Rajaselkkaus ratelien tapaan

 Viimeaikoina on julkisuudessa pidetty älämölöä Venäjän vastaisen rajan raja-asemille tulleista hieman tavanomaista useammista turvapaikanhakijoista. Tulijat ovat pääasiassa Lähi-idästä ja muista lännen masinoimista kriisipesäkkeistä joissa länsi harjoittaa uuskolonialistista "divide et impera" ja "imperare per chao"-politiikkaansa. Asiaa ovat pitäneet esillä lähinnä keltaiset bulevardilehdet ja Petteri Orpon hallituskoaliition oikeistolaisimmat piirit, lähinnä Perussuomalaiset.

Kaaosta ja turvapaikanhakijoiden tulvaa rajalla

Tilanne on esitetty muka Venäjän hallinnon hybridioperaationa (jota tosin kukaan ei oikeastaan osaa määritellä).  Lisäksi on spekuloitu kuinka joukossa saattaa olla "vihreitä miehiä" soluttautumassa sekä ties mitä rikollisia.  Heistä on rakennettu kuplaa kansalliselle turvallisuudelle aiheutetusta uhasta tietoisena Kremlin hallinnon politiikkana ja erityisenä Vladimir Putin:n kieroutena. Oikeasti sellaiset rikolliset saadaan kiinni asiallisessa turvapaikkahakemusten käsittelyprosessissa ja poimittua saamaan ansaitsemansa seuraamukset teoistaan.  Mitään konkreettisia todisteita ei kuitenkaan ole pystytty esittämään Venäjän viranomaisten olevan asialla.  Kyse lienee turvapaikanhakijoiden itsensä keskuudessa kiertävien huhujen ja tarinoiden vaikutuksesta sekä myös turvapaikanhakijoiden kuljettamisella businessta tekevien markkinointikikoista.

Oikeasti turvapaikan hakemisen oikeus on yksi ihmisoikeuksista ja sen estäminen on laitonta ja kansainvälisten sopimusten vastaista. Niin, vaikka monet, esimerkiksi Baltianmaat ja Puola Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisilla rajoillaan sekä Kreikka ja Italia Välimerellä sekä UK Englannin kanaalissa ovatkin niin menetelleet.

Nyt Orpon hallitus ja eritoten sen Perussuomalaiset ministerit, etunenässä valtiovarainministeri Riikka Purra, sisäministeri Mari Rantanen ja oikeusministeri Leena Meri ovat touhunneet luoden mielikuvaa suuresta ongelmasta ja erityisestä uhkasta. Mukaan on persuuntunut myös oikeistolaisimpia kokoomuslaisia.  On leikitty Venäjän vastaisen rajan raja-asemien sulkemisella vaihe vaiheelta. Nyt enää on yksi, Raja-Joosepin asema auki, sekin kai rajoitetusti. Luultavasti sulkevat pian senkin.

- Ulkoisilla uhkilla peitetään sisäpolitiikan ongelmia -

Oikean meihin kohdustuvan uhkan asemesta lienee kyse hallituksen ja erityisesti sen perussuomalaisten jäsenten kampanjasta peitellä politiikkaansa, n.s. "hyvää hallitusohjelmaa" ja sen herättämää vastustusta m.m. AY-liikkeessä. Lisäksi juuri ennen tätä oli liikkeellä paljonkin juttua perussuomalaisten kytköksistä terrorismisuunnitelmia tehneisiin ja sellaisiin valmistautuneisiin äärioikeistolaisiin.  Sellaisessa tilanteessa on perinteisesti haettu ja rakennettu ulkoisia uhkia peittämään kotoisia ongelmia.  Sehän on ihan kansainvälisesti tunnistettu ja käytetty metodi.

On myös spekuloitu Perussuomalaisten jo pitemmän aikaa esillä pitämillä tavoitteillaan maahanmuuton rajoittamisesta ja turvapaikanhakemisen minimoimisesta.  Siihenkin tämä episodi sopisi.

Toisaalta jupakka liittyy myös saumattomasti asemaamme osana USAn etupiiriä, NATOssa, EU:ssa ja muutenkin, ja sen hybrisotaan Venäjää vastaan. Ihan kuten Halford MacKinder kuvasi esseessään "The Geographical Pivot of History" esittelemässään "Heartland Theory":ssä (The Royal Geographical Society; 1904). Siitä voidaan suoraan johtaa samat asiat Venäjän hajottamisesta jotka m.m. Zbigniew Brzezinski on dokumentoinut teokseensa "The Grand Chessboard: American Primacy and Its Geostrategic Imperatives" ("The Grand Chessboard"; Basic Books; 1997). Meidät on viety osaksi USAn etupiiriä vahtimaan noita imperatiiveja ja USAn kansallisia etuja eikä meillä oikeasti ole omaa valtaa omiin tekemisiimme. Meidän on ulvottava muiden susien joukossa osana "läntistä arvoyhteisöä" jota m.m. Martti Ahtisaari lanseerasi. Silloin meillä ei ole tilaa huolehtia naapurisuhteistamme omia etujamme edistääksemme.  Sehän edellyttäisi asiallisia ja tolkullisesti hoidettuja yhteyksiä jolloin rajoja pikemmin madallettaisi kuin rakennettaisi aitoja, ihan ETYK:n kolmannen korin hengessä ja kirjaimessa.