Rajaselkkaus ratelien tapaan

 Viimeaikoina on julkisuudessa pidetty älämölöä Venäjän vastaisen rajan raja-asemille tulleista hieman tavanomaista useammista turvapaikanhakijoista. Tulijat ovat pääasiassa Lähi-idästä ja muista lännen masinoimista kriisipesäkkeistä joissa länsi harjoittaa uuskolonialistista "divide et impera" ja "imperare per chao"-politiikkaansa. Asiaa ovat pitäneet esillä lähinnä keltaiset bulevardilehdet ja Petteri Orpon hallituskoaliition oikeistolaisimmat piirit, lähinnä Perussuomalaiset.

Kaaosta ja turvapaikanhakijoiden tulvaa rajalla

Tilanne on esitetty muka Venäjän hallinnon hybridioperaationa (jota tosin kukaan ei oikeastaan osaa määritellä).  Lisäksi on spekuloitu kuinka joukossa saattaa olla "vihreitä miehiä" soluttautumassa sekä ties mitä rikollisia.  Heistä on rakennettu kuplaa kansalliselle turvallisuudelle aiheutetusta uhasta tietoisena Kremlin hallinnon politiikkana ja erityisenä Vladimir Putin:n kieroutena. Oikeasti sellaiset rikolliset saadaan kiinni asiallisessa turvapaikkahakemusten käsittelyprosessissa ja poimittua saamaan ansaitsemansa seuraamukset teoistaan.  Mitään konkreettisia todisteita ei kuitenkaan ole pystytty esittämään Venäjän viranomaisten olevan asialla.  Kyse lienee turvapaikanhakijoiden itsensä keskuudessa kiertävien huhujen ja tarinoiden vaikutuksesta sekä myös turvapaikanhakijoiden kuljettamisella businessta tekevien markkinointikikoista.

Oikeasti turvapaikan hakemisen oikeus on yksi ihmisoikeuksista ja sen estäminen on laitonta ja kansainvälisten sopimusten vastaista. Niin, vaikka monet, esimerkiksi Baltianmaat ja Puola Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisilla rajoillaan sekä Kreikka ja Italia Välimerellä sekä UK Englannin kanaalissa ovatkin niin menetelleet.

Nyt Orpon hallitus ja eritoten sen Perussuomalaiset ministerit, etunenässä valtiovarainministeri Riikka Purra, sisäministeri Mari Rantanen ja oikeusministeri Leena Meri ovat touhunneet luoden mielikuvaa suuresta ongelmasta ja erityisestä uhkasta. Mukaan on persuuntunut myös oikeistolaisimpia kokoomuslaisia.  On leikitty Venäjän vastaisen rajan raja-asemien sulkemisella vaihe vaiheelta. Nyt enää on yksi, Raja-Joosepin asema auki, sekin kai rajoitetusti. Luultavasti sulkevat pian senkin.

- Ulkoisilla uhkilla peitetään sisäpolitiikan ongelmia -

Oikean meihin kohdustuvan uhkan asemesta lienee kyse hallituksen ja erityisesti sen perussuomalaisten jäsenten kampanjasta peitellä politiikkaansa, n.s. "hyvää hallitusohjelmaa" ja sen herättämää vastustusta m.m. AY-liikkeessä. Lisäksi juuri ennen tätä oli liikkeellä paljonkin juttua perussuomalaisten kytköksistä terrorismisuunnitelmia tehneisiin ja sellaisiin valmistautuneisiin äärioikeistolaisiin.  Sellaisessa tilanteessa on perinteisesti haettu ja rakennettu ulkoisia uhkia peittämään kotoisia ongelmia.  Sehän on ihan kansainvälisesti tunnistettu ja käytetty metodi.

On myös spekuloitu Perussuomalaisten jo pitemmän aikaa esillä pitämillä tavoitteillaan maahanmuuton rajoittamisesta ja turvapaikanhakemisen minimoimisesta.  Siihenkin tämä episodi sopisi.

Toisaalta jupakka liittyy myös saumattomasti asemaamme osana USAn etupiiriä, NATOssa, EU:ssa ja muutenkin, ja sen hybrisotaan Venäjää vastaan. Ihan kuten Halford MacKinder kuvasi esseessään "The Geographical Pivot of History" esittelemässään "Heartland Theory":ssä (The Royal Geographical Society; 1904). Siitä voidaan suoraan johtaa samat asiat Venäjän hajottamisesta jotka m.m. Zbigniew Brzezinski on dokumentoinut teokseensa "The Grand Chessboard: American Primacy and Its Geostrategic Imperatives" ("The Grand Chessboard"; Basic Books; 1997). Meidät on viety osaksi USAn etupiiriä vahtimaan noita imperatiiveja ja USAn kansallisia etuja eikä meillä oikeasti ole omaa valtaa omiin tekemisiimme. Meidän on ulvottava muiden susien joukossa osana "läntistä arvoyhteisöä" jota m.m. Martti Ahtisaari lanseerasi. Silloin meillä ei ole tilaa huolehtia naapurisuhteistamme omia etujamme edistääksemme.  Sehän edellyttäisi asiallisia ja tolkullisesti hoidettuja yhteyksiä jolloin rajoja pikemmin madallettaisi kuin rakennettaisi aitoja, ihan ETYK:n kolmannen korin hengessä ja kirjaimessa.

Heinäluoma pimeillä vesillä

Monet tiedotusvälineet kertovat Eero Heinäluoman kertoneen tämänpäiväisessä (24/4 -10) Hufvudstadsbladet - lehdessä hänen haluavan kiristää työperäisen maahanmuuton ehtoja jotta suomalaisista työpaikoista ei syntyisi niin kovaa kilpailua suomalaisille työntekijöille. Itse Höblän haastattelujuttu on hieman toisenlainen kuin kertomuksissa mutta kuitenkin Heinäluoma on lähtenyt kalastelemaan ääniä samoille pimeille vesille joilla perussuomalaiset jo ovat Timo Soinin johdolla. Jussi Halla-aho on sentään vain marginaali-ilmiö SDP:n kärkinimen rinnalla.

Toisaalta Heinäluoma viittaa ihan oikeaankin ongelmaan: ulkomaalaisille synnytettyihin toisiin työmarkkinoihin joilla poljetaan työsuhteiden ehtoja ja työläisten oikeuksia. Ja se vie ihan oikeasti suomalaisten mahdollisuuksia työpaikkihin. Kyseessä eivät kuitenkaan ole toiset vaan jo kolmannet markkinat. Meillähän on erilaisille tukityöllistetyille y.m. jo olemassa työmarkkinat joilla ei päde samat säännöt kuin työehtosopimuksilla säädellyillä markkinoilla. Nämä jo toimivat ulkomaalaisten harmaat markkinat ovat jo kolmannet erilliset markkinat joilla työnantajien ei tarvitse välittää työläisten oikeuksista. Olisi odottanut Heinäluoman puuttuvat tähän ongelmaan mutta se taisi jäädä hänelle sivuseikaksi xenofoobikkojen ja rasistien äänien kalastelussa.

Suomalaisten huono työllistyminen ulkomaisen työvoiman rinnalla on ihan oikea ongelma. Mutta syynä ei ole liian helppo pääsy Suomeen. Syynä on, että työnantajien sallitaan työllistää pimeästi ja harmaasti ja jopa laillisestikin ulkomaalaisia huonommin työehdoin kuin suomalaisia. Samanlaisten ehtojen turvaaminen kaikille vähentäisi työperäisen maahanmuuton tasolle jossa sen tulisikin olla eli täydentämässä työvoimaa siellä ja silloin kun sitä tarvitaan.

Muut pintapoliitikot tuntuvat joukolla kauhistelevan Heinäluoman avausta. Se on kuitenkin kovin kaksinaismoralistista kun ottaa huomioon heidän omat puheensa ja tekonsa. Esimerkiksi Matti Vanhanen hallituksineen ei ole tehnyt käytännöllisesti katsoen mitään työsuhteen ehtojen valvomiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hallituksemme, niin nykyinen porvarihallitus kuin edelliset Lipposen, jopa ajavat tälläistä kehitystä EU:n direktiivien kautta kun palvelumarkkinoita halutaan vapauttaa EU:n laajuisesti palveludirektiivillä.

Missä ovat ne poliitikot jotka lähtisivät ihan oikeasti rakentamaan keinoja työsuhteiden ehdoilla keinottelun estämiseksi? Ne toimet toimiessaan poistaisivat Heinäluomankin mainitseman oikean ongelman ja pitäisi suomalaiset työnhakijat samalla viivalla ulkomaisten kanssa. Tosin se kaventaisi työnantajien valtaa eikä Suomen johtavista poliittisista voimista sellaista halua näytä löytyvän ja potin korjaavat rasismilla ja xenofobialla ratsastavat populistit.