Kapitalismin jälkeinen maailma, II osa (kysymyksiä)

Kirjoitin aiemmin eräistä näkökulmista post-kapitalistinen-maailma:sta. Nyt pukkaamaan jatkoa, laajennusta ja syventämistä siihen, tosin ikuisessa kyselyiässä.

Klassisen marksilaisen näkemyksen mukaan tuotantosuhteiden ja -tapojen mukaan jaoteltuna yhteiskuntajärjestykset seuraavat jatkumona toisiaan kokonaisina historiallisina ajanjaksoina:

1) Villeys (maanviljelyn ja karjanhoidon alettua barbarismi):    yhteisöllinen keräily ja metsastys

2) Orjayhteiskunta (Marx: aasialainen tuotantotapa):    manuaalinen tuotanto orjatyöllä

3) Feodalismi (maaorjatalous):    manuaalinen tuotanto maaorjien työllä

4) Kapitalismi (palkkaorjatalous);    teollistettu tuotanto palkkaorjien työllä

5) Sosialismi (osuustoiminta?):    tuotantovälineet käyttäjiensä hallussa

6) Kommunismi (--""--):    -- "" -- ilman valtion väkivaltakoneistoja

7) ?

Marksilainen teoria ei ota kantaa mitä kommunismin jälkeen. Epäilen syyksi että aika on niin kaukana tulevaisuudessa eikä maailma ole sen teorian mukaan deterministinen joten niidenkään yksityiskohtaisemmasta konkretiasta ole tarkkaa näkemystä sillä todellisuus muokkautuu rakentajiensa käsissä. Tunnetusti ennustaminen on vaikeaa ja erityisesti tulevaisuuden joten tämä tekstikin on vain kevyttä spekulointia ja enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.  Todellisuus nähdään vasta jälkikäteen ja vasta sitten sijoittaa taksonomioihin.

Kapitalistinen yhteiskunta institutionalisoituna yhteiskunnallisena järjestyksenä koostuu toisaalta valtiojärjestelmästä ja talousjärjestelmästä sekä toisaalta erillisinä kokonaisuuksina julkisesta ja yksityisestä elämismaailmasta erillisinä kokonaisuuksina - USA-laisen filosofin Nancy Fraser:n (s. 1947) mukaan ("Habermasin jälkeen"; Niin & näin; 2/2026). Marksilaisemmin ilmaistuna se tarkoittanee että kapitalismin taloudellinen perusrakenne ja sen yhteiskunnallinen päällysrakenne sekä riistosuhteet toteutuu
    - toisaalta talouselämän rakenteina ja hallintokoneistoina prosesseineen sekä
    - toisaalta luokka-aseman perusteella erilaisina ihmisten elämisen ympäristöinä suhteineen.
Sen jälkeen kysymys kuuluu kuka, missä ja milloin ne rikkoo ja ketkä rakentavat jotain uutta, millaista, tilalle? Rakennetaanko tilalle ihmisten omaehtoiset elämisen järjestelyt ja demokraattinen resurssien tuottaminen elämiseen niissä? Vai jotain ihan muuta?

Kaikella toiminnalla on aina tekijänsä. Yhteiskunnissa ei tapahdu oikeasti mitään passiivissa. Ketkä ovatkaan siis
    - vallankumouksellisia,
    - vastavallankumouksellisia ja
    - sivusta katsovaa yleisöä?
Miten jaottelu osuukaan nykyiseen luokkarakenteeseen:
    - aktiivit kapitalistit,
    - keskiluokka,
    - työläiset ja
    - syrjäytetyt sekä
    - wannabe-luokkaretkeläiset.

Ketkä aktiivisesti rikkoo vanhan maailman ja ketkä suunnittelee tulevan yhteiskunnan rakenteet ja prosessit? Ketkä katsovat syrjästä ja joutuvat sopeutumaan? Ketkä ei sopeudu? Miten nämä valikoitumiset vaikuttaa siihen mitä rakennustyöstä syntyy?

Mistä muutos alkaa finanssikapitalismissa? Miten finanssikuplan höttöntöttökupla1) puhkeaa? Miten esimerkiksi USAn velkakupla särkyy kun Dollari menettää maailmanlaajuisen asemansa? Sytyttävätkö Ukrainan ja Iranin sotia laajemman sodan, esimerkiksi Kiinan kanssa? Entä jos seuraava taloudellinen ja yhteiskunnallinen järjestys ei olekaan sosialismi? Onko finanssikapitalismin jälkeen vielä kapitalismin vaiheita ennen siirtymää eteenpäin? Vai seuraako joku SciFi-dystopioiden militaristinen kauhuskenaario "kasarmikapitalismina" 2)? Vai jotain ihan muuta?

Mikä on ihmisen kiihdyttämän ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristötuhojen vaikutus alueiden välisiin suhteisiin? "Kollektiivinen etelä" contra "Läntinen valtapiiri"? Kapitalismia pikakelauksella elävä Kiina yhdessä vielä feodalismin kanssa kipuilevan "etelän" kanssa vai kahdestaan kapitalistisen Venäjän kanssa vai pitääkö heterogeeninen BRICS kutinsa? Mistä muutos alkaa maantieteellisesti?

Päteekö vielä brittiläisen maantieteilijä Halford Mackinder:n (1861-1947) n.s. "Heartland Theory" vuodelta 1904 3)?  Nykyisessä maailmanpolitiikassa siinä esitetty ytimen ja kehän välinen kiistasuhde näyttää vielä osuvan mutta entä jatkossa?  Tapahtuuko tulossa oleva järjestelmämuutos myös sen puitteissa ja sen mukaisin vastakkainasetteluin ja etenkin: onko maailmantappi vielä paikoillaan?  Entä jääkö asetelma seuraavallekin järjestelmäsukupolvelle?

Kun kapitalismi kriisiytyy niin myös porvarillinen hegemonia 4) kriisiytyy.  On pakko koska nykyinen hegemonia on kapitalismin oloihin tuotettu.  Syntyykö tilalle työväenluokan hegemonia kuten kaavamainen siirtymä kapitalismista sosialismiin proletariaatin diktatuuriin (nyk. "työväenvalta") kautta voisi edellyttää?  Vai rakentaako uuden hegemonian n.s. mediamogulien valtavat tiedonlevitysresurssit yhden James Bond -elokuvan 5) Elliot Carver:n kaltaiset "vanhan kansan" Steve Forbes:t (s. 1947), William Hearst:t (s. 1942), Rubert Murdock:t (s. 1931) vai some-alusta-miljardöörit Jeffrey Bezos:t (1964), Elon Musk:t (s. 1971) ja Mark Zuckerberg:t (s. 1984) jotka hallitsevat myös nykyistä tiedonlevitystä internet:ssä? Molemmilla ryhmillä on jo työväenluokkaan nähden melkoinen etumatka mutta myös keskinäiset kiistansa kuka on pomo.  Tarjokkaiden ikien perusteella voisi ajatella vaa'an kallistuvan some-miljardöörien puolelle "tekno-feodalismiin"6), jollei vanha sukupolvi tai perijänsä pysty ihmeisiin luomalla jotain uutta perinteisen n.s. printtimedian ja sitä matkivien nettikopioiden tilalle.

Mediavallan vaikutus ihmisten ajatteluun luo joka tapauksessa merkittävän haasteen yritykselle luoda kapitalismin jälkeen jotain ihmisehtoisemmalta tuntuvaa.   Sellaista joka säilyttäisi suurkapitalistien nautintaoikeudet, ylivallan ja etuoikeudet.  Sosialismi vaihtoehtonahan sitä uhkaisi kun se teoreettisessa muodossaan on tuotantosuhteita joissa tuotantovälineet on käyttäjiensä hallussa ja yhteiskunnan kaikilla tahoilla vallitsee demokratia.   Eikä siinä silloin ole sijaa kapitaalien omistajien riistää lisäarvoa työstä.  Onko kapitaalien omistajien ainoa keino säilyttää etuoikeutensa tarjoama yhteiskuntajärjestelmä vain väkivaltainen fascismi?

Onko siis tulevaisuudemme teknologiamiljardöörien ja -biljonäärien luoma tekninen dystopia, "tekno-fascismi" 6) jossa meitä hallitaan koneilla ja pidetään kurissa "soma:lla"7). Olemmeko tiellä jota Samuel Butler (1835-1902) hahmotteli 8): Aikaisempien kivi-, kasvi- ja eläinkausien jälkeen tulee koneiden kausi jolloin ihmiset joutuvat hoivaamaan koneita. Butlerin kirjoittaessa artikkeliaan hän näki kuinka ihmiset hoitivat höyrykoneita eikä ollut tietoakaan tietokoneista saati n.s. "tekoälystä".  Mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat antavatkaan hallintaan, ja toisaalta toki myös sen kumoamiseen?  Ja miten Butler:n viittaama evoluutio ehtii vaikuttaa? Yhdistyykö hänen pelkojensa mukaisesti biologinen ja mekaaninen evoluutio (vrt. biomekatroniikka, ihmismielen ja n.s. "tekoälyn" hybridit, cyborg:t, robotit j.n.e.) ja miten siihen sopeudumme kulttuurisen evoluution sopeutumilla?

Vai onko tulevaisuus sittenkin kommunismin, joskus sosialismin jälkeen, kuten Karl Marx (1818-1883 ja toverinsa sekä seuraajansa meille lupaa: sivistynyttä ja ihmisarvoista eloa niin että ihmiset toteuttavat luontevasti ominta itseään ja kehittyneen teknologian oloissa yhä tarpeellinen työ tulee hoidettua siinä samalla sekä kaikkialla yhteisöissä vallitsee demokratia.

Tässä tuli kirjattua pläjäys mieleeni nousseita kysymyksiä.  Aika tulee aikanaan näyttämään vastauksia niille jotka ovat niitä vielä katselemassa, ja jokunen kysymys jäänee ilmankin.  Kaikki emme ole niitä katselemassa sillä kyse ei ole suorasta, kiihkeärytmisestä uutisvirrasta vaan pitkistä historiallisista ajanjaksoista joita voidaan tarkemmin analysoida vasta jälkikäteen.

Ps: Varannen vielä mahdollisuuden myöhemminkin avautua aihetta tangeeraavista ajatuksistani, sekä kysymyksinä että vastausvaihtoehtoina, silti kuitenkin oman provosoitumiseni mukaan ja tahdissa.  Ainakin yksi nyt pientä mieltäni askarruttamaan herännyt aihe on evoluution monet muodot ja sen tulevaisuus.

---

1) Höttöntöttö on toimittaja Esko Seppäsen (1946-2025) kehittämä termi pörssispekulaatioissa maailmanlaajuisesti liikkuvalle rahalle. Se on sijoitusrahaa jolla ei ole reaalitaloudessa mitään vastaavaa vaan sen arvo määräytyy puhtaasti sijoitusmarkkinoilla pörsseissä. 

2) Kasarmikapitalismi:ksi nimitän tässä erittäin militarisoitua kapitalismin muotoa jossa suurkapitaalien omistajien yhä harveneva joukko pitää yllä valtaansa ja etuoikeuksiaan äärimmilleen militarisoidun fascismin avulla.  Termin tausta minulla on kasarmikommunismiksi nimetyssä Neuvostoliiton n.s. "reaalisosialismissa" jossa väkivaltakoneistot ylläpitivät stalinistista järjestystä vastoin sosialismin ja kommunismin teorioita.

3) Brittiläinen maantieteilijä Halford Mackinder (1861-1947) esitteli The Royal Geographical Society:ssä pitämässään luennossa "The Geographical Pivot of History” (1904) n.s. "Heartland Theory:n". Luento julkaistiin myöhemmin seuran lehdessä esseenä. Sen mukaan Euraasia on maailman keskus ja sen n.s. pivot- eli napa-alue Keski-Aasian alue Kaspian merestä koilliseen pitkälle Siperiaan. Euraasia sen ympärillä on keskeinen alue ja sen ulkopuolella ulompi "cresent" eli sirppi johon m.m. anglosaksinen maailma kuuluu. Maailmanpolitiikan kiemurat selittyvät noiden kahden välisellä kamppailuna navan hallinnasta.

M.m. Eric Blair (1903-1950), t.m.n. George Orwell käytti asetelmaa teoksessaan "Nineteen Eighty-Four" (1984; suom: Oiva Talvitie (1897-1965): "Vuonna 1984"; 1950) kuvatessaan Oceanian, Euraasian ja Kaukoidän suhteita jatkuvana sotana jossa liittolaisuussuhteet vaihtelevat mutta hegemonian keinoin kulloinenkin suhde esitetään ikiaikaisena.

4) Porvarillinen hegemonia Antonio Gramsci:n (1891-1837) hegemoniateorian käsite jonka mukaan yhteiskunnassa hallitseva porvarillinen luokka hallitsee myös yhteiskunnallisen keskustelun aiheita: mistä puhutaan, miten puhutaan ja mihin johtopäätöksiin tullaan ("Quaderni del Carcere"; 1947; suom. "Vankilavihkot"; 1979).

5) Bond-elokuvasta "Tomorrow never dies" (1997; suom. "Huominen ei koskaan kuole") ohjaajanaan Roger Spottiswoode (s. 1945) ja pääosassa Pierce Brosnan (s. 1953). Juonena maailmanherruutta tavoittelevan mediamoguli Elliot Carver:n juonittelut, m.m. luomalla itse tapahtumia joista pääsee itse ensimmäisenä uutisoimaan maailmanlaajuisesti kun uutinen on kirjoitettu jo ennen tapahtumaa.6) "Soma" (eng. "soma") on Aldous Huxley:n (1894-1963) romaanissaan "Brave New World" (1932, suom: I.H. Orres: "Uusi uljas maailma"; 1944) esittelemä kuvitteellinen lääke. Se kuvaan "massojen opiaattina" joka luo käyttäjilleen euforisen onnentunteen ja rauhoittaa ihmiset tyytymään osaansa koneistossa.

6) Tekno-feodalismi käsitteenä kuvaa yhteiskunnallista tilaa jossa suurilla teknologiayhtiöillä on samantapainen valta-asema kuin muinoin feodaaliherroilla.  Varsinaisen feodaalisen maanomistuksen asemesta valta perustuu teknologia-alustojen, datan ja sähköisen kaupankäynnin hallitsemiseen. Tekno-feodalismin voisi katsoa olevan kapitalismin seuraava vaihe eikä uusi järjestys. Vai pitäisikö nimen olla "tekno-fascismi"?

7) Soma (engl. sama) eli "opiaatti massoille" on Aldous Huxley:n (1894-1963) romaanissaan "Brave New World" (1932, suom. I.H. Orras: "Uusi uljas maailma"; 1944) kuvailema onnellisen euforian  luova psyykenlääke jolla ihmiset pidettiin tyytyväisinä ja nöyrinä tarkoin määrättyyn ja ennalta osoitettuun osaansa systeemissä.

8) Samuel Butler:n (1835-1902) essee ”Darwin among the Machines” (The Press; 1863; Uusi Seelanti). Artikkeli on julkaistu myös Risto Koskensillan (s. ?) kääntämänä filosofisen Niin&näin-lehden numerossa 3/2019 nimellä "Darwin koneiden joukossa".

Omnivoorien sapuskat

 Olen viime aikoina osallistunut Twitter:ssä useampaankin vääntöön liha- ja kasvisruokailijoiden välillä. Päädyin nyt keräämään esittämiäni omia argumenttejani yhteen läjään tähän plokistukseen.

Asetelmat noissa keskusteluissa ovat yleensä kovinkin mustavalkoisia ja niissä unohdetaan kuinka ihminen lajina, Homo sapiens, on omnivoori *). Se on meidän osamme evoluution tässä vaiheessa. On luonnollista, että syömme monenlaista ravintoa, niin lihaa, kalaa, kasviksia, marjoja, sieniä jne. Ehkä evoluutio joskus miljoonissa vuosissa asian muuttaa mutta sitä odotellessa on lajityypillistä meidän syödä myös lihaa.

Per viam: Äärimmäisen harva meistä lienee karnivoori sillä se täydellisesti ottaen lienee meille melkoisen mahdotonta. Sen sijaan äärimmäisyyksiin siihen suuntaan menevät vain vähentävät muun kuin lihan syönnin minimiinsä mutta eivät voi sitä kokonaan välttää. 

Eläintuotteiden käyttö esimerkiski ravintona ei ole varsinaisesti ympäristöongelma, edes n.s  "punaisen liha". Suurempia uhkatekijöitä ovat logistiiikka ja ylenmääräinen prosessointi sekä yksipuoliset viljely- ja tuotantomenetelmät.

Monet vegaaneiksi kääntyneet paheksuvat eläinten tappamista.  Minustakin se on väärin esimerkiksi kun sitä tehdään urheiluna ja harrastuksena, huvin vuoksi.  Ruuan hankkiminen m.m. metsästämällä on sivistyksensä metsästäjä-keräilijänä aloittaneelle ihmiselle luontevaa.  Toinen vaihtoehto olisi syödä elävältä. Itse olen syönyt ostereita niin ja herkullisia ovat. Mielummin kuitenkin esimerkiksi possut tapettuina, mahdollisimman vähän ylimääräistä kärsimystä aiheuttaen.

Oma lukunsa ja ongelmansa on tuotantoeläinten pitoon liittyvä eläinten rääkkääminen.  Sitä tapahtuu monella tavalla.  Loppujen lopuksi siitä ei ole lisänsyönnille kuin pelkkää haittaa sillä se huonontaa lihan laatua.  Unohtamatta tietenkään muuta eläinten huonoa kohtelua kuten esimerkiksi "pyydystä ja päästä" kalastuksessa.

Monista väitteistä huolimatta ihminen ei ole sopeutunut elämään täysin ilman lihaa. Sen osoittaa mm hampaamme, ruuansulatuksemme ja tarve eläinproteiinille j.n.e.  Jotkut esittävät esimerkiksi joidenkin intialaisten yhteiskuntien liki lihattomuuden todisteena kyvystä tulla toimeen ilman lihaa. On toki totta siellä olevan alueita joilla etenkin köyhimmät syö hyvin vähän lihaa jos ollenkaan. Se näkyy kuitenkin heidän terveydessään. Sitä paitsi nuo yhteiskunnat siellä eivät voi kovinkaan hyvin. Tosin nykyinen lihansyönti meilläkin on enemmän seuraus yhteiskunnan tilasta kuin sen syy. Kohtuus on paikallaan molempiin suuntiin.

Meilläkin aiempina vuosikymmeninä ja -satoina söimme vähemmän lihaa. Söimme sitä harvemmin mutta silloin monipuolisemmin ja ruhot tarkemmin käyttäen.  Meidän lihankäyttöömme liittyvä suurin ongelma onkin sen haaskaaminen.  Meille kelpaa vain hyvin harvat osat tapettuja ruhoja.  Lopuista iso osa menee haaskiin. Ennen edes se osattiin paremmin, ilmeisesti puutteen opettamina.

Muita elintarviketuotantoomme liittyviä ongelmia ovat valtava määrä logistiiikkaa. raaka-aineita, ovat ne lihaa tai kasviksia, siirrellään tarpeettomasti paikasta toiseen, joskus hyvinkin pitkiä matkoja. Ääriesiemerkkejä on kasvisten ja hedelmien kuljettaminen lennättämällä toiselta puolelta maapalloa ja toinen tapamme synnyttää esimerkiksi possuja yhdessä paikassa, siirtää ne kasvatettavaksi toiseen ja joskus kolmanteenkin paikkaan. Sitten teurastamolle ja sielä paloiteltavaksi ja käsiteltäväksi taas uusiin paikkoihin. Lopuksi kauppoihin ja sieltä asiakkaan toimesta kuljetus kulutuspaikalle ja jätteet vielä kaatopaikoille. Liki kaikki kuljetukset käyttäen fossiilisia polttoaineita.

Ratkaisumme ongelmiimme ei siis ole jokin tietty yksittäinen ruokavalio vaan:
a) kohtuus ravinnon käytössä jotta vältämme fyysisesti entistä kevyemmässä elämässämme ylipainon tuoman rasituksen,
b) monipuolisuus eli söisimme lajityypillisesti monipuolisesti erivärisiä lihoja, kalaa, juureksia, kasviksia, hedelmiä j.n.e.,
c) ylenmääräisen teollisen prosessoinnin välttäminen jolloin ihmiset itse tekisivät luonnollisista raaka-aineista ruokaa juuri sen verran kuin tarvitsevat ja
d) lähellä tuotetut raaka-aineet jolloin vähennämme rajallisten maapallon resusrssien haaskaamisen ylettömään logistiikkaan sekä 
e) hävikki minimoiden ruuan tuottamisen ja käyttämisen kaikissa vaiheissa.

P.s. Kasvissyöjät ovat herbivooreja, ei vegaaneja. Jälkimmäiset ovat ihmisiä jotka ovat valinneet itselleen jonkin erikoisen ruokavalion, dieetin, kuka mistäkin syystä (yleensä ideologisesti). Ensinmainittu on biologinen termi kasvissyöjälle.

---

*) Käytän mieluusti kirjoitusasuja "omnivoori", "herbivoori", "karnivoori" koska ne kuulostavat kielikorvaani enemmän suomenkielisiltä kuin kirjakielen mukaiset oikeat muodot yhdellä o:lla. Sallin itselleni tälläisen keekoilun vapaamuotoisemmissa kirjoitelmissa. Virallisemmissa yhteyksissä sitten kirjakielellisemmin.