ruokaansa myös ravitsemukselliselta kannalta.

Suurin ongelma, eräille on tietenkin, että elintarviketeollisuuden pitää nostaa volyymeitaan, investoida ja rekrytoida. Nytkin korkeiden hintojen aikana ihmiset kantavat rahansa kauppoihin ja ostavat ruokaa. Isoin osa hinnasta menee kauppiaille, tukkuportaalle ja teollisuudelle. Jos veronalennus menee suoraan ja kokonaisuudessaan hintoihin, heidän katteensa ei juurikaan nouse elleivät he kykene repimään lisää markkinaosuuksia kilpailemalla ostajien kasvavasta stovoimasta. Vaihtoehtona olisi säilyttää nykytilanne ja ottaa samat rahat pienemmillä voluumeilla ja kalliimmilla hinnoilla nykyveroilla.

Erityinen kummallisuus on joidenkin halu verottaa kaksi kertaa samoja tuloja samoilta ihmisiltä mutta alentaa tuloverotusta samoilta ihmisiltä. Onko heillä tahallinen tarkoitus antaa ihmisille valheellinen mielikuva suuremmista tuloista jotka sitten otetaan pois kun rahoja käytetään. Samat tahot pitävät vielä perintö- ja lahjaverotusta turhana ja tarpeettomana, milteipä rikollisena kaksinkertaisena verotuksena vaikka siinä verotuksen kohteena ovat eri ihmiset ja eri tulonsaamiset.

Ruuan alv:n, kuten muidenkin välillisten verojen alentamisessa on tietenkin ongelmana, että kun ne peritään yksityisten yritysten kautta, yrittäjät vetävät välistä. Näinhän kävi kun partureiden alv:a alennettiin. Yleensäkin yrittäjillä tuntuu olevan tässä suhteessa kummallinen käsitys omista ja muisten rahoista. Tässä kilpailuviranomaisten ja a.o. ministeriöiden tulisi seurata hintojen kehitystä laajasti ja pitkältä ajalta sekä julkistaa tulokset laajasti niin, että ihmiset voivat reagoida ja äänestää jaloillaan. Tässäkään suhteessa aikaisemmat kokemukset a.o. viranomaisten tahdosta ja kyvystä eivät ole lupaavia. Esimerkiksi Sirkka-Liisa Anttila pimittää edelleenkin Maa- ja metsätalousministeriössä tehtyjä selvityksiä. Miksiköhän tutkivat journalistit eivät tutki mahdollisia tähän liittyviä kytköksiä keskusliikkeisiin ja elintarviketeollisuuteen?

Kaiken kaikkiaan olen poikkeuksellisesti kepulaisten kanssa kerrankin samaa mieltä: ruuan alv:n alentaminen on hyvä, perusteltu ja toivottava toimenpide huolimatta sen vaikutusten realisoitumiseen kohdistuvista epäilyksistä. Samaa sarjaa tulisi jatkaa koko alv:n osalta. Sen lisäksi ja mahdollisten mutta epätodennäköisen verokertymän alenemisen korvaamiseksi veropohjaa tulisi laajentaa ja tasoa yhtenäistää tuloverotuksen puolella. Muistelen Kokoomuksella olleen joitakin vuosia sitten tavoiteena saada kaikki tulot samalle viivalle. Nyt heillä on VM:ssä erinomainen tilaisuus saattaa esimerkiksi pääoma- ja maataloustulojen verotus palkkaverotuksen kanssa samalle viivalle ja tasolle. Samoin tasa-arvoisuutta ja -vertaisuutta verotukseen toisi varallisuusverotuksen palautus.