Keltainen trolli?

Yrittääkö keltainen lehdistö "trollata"?  Miksi niiden jutut eivät pidä paikkaansa?

Suomalainen bulevardilehdistö Iltalehden (Alma Media) johdolla on taas käynyt venäläisen Sputnik News:n kimppuun.  Se uutisoi 30/1 -16 jutun: "Venäjällä uutisoitiin Helsingin Rajat kiinni -mielenosoituksesta aivan väärällä kuvalla".  Toimittaja Kati Pehkonen väittää Sputnikin käyttävän kuvituksessaan mukamas jääkiekon nuorten maailmanmestaruusjuhlien kuvitusta.  Kuinkahan moni jutun lukija vauvautui tarkistamaan, että Sputnikin jutussa "Finns Divided as Mass Anti-Refugee Protest, Counter-Rally Held in Helsinki" 30/1 -16 itsessään, johon IL tarjosi linkin,  kuvituksena oikeasti on "Rajat kiinni" -mielenosoituskulkueen kuva Tampereelta 23/1 -16.  Kuvan kohteen juttu paljastaa n.s. hot tip:ssä joka näkyy kun vie kohdistimen kuvan päälle ja tekijänoikeuksien haltijakin on mainittu kuvassa ( REUTERS/ Kalle Parkkinen/Lehtikuva).

Samalle asialle Iltalehden yllyttämänä laittoi myös Erkkojen Ilta-Sanomat toimittajansa Tommi Koivusen ja Juho Kahilaisen: "Venäjän valtiollinen uutissivusto liitti kuvan Pikkuleijonien kultajuhlista Helsingin mielenosoituksiin" ja samalla tekniikalla.

Itse luin tuon Sputnikin jutun jo lauantaina tuoreeltaan jolloin siinä oli tuo ihan sama kuva Tampereelta.

Mitä siis bulewardiemme keltaiset "tiedonlevitteet oikein oikein yrittävät?  Mitkä ovat motiivit ja millaiset päättelyt johtavat tuollaisiin keinovalintoihin?

Sputnik on samanlainen uutistoimisto kuin minkä muun valtion n.s. kansainvälinen uutispalvelu.  Siis ihan samaa kuin France24 tai Deutche Wellen tai BBC:n kansainväliset palvelut.  Siihen kannattaa suhtautua samallaisella lähdekritiikillä kuin muihinkin mutta kritiikissä(-kin) kannattaisi pysytellä faktoissa.

Hautalan kansalaiskunto?

Heidi Hautala on puuttunut vastoin aiempia kantojaan valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan.  Hänen toimintansa ja puheensa ovat monilta osin ristiriitaisia.  Onko Hautala tehtäviensä tasalla ja voiko hänen toimintansa rehellsiyyteen luottaa? 

Iltalehden tietojen mukaan ministeri Heidi Hautala on estänyt valtionyhtiö Arctia Shipping Oy:tä tekemästä rikosilmoitusta Greenpeace:n aktivistien hyökkäyksestä yhtiön jäänmurtajille.Hyökkäyksen syynä oli murtajien vuokraaminen Shell-yhtiölle arktisen luonnon säilyttämiseksi. 

Greenpeacen tempauksen motiivin aiheellisuudesta ja valittojen toimien soveliaisuudesta voi olla montaa mieltä enkä siihen puutu vaikka kannatankin ympäristönsuojelua.  Provosoiduin tähän kirjoitukseen Hautalan toimien takia.

Hautala on katsonut aiheelliseksi antaa n.s. omistajaohjausta valtionyhtiölle tässä asiassa kun on kyse hänen hengenheimolaisistaan.  Sen sijaan hän muissa yhteiksissä on vakuuttanut, että omistaja ei voi puuttua omistamansa yhtiön toimintaan.    Sen sijaan hän on katsonut aiheelliseksi puuttua henkilöstön toimintaan, m.m. Finnairissa.

Toisaalta Hautala on katsonut aiheelliseksi tehdä rikosilmoituksia hänen kanssaan eri mieltä olevasta yksityishenkilöstä.  Tosin poliisi on jättänyt tutkimisen nopeasti aiheettomana. 

Samaan aikaan Hautala on itse harjoittanut n.s. harmaata taloutta yhdessä poikaystävänsä Nikolai Nekrasovin kanssa ja erikseen.  Siitä hän on kovin huonosti ottanut itse vastuuta vaan syyttänyt katkerana kiinnijäämisestään muita.

Onko siis Heidi Hautala sopiva hoitamaan ministerin vastuullista tehtävää?  Voimmeko  luottaa hänen tasapuoliseen ja rehelliseen tehtäviensä hoitoon perustuslain 60§ pykälän edellyttämällä tavalla?

Rehellinen ja luotettava

Viime päivinä on jälleen paljastunut uusia Suomen armeijan sodan jälkeisiä suhmurointeja.  Aiemminhan on tullut tietoon Suomen armeijan vakoilu USAn hyväksi jo 50-luvulta lähtien ja joka jatkunee edelleenkin (orwellilaisella uusiokielellä: "puolustusvoimamme ovat harjoittaneet perinteistä tiedusteluyhteistyötä samaan arvoyhteisöön kuuluvien demokratioiden kanssa").  

Nyt uutena asiana on tullut esille yhteistyö Ruotsin kanssa.  Ruotsalainen toimittaja Mikael Holmström paljastanut sen tuoreessa kirjassaan.  Suomessa asian toi esille ensin Hufvudstadsbladet.   Asiasta ovat kertoneet myös monet muut tiedotusvälineet.  M.m. Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta ainakin kaksi juttua verkkoversiooonsa, yhden lentokoneiden  varastoinnista ja toisen vakoilijoista, sekä paperisen viikonloppunumeronsa pääkirjoituksessa mielipiteensä. Erkon aviisin avautuminen oli toteava eikä edes se uskaltanut lähteä puolustelemaan lehden mielipiteeksi tarkoitetussa kirjoituksessa.

Suomi vakuutti olevansa YYA:sta huolimatta puolueeton ja ja puolueettomuuttaan vakuutti myös Ruotsi.  Käytännössä Ruotsi oli jo 50-luvulla salaa NATOn liittolainen.  Se m.m. vakoili NL:a NATOn laskuun. Samaan aikaan Suomen armeijan johto suhmuroi tuon NATO-maan kanssa rikkoakseen voimassa olevaa rauhansopimusta "de facto".

Ruotsiin oli kuulemma säilötty sotamateriaalia, esimerkiksi hävittäjäkoneita Suomen armeijan käyttöön.  Samaan aikaan Suomessa koulutettiin lentäjiä yli oman rauhansopimuksella asetetun tarpeen.  Samaan aikaan kiersi suusta suuhun julkisia huhuja kuinka Suomen ilmavoimilla oli lentokoneisiinsa niin paljon varaosia, että niistä olisi saattanut rakentaa kymmeniä uusia koneita.  Huhujen mukaan varaosat olivat siivet ja runko; kun ne liitettiin kiinni toisiinsa, saatiin ehjä ja lentävä kone.  

Tuolloiseen menettelyyn liittyi myös ilmavoimien tapa ostaa koneita eri tarkoituksiin kuin niitä valmistettiin.   Kun pommikoneet oli rauhansopimuksella kielletty niin ostettiin maalinhinauskoneita jotka näyttivät ihan pommikoneilta ja muut ilmavoimat käyttivät tismalleen samoja koneita pommikoneina.  Tai ostettiin harjoituskoneiksi suihkuhävittäjiä joita muut käyttivät menestyksellä ihan tositoimissa.  

Tämä samainen Suomi kehuu itseään luotettavana sopimuskumppanina, rehellisenä ja avoimena.  Ja puolueettomuudestakin kuulemma luovuttiin vasta 90-luvulla.   Siihen asti oltiin sitouduttu puolustautumaan jos sopimuskumppanin kimppuun meidän kauttamme hyökätään.  Käytännössä oltiin kuitenkin valittu toinen toinen tie, liittoutuminen juuri sen tahon kanssa jota vastaan oltiin sitouduttu puolustautumaan.   Olisikohan paikallaan ruveta rehelliseksi sopimuskumppaniksi tai ainakin rehelliseksi?