Patsaita ja patsaita

Tallinnassa on pystytetty muutama päivä sitten vapaussodan muistomerkki mahtipontisin juhlallisuuksin. Vuosia sitten Suomeen pystytettiin Maailmanrauhan muistomerkki Helsingin Hakaniemeen. En voi olla vertailematta niiden saamaa vastaanottoa. Molempia on arvioitu sekä taiteellisen vaikutelman että sanoman osalta. Ilmiselvästi näyttää siltä, että samat tahot jotka arvostavat Tallinnan fallossymbolin juhlavuutta sekä viestiltään että ulkoasultaan, aikoinaan haukkuivat Hakaniemenrannan nyrkit pystyssä julistavat pronnsihahmot tyylittömiksi ja vastenmielisiksi. Ja toiset taas vice versa.

Noin yksisilmäistä ja läpinäkyvääkö on ihmisten arviointi? Kaikesta paistaa läpi kyvyttämyys nähdä erilaisia harmaan sävyjä mustien ja valkoisten ääripäiden välillä. Jos siis et ole puolellamme, olet meitä vastaan. Puolensa pitää osata valita ja sillä pysyä eikä "vääriä" kysymyksiä saa esittää.

Oikeasti maailma on monivärinen ja sävyinen eikä asioilla ole vain yhtäpuolta. Lisäksi asiat näyttävät eri katsantokannoista erilaisilta. Ja vieläpä eri aikoina eri asiat vaikuttavat eritavoin ja näyttävät erilaisilta. Silloin olisi patsasasioissakin syytä muistaa, että vanhojen olisi hyvä antaa olla omilla paikoillaan muistuttamassa ja opettamassa omien aikojensa ajatuksista ja etenkin vallalla olleista sellaisista. Uusia pystytettäessä olisi myös hyvä itsekriittisesti muistaa kenen asialla uutta patsasta pystytettäessä oikeastaan ollaankaan. Ja mitä pystytettävä patsas kenellekin symboloi. Toisaalta koskaan ei varmaan päästä täyteen yksimielisyyteen mistään asiasta - paitsi bulevardilehtien lööpeissä.

Vaalilakeja on kiireesti muutettava

Meillä on presidentin vaaleissa ollut jonkin aikaa voimassa vaalitapa jossa toisella kierroksella joudutaan äänestämään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen välillä.

Jo kerran olen joutunut äänestämään erityisesti tahtoni vastaisesti ja siten, että jälkikäteen on hävettänyt ja edelleen hävettää kun piti valita Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Molemmat olivat kammotuksia mutta jälkimmäisen koin vielä syyremmaksi joden äänestin edellistä. Ei myöhemmissäkään vaaleissa ehdokas ole ollut mieluinen mutta kuitenkin vähemmän vastenmielinen.

Nyt näyttää, ainakin tällä hetkellä, seuraavien vaalien asetelmat sellaisilta, että toiselle kierrokselle ei ole tyrkyllä sellaista jota voisi edes pienempänä pahana äänestää ja säilyttää jonkinlaisen itsekunnioituksensa. Tuo joukko Sauli Niinistöstä Stubbin kautta Anneli Jäätteenmäkeen on selkäpiitä karmiva. Muukin mnimeltä mainittu joukko aiheuttaa pelonsekaisia kylmiä väristyksiä. He ovat viemässä meitä sotilasliittoon ja erilaisiin miehityssotiin pitkin maailmaa ja ovat tuhoamassa hyvinvoinnin edellytyksiä väestön valtaosalta sekä puhuvat niin totta kuin osaavat.

Ehdotan, että hyvin pikaisesti muutetaan presidentinvaalien vaalijärjestelmää niin, etttä toisella kierroksella on mahdollisuus äänestää molempia vastaan. Ehkä olisi hyvä, että olisi jo ensimmäiselläkin kierroksella mahdollisuus äänestää vastaan. Käytännössä vastaanäänestämisen voisi toisella kierroksella toteuttaa vaikka niin, että lasketaan myös vastaan äänestämeiden äänet koko äänipottiin ja voittajan olisi saatava yli 50 % koko potin äänistä. Mikäli niin ei kävisi, laitetaan ehdokasasettelu uusiksi ja äänestetään uudestaan.

Kataisen lomalle lähtö

Valtiovarainministeri ja puheenjohtaja Jyrki Kataisesta on iso lomallelähtöjuttu tämän päivän Ilta-sanomissa otsikolla "Vaalirahakohu vie Kataista". Siinä bulevardilehden mainosbuffijutussa minun huomiotani herätti kuinka kevyesti hutkiva zurnalisti antoi ohittaa Kokoomuksen vaalirahoitusjutut ja rahoittajien saunottamisen valtion piikkiin valtion tiloissa. Kataisen mukaan heillä ei ole luurankoja kaapissa ja kaikki on "asiallisten yritysten ja ihmisten lahjoituksia". Samaan aikaan toinen keltaisen lehdistön edustaja, Iltalehti kuvailee menoa Nova Groupissa jonka johto oli yksi saunotetuista tukijajoukoista. Ilmeisestikin minulla ja Kataisella on erilaiset käsitykset asiallisesta menosta. Joka tapauksessa meno on muistuttanut SAK:n taannoista vaalimainosta jossa Oiva Lohtander esitti ökyporvaria. Olisikohan mallina ollut Kehittyvien maakuntien Suomen katais-asialliset yritysjohtajat.

Toinen silmiini pistänyt aihe tuossa Ilta-sanomien jutussa oli Kataisen käsitys työelämästä. Sen mukaan hän ei "hyväksy väitettä, että maailma olisi muuttunut sellaiseksi, että meidän on pakko jäädä eläkkeelle 57-vuotiaana, sairaana". Edellinen oli lehtijutun mukaan suora lainaus Kataiselta. Kataisella tuntuu olevan kovin hatara käsitys ja kevyehkö kokemus suomalaisesta työelämästä. Sitä todistaa myös hänen elämänkertatietonsa eduskunnan sivuilla. Kataisen kannattaisikin puhua asiasta yhteisillä saunareissuillaan niille asiallisille tukijoilleen. Hehän työnantajina ovat pitkälti vastuussa työelämästä. Mutta ilmeisesti saammekin kiittää heidän ja heidän kaltaistensa lobbausta siitä, millaista politiikkaa työmarkkinoilla harjoitetaan ja miten hallitus siihen suhtautuu. Nykymeno mukaan lukien työelämän olosuhteet on sitä noiden rahoittajien kaipaamaa yritysmyönteistä menoa.

Katainen kaipaa jutussa myös hienotunteisuutta kanssaihmisiä kohtaan etenkin näin lama-aikana. Ilmeisesti hän tarkoitti tällä asiallista tukijaansa Toivo Sukaria jonka omistama kalustekauppa Masku on Taloussanomien (17/6) mukaan jättänyt työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset maksamatta. Asiallinen Sukari oli hienotunteisesti jättänyt kertomatta asiasta työntekijöilleen.

Toivottavasti äänestäjät oppivat tämän kaltaisesta menosta, että myös vaaliviestejä kannattaa vastaanottaa kriittisesti. Ja toivottavasti Heidi Hautalan ja Satu Hassin perään kuuluttama eduskunnan hajoittaminen ja uudet vaalit eivät toteudu. Silloin nimittäin ennen vaaleja jäisi paljon vaalirahoituskuvioita selvittämättä, ilmeisesti myös vihreiden. Käytetään nyt mielummin tämä pari vuotta ennen seuraavia säännönmukaisia vaaleja asioiden selvittämiseen juurta jaksain ja ennen vaalikampanjoita. Silloin voisi optimistisesti toivoa, että ne käytäisi kaikilla tahoilla rehellisemmin ja avoimemmin.

Mainostamisen vapaudesta

"Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä"

julistaa Vapaa-ajattelijat ja humanistiliitto mainoskampanjassaan parissa suurimmista kaupungeista englantilaisen esikuvansa mukaan. Tampereella he joutuivat muotoilemaan liikennelaitoksen harjoittaman uskonnollisen sensuurin takia tekstin toisin. Jo alkuperäinen englantilainen teksti oli liudennus sikäläisen sensuurin takia. Nyt eri valtatiedotusvälineet YLE ja Sanoma-WSOY etunenässä yrittävät pitää älämölöä asian tiimoilta.

Itsestään selvää tietenkin on, että edellä mainitut tahot eivät korvaansa lotkauta elleivät suorastaan tyrkytä uskonnollisten tahojen sanomaa jossa mainostetaan samaisen, tuskin olemassa olevan yliluonnollisen henkiolennon olemassa oloa. Ilmeisesti nämä tiedonvälitysalan markkinataloustoimijat pitävät luonnollisena, että sananvapaus on tällä tavalla vinoa. Tosin markkinataloudessa kai jokaisella jolla on tarvittava määrä rahaa, pitäisi saada viestinsä perille. Se ei kuitenkaan näytä koskevan hegemonistisessa asemassa olevaa tiedonvälitystä. Heidän ei tarvitse tarjota väylää heidän maailmankatsomuksellisen rakennelmansa kanssa erimieltä oleville edes rahasta. Ilmeisesti ansaintalogiikka menee niin, että kannattaa luopua vapaa-ajattelijoiden ja humanistien pikkurahoista suuremman saaliin toivossa.

Mikäli tiedotusvälineet olisivat aidosti ja objektiivisesti kiinnostuneita ympäristöstään niin he tutustuisivat ilmiöön laajemmalti ja esittelisivät sitä lukijoilleen, katsojilleen ja kuuntelijoilleen. He ottaisivat selvää miksi mainospaikkojen omistajat eivät salli tekstejä alkeperäisissä muodoissaan. Miksi uskovaiset saavat väittää jumalansa, Jahven, Allahin t.m.s, olevan olemassa vaikka heillä ei ole kestäviä todisteita asiansa puolesta mutta uskonnottomat eivat saa väittää vastaavassa tilanteessa niitä olemattomaksi. Lisäksi ihmisiä varmaan kiinnostaisi missä kaikkialla kampanjaa käydään. Meille ei esimerkiksi kerrota kampanjan vastaanotosta Ruotsissa. Tiedonvälitystehtäväänsä vilpittömin mielin lähteneet toimittajat myös selvittäisivät kampanjan saamaa vastaanottoa muiltakin kuin ääriuskovaisilta.

Edelleenkään meillä ei näytä uskonnonvapaus toimivan kuin niiden osalta jotka vallassa ovat. Heillä on vapautensa käyttää uskontoa keppihevosenaan kaikkeen siihen mihin he haluavat sitä käyttää. Mutta eri mieltä olevien oikeuksia saa edelleenkin polkea vaikka uskonnon- ja sananvapaus on lailla ja sen turvana olevilla väkivaltakoneistoilla turvattu.

Obama ja kärpäsen surinaa

YLE uutisoi eilen jutun jonka mukaan Barack Obama listi kärpäsen kesken TV-haastattelua ja vielä sen jälkeen potki ruumista. Uutisen mukaan jokin luonnonsuojelujärjestö olisi paheksunut tekoa. Uutisen kirjoittaneella toimittajalla oli varmaan ihan rattoisaa parempaa skuuppia odotellessaan. Lähinnä loppukevennyksen tasoinen juttu herätti kuitenkin kaksi ajatusta.

Ensinnäkin luonnonsuojelujärjestö oli sikäli oikeassa, että ei pitäisi valikoida suojeltavia eläimiä niiden söpöyden perusteella. Nyt meillä on pahasti tapana päätyä suojelemaan söpöjä tai muuten mielenkiintoisia lintuja ja nisäkkäitä. Erityisenä esimerkkinä on luonnonsuojeluliitonkin symbolina käytetty panda.

Toiseksi kärpäsen tappaminen herätti luonnonsuojelujärjestön ja se Suomen YLEn. Barack Obaman johtama armeija ja liittokunta Suomi mukana tappaa koko ajan ihmisiä Afganistanissa ja Pakistanissa. Mikä herättäisi eri järjestöt ja tiedonvälittimet paheksumaan sitä. Jos kärpäsiäkin halutaan suojella, kuka suojelisi ihmisiä?

Tiedonvälittäjät ja VR:n työseisaus

VR:n junat ovat seisoneet nyt puoli vuorokautta ja toinen puoli on vielä edessä. Tänä aikana on jo selvinnyt mikä valtatiedotusvälineitä kiinnostaa. Sekä lehdet että TV hehkuttivat ensin miten kaikki tulee pysähtymään ja kuinka hirveitä ongelmia työnseisaus aiheuttaa. Nyt sitten on vuorossa vuodatus siitä, että ei sillä ollutkaan vaikutusta. Toimittajat osoittavat sysällistä paneutumistaan sen ihmettelyyn miten ihmiset ovat hoitaneet matkustamisensa.

Toimittajia ja heidän työnantajiaan ei juurikaan ole kiinnostanut miksi rautatieläiset työnseisauksensa järjestäneet. Jotkut ovat sentään muistaneet kestoselityksen eli järjestöjohtajan maineen ja kunnian etsimisen lakkokenraalin sädekehän kautta.

Jotkut harvat ovat ohimennen maininneet VR Gargon henkilöstöpolitiikan ja lyhyesti lainanneet rautatieläisten puheenjohtaja Maurialaa. Sen sijaan toimittajia ei ole kiinnostanut lähteä selvittelemään asioita tarkemmin eikä analysoimaan valtion n.s. omistajaohjauksen kiemuroita rautateillä. Ilta-Sanomatkin kehitteli pääkirjoituksessaan sanaleikkejä olemattomista höyryvetureista mutta silti höyrypäisistä rautatieläisistä. Heille ei tullut mieleenkään keksiä hassuja ilmauksia siitä mitä Häkämiehen vintille kertynyt häkä on saanut aikaiseksi.

Olemmeko me tässä perimmäisen porvarillisen hegemonian ytimen äärellä, ihan Antonio Gramscilaisessa mielessä? Voiko porvarillinen ideologinen ylivalta olla todella niin täydellistä, että koko työnseisaus, jossa kaikki suomalaiset junat pysähtyvät, kuitataan jutuilla työmatkalaisten ongelmilla ja muutaman festarimatkan epäonnistumisella. Missä on selvittelyt VR:n henkilöstöpolitiikan muutoksesta, yhtiöittämisen vaikutuksilla siinä ja porvarihallituksen valtio-omistajan roolista vastaavan ministerin tekemisistä. Nyt olisi tiedotusvälineillä tuhannen euron paikka kohottaa profiiliaan tekstiviestien penkomisesta todella oleellisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

EK:n uusin möläytys on osa laajempaa suuntausta

YLEn uutiset kertovat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Lasse Laatusen uusimmasta möläytyksestä.  Ei kuulemma pidä lähteä kehittämään sosiaaliturvaa kun ei tiedetä mitä tulevaisuudessa tapahtuu.  

Eipä EK ole ollut huolissaan tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta kun se on halunnut pitkiä työehtosopimuksia hillitsemään palkkakehitystä.  Jos Laatunen ja hänen kollegansa EK:ssa olisivat yhtään loogisia ajattelussaan niin he olisivat hyvin huolissaan pitkistä sopimuksista.

Toisaalta ainakin ennen on pyritty suunnittelemaan tulevaisuuden toimia jotta ennustettavuutta olisi.    Mutta EK:n johdolla ilmeisesti alkuihmisetkään eivät olisi laskeutuneet alas puista koska eivät olisi voineet ennustaa mitä maassa tapahtuu.  

Oma juonteensa jutussa on, että Laatusen lausuntoa on uutisoitu niinkuin asia ratkaistaisi EK:ssa.  Ikään kuin poliitikot olisivat alisteisia EK:lle ja Laatuselle.  Kuitenkin meillä kai on vielä demokrtatia voimissaan vai johdetaanko porvarihallitusta ja porvarienemmistöistä eduskuntaa Eteläranta 10:stä? 

Olisikohan EK vain hyödyntämässä EUn vaaleissakin entisestään kiihtynyttä oikeistolaitumista ja siten  ajamassa alas sosiaaliturvaa.  Tämä kehityshän on ollut näkyvissä jo vuosikausia.  Erityistä vauhtia se sai NL:n romahduksesta kun porvariston pidikkeenä ollut bolshevisminpelko katosi.  Koskahan ihmiset oikein näkevät ja tajuavat mihin Kokoomus- ja Kepujohtoinen politiikka vie ja, että PerSuihin kanavoitunut tyytymättömyys ei muuta mitään.  Tyytymättömyys pitää kanavoida sellaisille jotka ihan oikeasti haluavat lähteä muuttamaan rakenteita ja tehdä sen perusteista lähtien.

Uskovaiset taas tulossa uskonnottomien lompakolle

Tämän aamun Helsingin Sanomat kertoo parin palstan uutisessaan Kapppatieteiden lisensiaatin, Ensio Erä-Eskon väitöskirjasta.  Sen mukaan kirkkojen pitäisi saada rahansa valtion budjetista eikä jäseniltään.  Perusteluina Erä-Esko esittää, että nyt samansuusuisista tuloista joutuu maksamaan erilailla veroa riippuen seurakunnasta.  Erä-Esko ei ilmeisesti ole kuullut seurakuntien itsenäisyydestä.  Kas, kun hän ei myös esitä, että kunnallinen itsehallinto pitäisi vastaavasti verojen maksussa lopettaa ja valtion verotuksen kautta maksaa myös kuntien menot.  

Lisäksi Erä-Esko esittelee ongelmaksi henkilökohtaisten tulojen ottamisen pääomatuloina.  Miksei Erä-Esko ole keksinyt yksinkertaisinta mahdollista ratkaisua: kirkon suoraa jäsenmaksua jäseniltään.  Silloin eri kirkkokunnat voisivat määrätä jäsenmaksunsa määräytymään juuri niinkuin haluaisivat.    Se olisi myös ratkaisu eri uskontokuntien nyt eriarvoiseen kohteluun kun pari uskontokuntaa saa verottaa mutta muut eivät.

Jäsenmaksuja kerätessään kirkkokunnat voisivat myös kilpailuttaa erilaisia jäsenmaksujen keruuseen erikoistuneita järjestelmiä tehokkaimman mallin löytämiseksi. 

Mutta eihän se kirkoille sovi.  He haluavat, että kaikki maksavat kaikki heidän laskunsa, riippumatta siitä kuuluuko kirkkoon ja jos, niin mihin niistä.

Erä-Esko perustelee myös kaikkien maksuvelvollisuutta perinteisen hautaustoimen lisäksi moraalin edistämisellä.  Erä-Esko ilmeisesti tarkoittaa, että verorahoilla pitäisi tukea poliittista, sukupuolista ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.  Niistähän kirkot ovat jääneet toistuvasti viime aikoina kiinni.  

Hautaustoimikin olisi viimeinkin saatava pois kirkolta koska he eivät ole pystyneet hoitamaan sitä sillä tavoin läpinäkyvästi, että ihan oikeasti ulkopuoliset voisivat nähdä mihin kirkkojen saama yhteisövero-osuus menee.  Oma lukunsa on tietysti, että kaikki hautausmaiden pitäjät eivät vastaavaa tukea saa.

Kaiken edellä kuvatun perusteella ei voi kuin ihmetellä millaiset ovat ne tieteelliset kriteerit joilla tuollainen väitöskirja johtopäätöksineen on voitu hyväksyä - tietenkin sillä varauksella, että Hesarin hutkiva zurnalisti on uutisoinut väikkärin sisältöä oikein.

P.s: Jos edelläolevasta ei saattanut jo suoraan päätellä niin tuleva tohtori Erä-Esko on seurakunnan talouspäällikkö saksalaisesta seurakunnasta.  Se selittänee hänen johtopäätöksiään enemmän kuin ankaran tieteellisen prosessin rautainen logiikka.