eroakirkosta.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mitro Repo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mitro Repo. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. toukokuuta 2009

Mitro Revon ehdokkuus

Ortodoksisen kirkon yritys estää työntekijänsä Mitro Revon ehdokkuus on jälleen irvokas esimerkki uskonnollisesta väkivallasta nyky-Suomessa.   Meillä on jo pitkät perinteet kuinka erilaisin perustein tapahtuvasta syrjinnästä yritetään päästä eroon.  Mutta meillä on keskellämme jonkinlaiseksi arvojohtajaksi itsensä tunteva organisaatio joka harjoittaa pahimmanlaatuista syrjintää työehdoissaan.  

Meillä on itsestään selvänä, että lainsäädännössämme on syrjintäkieltoja ja että ne koskevat myös työsuhteita.  Jos tämä tapaus sattuisi jossakin toisenlaisessa työsuhteessa niin työnantajaa yritettäisi saada lain edessä vastaamaan tekemissitään.  Kun lehtikustantajaa tässä taannoin syytettiin sukupuolisen suuntautumisen perusteella syrjimisestä niin tapaus selvitetään leivättömän pöydän ääressä.  Mutta nyt kun kirkko syyllistyy samaan ja vielä härskin julkisesti ja peittelemättömästi niin julkisuudessa spekuloidaan vain uhrin kohtalolla.  Eikö sen pitäisi olla ihmisoikeuksia kunnioittavassa oikeusvaltiossa itsestään selvä: Repo saa osallistua vaaleihin ehdokkaana ja työpaikka säilyy.   Sen sijaan ortodoksisen kirkon ne edustajat jotka ovat ovat virkakieltoa yrittäneet, kuuluisivat lain eteen selvittämään ja vastaamaan teostaan.  

Kaiken kaikkiaan tämä on jälleen kerran osoitus kuinka erilaiset kirkot ovat jääneet ajastaan jälkeen ja yrittävät sinnitellä muinaisten paimentolaisyhteiskuntien moraalikoodiensa kanssa.  Kaikki ne moraalisäännöt jotka ovat joskus olleet vallanpitäjien kannalta toimivia tuhansia vuosia sitten Lähi-Idässä vaeltaneilla paimentolaisheimoilla, eivät toimi enää nyky-yhteiskunnissa 21. vuosisadalla.   Monia sääntöjä kirkot ovat jo pikku hiljaa muokanneet modernimmaksi, tosin jälkikäteen ja reaktiivisesti.  Enää ei esimerkiksi pidetä tarpeellisena kivittää uskottomia vaimoja eikä kuukautisten jälkeen tarvitse naisten puhdistautua saastaisuudestaan viemällä papille kyyhkynen.  Paljon näyttää kuitenkin olevan vielä jäljellä tekemistä.  Ja se myös kestää kun kirkko näyttää toimivan siten, että se toimii vasta viimeisen pakon edessa, silloin kun maksavat jäsenet uhkaavat äänestää jaloillaan.   Kirkot ilmeisesti pelkäävät, että samalla se nakertaa oman oppnsa niin, että sen koko onttous paljastuu pikku hiljaa kaikkien silmille.

Nyt olisi jo korkea aika erottaa kirkot täydellisesti valtiosta ja julkisesta vallasta.  Tavoitteena tulisi olla täysin sekulaari valtio ja julkishallinto.  Samalla kaikenlainen erityislainsäädäntö niiden suhteen tulee purkaa, ei enää mitään kirkko- sun muita lakeja.  Kirkkoja ja niiden hallintoja ja työsuhteita koskekoon kaikki samat lait kuin muitakin yhteisöjä.  Eikö esimerkiksi yhdistyslaki riitä?