Tehtyä älyä, ajattelevia koneita ja ällin matkimista?

 Viime aikoina on ollut paljon puhetta ja tohinaa tekoälyksi kutsutusta tekniikan kehittämisen ihmeestä, "artificial intelligence" eli AI kuten anglosaksit sitä nimittävät. Kannattaa heti huomata että nimittävät k.o. älynmuotoa "keinotekoiseksi" eikä vain tehdyksi. Filosofit määrittelevät sen mikroprosessoritekniikkaan perustuviksi järjestelmiksi, jotka pystyvät jonkinlaiseen älykkäänä pidettävään toimintaan. Siitä, mitä voidaan pitää älykkäänä toimintana, on erilaisia mielipiteitä.  Ns. Turingin kokeen mukaan kone on älykäs ainakin, jos sen kanssa keskusteleva ihminen ei erota onko kyseessä kone vai ihminen.  Tiettävästi yksikään järjestelmä ei ole vielä todistettavasti ja kritiikittömästi testiä läpäissyt.  Silti me yleisesti puhumme tekoälystä kuin se olisi jo totta.  Käyn tässä kirjoituksessä läpi joitakin minua eniten kiusaavia epätarkkuuksia tekoälyksi kutsutussa ilmiössä.

Ensimmäiseksi minua häiritsee että tekoälystä puhutaan yksikössä.  Toki käsitteellisestä ilmiöstä voisikin niin tehdä mutta kun lukuisista eri järjestelmistä käytetään yksikköä niinkuin ne yhdessä muodostaisivat ylivertaisen ja kaikentietävän yhden älyn.  Esimerkiksi kun kysytään Grok:lta *) tai ChatGPT:ltä **) tai  Deep Seek:ltä ***), sanotaan kysyttävän tekoälyltä kuin yksi järjestämä kattaisi kaikki tekemällä tehdyt ihmisjärkeä matkivat systeemit.  Järjestelmät ovat kuitenkin erillisiä, erillisten yksityisten yhtiöiden tekemiä tuotteita jotka toteuttavat rahoittajiensa tavotteita, kukin omanaan ja hieman eritavoin sillä ansaintalogiikat vaihtelevat.

Toinen häiritsevä piirre on löysä suhtautuminen siihen mitä äly on.  Sehän on yleisesti  olion kykyä oppia, ymmärtää ja tehdä päätelmiä järkeen perustuen sekä taitoa muuttaa ympäristöään edellisiin perustaen että kykyä ajatella konkreettisen lisäksi myös aineettomia eli abstrakteja kohteita (lähteinä Cambridge:n ja Oxford:n sanakirjat sekä Tieteentermipankki).

Tekoälyksi sanotut järjestelmät on lähinnä kehittyneitä hakukoneita jotka keräävät tietomassaa ja tekevät siihen "datamining:ksi" kutsuttuja hakuja kehittyneillä hakualgoritmeillä sekä muotoilevat vastauksensa keskustelua matkivilla ns "chatbot:eilla" eli "keskusteluroboteilla".  Algoritmit eivät kuitenkaan ole järjestelmän itse luomia ja edelleenkehittämiä eli siis järjestelmä ei itse opi vaan sovelluskehittäjät ja määrittelijät miettivät ja kirjoittavat niitä.  Toki kehittyneimmissä tuotteissa tilastollisin keinoin painotetaan joitakin tietoja ja algoritmeja mutta kyberneettis-kognitiivinen kyky luoda uutta älyä ja "älyä" puuttuu.  Kyse on siis edelleenkin tietojen käsittelystä vaikka toki kehittynein menetelmin ja laajaan tietopohjaa käsitellen sekä manipuloiden sen tuloksia tarjoillen.  Viimemainitty ei ole silti tekoälykauppiaiden luoma vaan paljon vanhempi harhakuva eli visio.

Kolmanneksi tekoälyn antamiin tuloksiin monet suhtautuu ja niitä tarjoilee kuten ennen olisi tapana ottaa vastaan ja julistaa n.s. "jumalan sanaa" (siis oman äläkä pidä muita jumalia sillä hän, kiivas ja kiukkuinen,ei jätä muista syntiä rankaisematta) eli lopullisena ja ylimaallisena totuutena (josta poikkeamisen SOME:n tuomioistuin tuomitsee peikottamalla kelvottomaksi).  Silti älyn yksi keskeinen ominaispiirre on kyky erehtyä. Ihmistenkin äly voi harhautua ja viedä opin ojaan.  Niin siis tekee myös koneellinen äly jos se oikeaa älyä on ja sellaisena siihen pitää myös suhtautua, viallisena ja erehtyväisenä.

Toisaalta mieleeni pirskahtaa myös englantilaisen Samuel Butler:n (1835-1902) kirjoitus ”Darwin among the Machines.". Siinä Butler esittää kehityksen jatkumon kivikunta → kasvikunta → eläinkunta → konekunta.  Perustelu näyttäytyy kovinkin näppärältä ja pätevältä:  Ensin maapallo oli kivipallo jonka valloittivat kasvit ja sen jälkeen eläimet huippunaan Ihminen joka kehittää itselleen koneita joille hän itse jää alisteiseksi hoitajaksi.  Eikä Butlerilla ollut edes hajua roboteista, tietokoneista, n.s. tekoälystä (AI) saati koneiden kyberneettisestä autonomisuudesta vaan hänen aikanaan ihmisten huolella vaalimat höyrykoneet edustivat tekniikan huippua.  Silti hän, ilmeisesti pieni pilke silmäkulmassaan jo ehdotti koneiden liitottojen tulevan korvaamaan m.m. ihmisten avioliitot.

Meillä ja teknologialla on vielä pitkä matka tekemällä tehtyyn älyyn eli keinotekoiseen älyyn joka harjoittaisi omaa älyllistä toimintaa, myös omaksi edukseen.  Meillä on siis ainakin vielä vain olemassa olevan - eritavoin, myös koneellisesti kerätyn - tiedon käsittelyjärjestelmiä jotka muokkaavat ja valitsevat tietoa ihmisen luomin algoritmein ihmisen luomissa tietovarastoissa ihmisen käyttöön.  Ehkä lie hyväkin että pysyttelemme sellaisessa ettemme luo itsellemme tieteiselokuvien dystopioita ajattelevine "leivänpaahtimineen" *****) ja kehitämme vain entistä paremmiksi elävien olioiden käyttöön ja valvontaan tarkoitettua tietojenkäsittelyteknologiaa.

---

*) Grok-chatbot on Elon Musk:n perustaman ja johtaman xAI Corp.:n toteuttama n.s. tekoälyjärjestämä ja sen keskustelurobotti-käyttöliittymä.

**) ChatGPT on Sam Altman:n et al perustama OpenAI inc.:n toteuttama n.s. tekoälyjärjestämä ja sen keskustelurobotti-käyttöliittymä.

***) DeepSeek on Hangzhou DeepSeek Artificial Intelligence Basic Technology Research Co., Ltd.:n (DeepSeek) toteuttama n.s. tekoälyjärjestämä ja sen keskustelurobotti-käyttöliittymä.

****) Samuel Butler : ”Darwin among the Machines.”; The Press; 1863; Uusi Seelanti. Julkaistu käännettynä myös filosofisen Niin&näin-lehden numerossa 3/2019.

*****) "Ajattelevat Leivänpaahtimet" on viittaus Battlestar Galactica nimisiin NBCUniversal:n omistaman SciFi-TV-sarjoihin, elokuviin y.m. kaupallisiin viihdeteollisuustuotteisiin ("Mediafranchising") alkuperäisen Taisteluplaneetta Galactica:n ympärillä joissa Cylon:eiksi kutsuttuja kyberneettisen konerodun edustajia nimitettiin halventavissa repliikeissä leivänpaahtimiksi. Ne ovat yksi ilmentymä meille "pahiksiksi" luoduista ajattelevista koneista.

Kapitalismin lopunaikoja

 Kansan uutiset on julkaissut jutun "Kapitalismi on jo kumonnut itsensä ja tilalle on tullut jotain pahempaa, sanoo Gianis Varoufakis KU:lle". Siinä kreikkalainen ekonomisti ja entinen Syriza:a edustanut valtiovarainministeri Giannis Varoufakis /MeRA25 (DiEM25)  kertoo käsityksestään kapitalismin lopusta.  Hän väittää siitä siirrytyn  hänen "teknofeodalismiksi" nimittämään uuteen ajanjaksoon.  Hänen ajatuksiaan näiltä tiimoilta on julkaistu myöskin brittiläisessä työväenlehdessä Morning Star:ssa otsikolla "On Brexit and the task of confronting technofeudalism" julkaistussa haastattelussa.  Varmaan muuallakin.

Kuva: Olaf Kosinsky (kosinsky.eu) 
Licence: CC BY-SA 3.0-de

Varoufakis:n pääteesi tässä on, että kun on siirrytty "digitaaliseen" talouteen niin on samalla luovuttu kapitalismille keskeisimmistä asioista: voitontavoittelusta ja markkinoista.  Uutta aikaa leimaa keskuspankkien jakama raha ja "digitaaliset alustat".  Hän ajoittaa siirtymän n. vuoden 2008 tienoille.  Toki hän myöntää etteivät voitontavoittelu eikä markkinat ole kadonneet mutta ne eivät enää hänen mukaansa määritä meidän aikaamme.  Olisin pitkälti erimieltä hänen kanssaan tästä asiasta ja siksi tämä kiistakirjoitus, arvostanhan Varoufakis:ia tarkkanäköisenä hoksnokkana joka osaa tarttua keskeisiin kysymyksiin.  Toisaalta hän myös hakee räväkällä retoriikalla huomiota.

Varoufakis syyttää keskuspankkeja kun ne laskevat liikkeelle velkakirjoja joilla luodaan Esko Seppäsen terminologialla "höttöntöttörahaa" jolla ei ole katetta reaalimaailmassa.  Hän on osittain oikeassa mutta valtaosa maailmalla liikkeellä olevasta katteettomasta rahasta on kuitenkin yksityisten liikepankkien liikkeellelaskemaa velkaa (n.s. "luotonlaajennus").  Se on pikemminkin finanssikapitalismia kuin mitään uutta kapitalismia korvannutta järjestelmää.

Samaten teknologiset alustat, joita virheellisesti digitaalisiksi sanotaan, eivät myöskään ole mikään erityinen uusi järjestelmää luonnehtiva elementti.  Ne ovat pikemminkin vain teknologisen kehityksen mahdollistava väline kasata kapitaaleja ilman tuotannollisen teknologian, tuotantovälineiden, pitämistä omassa hallussa.  Niinpä esimerkiksi Über:n et al kaltaiset yritykset ovat voineet luopua pääomia sitovista tuotantovälineistään ja siirtää niiden hankkiminen, ylläpitäminen ja käyttäminen kokonaan työläisten vastuulle.  Pikaisella silmäyksellä siinä saattaa nähdä feodalismin piirteitä mutta onko se todella sitä?  Feodalismissa ihmiset hallussaan olevia tuotannontekijöitä myöten olivat käytännössä n.s. "turpeeseen sitomisen" kautta feodaaliherrojen omaisuutta hyvin hierarkisessa järjestelmässä vaikka heidän tuotantovoimansa uusintaminen olikin heidän omalla vastuullaan.  Kun feodalismista siirryttiin eteenpäin noita siteitä katkottiin siirtymällä palkkaorjuuteen jossa isäntien valta ja velvollisuudet jäivät ainoastaan palkanmaksuun.  Nyt ollaan siirtymässä siihen, että myös vastuu ja riskit työsuhteesta ja työvälineistä siirretään täysin työläisille ja pelkästään kertyvät  kapitaalit ovat omistajan.  Ei se ole mitään uutta vaihetta vaan edelleenkin kapitalismia mutta sen uusi vaihe: on siirrytty tuotannollisesta kapitalismista puhtaaseen finanssikapitalismiin.

Mitä markkinoihin tulee niin vaihdantaa on ollut jo n.s. barbaarisina pidettyjen alkuyhteiskuntien aikoina ja niitä tulee olemaan jatkossakin.  Ne eivät mitenkään erityisesti ole määrittäneet kapitalisminkaan syvintä olemusta vaikka porvariluokan kaupankäyntioikeudet olivat yksi merkittävä tekijä sen esiinmurtautumisessa.  Oleellisempaa on kapitaalien keskittyminen ja se taas vie markkinoiden vapautta sillä ne joille kapitaalit kulloinkin keskittyvät, pyrkivät rajoittamaan markkinoita.  ja koska markkinakilpailua ei koskaan aloiteta uudelleen nollatilanteesta vaan aina jatketaan niistä keskittymistä joita jo on, keskittymät rajoittavat muiden markkinaoikeuksia.  Tätä perusperiaatetta ei muuta, että joidenkin kapitaalit menevät aika-ajoin uudelleenjakoon, kuten esim. suhdennesykleissä ja lamakausina tapahtuu.  

Toisaalta Varoufakis on oikeassa: uusi kapitalismin vaihe on tavallisille ihmisille pahempi kuin edeltäjänsä.  Yleensä kuitenkin uudet ajanjaksot ihmiskunnan historiassa ovat tuoneet jotain uutta ja parempaa.  Niinpä kapitalismikin toi uutta ja vapautti ihmisiä, heitähän porvaritkin ovat, vanhan systeemin kahleista tekemään vapaammin kauppaa ja se levitti toimeentuloa uudella tavalla ja laajemmalle.  Nyt tämä hänen esiinnostamansa muutos ei kuitenkaan tuo mitään uutta vaan käyttää uusia teknisiä mahdollisuuksia ihmisten edelleen kurjistamiseen.  SiltäKIN kannalta sitä pitää pitää "vain" vanhan muutoksena.  Kysymykseksi vielä kuitenkin jää onko tämä nyt vihdoin ja viimein kapitalismin viimeinen vaihe vai tuleeno näitä vielä uusia?

Yksi Varoufakisin havainto kuitenkin pitää paikkansa: kapitaalien vallan muuttuminen kasvottomaksi.  Vanhasta patruunakapitalismista on siirrytty pankkien valtaan jo aika päiviä sitten.  Jotkut vanhaan jämähtäneet n.s. "impivaaralaiset" haaveilevat siitä vanhana hyvänä aikana mutta se on iäksi mennyt.  Sen jälkeen on tullut jo näkymättömien kapitalistien valta.  He toimivat finanssilaitosten hämärissä kabineteissä.  Nyt valta on siirtymässä heiltä finanssiteknokraattien käsiin. Niiden jotka pyörittävät pääomia ikäänkuin niillä olisi jotkut luonnonlakien ja -vakioiden kaltaiset ohjausmekanismit joita he ylipappeina ohjaavat.   Kapitalistit siis ovat menettämässä valtansa kapitaaleihinsa. Tätä puolta kuvasi Hannu Raittila jo vuonna 2004 esseekokoelmassaan "Liikkumaton liikuttaja" *).     

Giannis Varoufakis on siis oikealla asialla mutta miten on hänen johtopäätöstensä laita? Vievätkö ne tietämystämme eteenpäin?  Tai edes oikeaan suuntaan?  Siis tunnistamaan nykyisen talousjärjestyksemme olemuksen, perusteet ja liikkeet sekä ymmärtämään ne.  Jos omaksumme Varoufakis:n tämän ajatuksen, osaammeko vastustaa kapitalismissa oikeita asioita vai huidommeko ohi?

---
"Liikkumaton liikuttaja" viittaa myös vanhaan intialaiseen mytologiaan jonka yhdessä tarinassa Kali tanssii villisti aviopuolisonsa Shiva:n yllä.  Samoin myös aristoteleeniseen käsitykseen kaiken liikkeessä olevan ensimmäiseen paranormaaliin liikkeellepanijaan, luojajumalheerokseen, joka ei tietenkään voi liikkua koska jos liikkuisi niin se ei olisi ensimmäinen liikuttaja.  Samalla asialla on ollut myös Tuomas Akvinolainen.