eroakirkosta.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste investoinnit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste investoinnit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Soini maksattaisi eläkkeet kahteen kertaan

PerSujen puhis, Timo Soini on ehdotellut eilen YLEn Ykkösaamu-lähetyksessä eläkerahojen käyttöä väylähankkeisiin.  Vaikka sinällään maassa onkin paljon väylähankkeita jotka kaipaisivat kipeästi rahaa niin siitä huolimatta Soinin ehdotus on järkeä vailla.

 Eläkerahat on kerätty ja rahastoitu nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi niin, että niitä kartutetaan sijoittamalla varoja kannattavasti ja turvallisesti.  Soinin ehdotuksella on siitä näkökulmasta kaksi vaihtoehtoa:  Joko rahat sijoitetaan todella tuottavasti jolloin joku, todennäköisesti n.s. luonnolliset henkilöt veronmaksajina maksaisivat eläkerahostojen tuotot.  Maksaisimme siis eläkkeemme kahteen kertaan.

Toinen mahdollisuus on, että väylät rakennetaan edullisesti ja silloin joudutaan tinkimään eläkevarojen sijoitustuotoista.  Siitä taas seuraa, että tarvitaan lisää rahaa eläkkeisiin.   Tässäkin tapauksessa maksaisimme eläkkeemme toiseen kertaan.  Soini siis haluaa polttaa meidän rahamme eläkkeisiin kahteen kertaan.

Sitäpaitsi Soini ei ohjelmassa kuvannut miten infrainvestoinneilla pelastettaisi turvatut eläkkeet ja tuottoa kansantalouteen.  Eläkerahastojen varojahan investoidaan yhtiöiden osakkeisiin ja ostetaan vekakirjoja.  Osakkeet tuottavat osinkoja ja myyntivoittoja, velkakirjakauppa korkoja ja myyntivoittoja, kun sijoitukset tehdään taitavasti.  Soini ei kerro pitäisikö sijoitukset tehdä ostamalla maanrakennusalan yrityksiä, rakentaa yhtiöiden hallussa olevia väyliä vai ostaa valtion velkapapereita.  Jotenkin rivien välitä oli aistittavissa Soinin ehkä mahdollisesti tarkoittaneen jälkimmäistä, siis valtion velkaantumista eläkeyhtiöille.  Käytännössä se siis tarkoittaisi, että me maksaisimme eläkkeemme toiseen kertaan veroilla joilla valtio hoitaisi velkojaan.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen ehti jo hieman toppuutella Soinia vahvistamalla, että väyläinvestoinnit kuuluvat valtion budjettiin.  Vaikka Vehviläisen suusta on aiemmin luiskahdellut sammakoita niin tällä kertaa ja tässä asiassa hän oli ihan oikeassa.  

Toisaalta jatko menikin sitten häneltä jo vähemmän onnistuneesti kun hän mainosti n.s. jälkirahoitusmallia.  Sehän on lopullisten maksajien eli veronmaksajien kannalta melkein vihoviimeisin tapa rahoittaa mitä tahansa investoinita.  Siinä ensin käytöstä ja hoidosta maksetaan yksityisille toimijoille ja sen jälkeen maksetaan vielä täysi hinta.  tapa on siis kuin osamaksulla ostaisi ja samalla vielä sidotaan tulevaisuuden päättäjien budjettivaltaa.  

Kaiken kaikkiaan mitä enemmän Soinin ja muiden PerSujen aikomuksista kuulee niin sitä enemmän alkaa pelottaa tuleva.  Ensin Soini kirjoitti Putkosen ilmasto-ohjelmaa 1 1/2 vuotta Brysselissä, nyt kannattaa kansallisesti arvokasta taidetta ja haluaa rahastaa eläkkeet kahteen kertaan.  Tässä taloudellisessa tilanteessa meillä ei kertakaikkiaan ole varaa Soiniin, varsinkaan yhtä aikaa Kataisten, Stubbien, Kiviniemien ja Urpelaisten sun muiden kanssa.

P.s.  Ohjelmassa Soini kauhisteli asfalttiteiden pinnoitteen rullallaamista pois ja niiden palauttamista sorapintaisiksi.  Oikeasti kyseessä lienee huonokuntoisten öljysorapinnoitteiden poistaminen.  Se on vähäliikenteisillä teillä ihan järkevä toimenpide.  Hyvälaatuisen ja kunnolla pohjustetun soratien kunnossapito on vaivattomampaa ja halvempaa kuin öljysoralla päällystetyn.  Ratkaisevaa teiden kunnossapidossa ei ole tien pinnan materiaali vaan tien runko ja se, kuinka vesi tiellä ja tiessä käyttäytyy.  Tämä on jälleen yksi lukuisista esimerkeistä joka osoittaa kuinka Soini käsittelee asioita pinnan tasolla eikä mene rakenteisiin.  Hänelle on tärkeää vain pitää älämölöä pintaoireista.

perjantai 1. toukokuuta 2009

Ihalaisen vappupuheet

Lauri Ihalainen kuuluu uutisten mukaan puhuneen yritysten taseisiin kerättävistä rahastoista.  Niillä pitäisi varautua hyvinä aikoina yrityksen huonoihin aikoihin ja estää siten irtisanomisia.

Puheet tuntuvat kovin tutuilta viime vuosituhannen viimeiseltä vuosikymmeneltä.  Silloin olivat asialla  yritysjohtajat.  He halusivat yritysten taseisiin rahaa pahan päivän varalle.  Keinona oli n.s. maltilliset palkankorotukset, n.s. palkkamaltti.  Niin sittemmin tehtiinkin.  Työläisille myytiin pienet palkankorotukset nousukaudella jotta yritysten taseet paranisivat.  Vakavaraisten yritysten piti olla paras tae työpaikoillle.

Mitä sitten tapahtuikaan?  Yritykset jakoivat ne rahat osakkeenomistajille osinkoina.  Silloin perusteluna oli, että rahaa ei kannata makuuttaa taseessa kun sitä tarvitaan uusiin investointeihin.  Sinne menivät rahat ja investoinnit menivät n.s. suotuisan kustannustason maihin.  Ja laskukaudella taas irtisanottiin ja lomautettiin.  Eli se työpaikkojen turvasta.

Jotenkin siis en oikein jaksa luottaa tähänkään suunnitelmaan.  Silläkin taas viedään työntekijöille kuuluvaa osuutta työntuloksista.  Ihalainen on kokenut ja paljon nähnyt työmarkkinajohtaja.  Jotenkin en siis oikein jaksa uskoa, etteikö hän ymmärtäisi mitä on tekemässä.  Silotteleeko hän tässä nyt omaa tulevaa valtakunnansovittelijan paikkaansa työläisten selkänahalla.

Palkansaajien kannalta on edelleenkin selkeintä ja turvallisinta kasvattaa ostovoimaansa suorilla palkankorotuksilla.  Niissä ei saa olla mitään erikoisia koukkuja tai erikoissääntöjä sillä niiden avulla jälkikäteinen työnantajien vempulointi aina helpottuu.