Loukkaantunut Leo

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo (oik. Leo Makkonen) katsoo tulleensa loukatuksi pienten noidiksi pukeutuneiden lasten virpomisesta. Asiasta kertoi viikonlopun Ilta-Sanomat. Hänen käytöksensä osoittaa suunnatonta kaksinaismoralistista arroganssia kun hän loukkaantuu pienten lasten viattomista leikeistä.

On totta, että virpominen katsotaan ortodoksien perinteeksi ja noidat ja trullit länsisuomalaisen pakanakulttuuriin pohjautuvaksi perinteeksi. Todennäköisesti virpomisen taustat idässäkin menevät johonkin kristinuskoa edeltävään tapakulttuuriin. Nykyiset noidiksi naamioituneiden lasten virpomiskierrokset ovat kuitenkin perinteiden kehittymistä ja muuttumista ajan saatossa.

Erityisen vastenmieliseksi arkkipiispa Leon käytöksen tekee, että hän "unohtaa" kuinka monet kristittyjen nykyiset tavat ovat aikaisemmilta uskonnoilta ja maallisilta tavoilta varastettuja, niin Joulut kuin Juhannuksetkin. Kristilliset kirkot ovat varastaneet ja tuhonneet vanhojen uskontojen pyhät tavat ja paikat omilla virityksillään. Ja nyt he sitten mustasukkaisesti vahtivat niitä ja mukamas loukkaantuvat jos niitä kierrätetään uusiksi tavoiksi.

Tätä samaa kaksinaismoralistista meteliä pidetään syksyllä pyhäinpäivän yhteydessä samalla kuitenkin unohtaen, että kyse on jo kauan ennen kristinuskoa vietetystä vainajien henkien juhlasta. Ja näin keväisin he älämölöstävät trulleista.

Aiemmin tämä samainen Leo Makkonen on m.m. kunnostautunut Mitro Revon EU-vaaliasiassa. Silloin hän kielsi poliittisen toiminnan papilta kun valittu puolue ei miellyttänyt. Hänen suhteensa vapaaseen tiedonvälitykseen tuli myös ilmi kun hän esti toimittajia kyselemästä sellaisesta toiminnasta kyprolaiselta kolleegaltaan. Samoin arkkipiispa Leo lienee jsekaantunut myös Viron ortodoksisen kirkon ja sen omaisuuden jakoon.vaikka se lienikin hänen edeltäjänsä projekti.

Meillä on vielä pitkä matka sekulaariin yhteiskuntaan jossa herkkähipiäiset ja kaksinaismoralistiset uskovaiset eivät hyökkäile viattomien leikkivien lapsien kimppuun eivätkä uhkaile heidän vanhempiaan.

Mitro Revon ehdokkuus

Ortodoksisen kirkon yritys estää työntekijänsä Mitro Revon ehdokkuus on jälleen irvokas esimerkki uskonnollisesta väkivallasta nyky-Suomessa.   Meillä on jo pitkät perinteet kuinka erilaisin perustein tapahtuvasta syrjinnästä yritetään päästä eroon.  Mutta meillä on keskellämme jonkinlaiseksi arvojohtajaksi itsensä tunteva organisaatio joka harjoittaa pahimmanlaatuista syrjintää työehdoissaan.  

Meillä on itsestään selvänä, että lainsäädännössämme on syrjintäkieltoja ja että ne koskevat myös työsuhteita.  Jos tämä tapaus sattuisi jossakin toisenlaisessa työsuhteessa niin työnantajaa yritettäisi saada lain edessä vastaamaan tekemissitään.  Kun lehtikustantajaa tässä taannoin syytettiin sukupuolisen suuntautumisen perusteella syrjimisestä niin tapaus selvitetään leivättömän pöydän ääressä.  Mutta nyt kun kirkko syyllistyy samaan ja vielä härskin julkisesti ja peittelemättömästi niin julkisuudessa spekuloidaan vain uhrin kohtalolla.  Eikö sen pitäisi olla ihmisoikeuksia kunnioittavassa oikeusvaltiossa itsestään selvä: Repo saa osallistua vaaleihin ehdokkaana ja työpaikka säilyy.   Sen sijaan ortodoksisen kirkon ne edustajat jotka ovat ovat virkakieltoa yrittäneet, kuuluisivat lain eteen selvittämään ja vastaamaan teostaan.  

Kaiken kaikkiaan tämä on jälleen kerran osoitus kuinka erilaiset kirkot ovat jääneet ajastaan jälkeen ja yrittävät sinnitellä muinaisten paimentolaisyhteiskuntien moraalikoodiensa kanssa.  Kaikki ne moraalisäännöt jotka ovat joskus olleet vallanpitäjien kannalta toimivia tuhansia vuosia sitten Lähi-Idässä vaeltaneilla paimentolaisheimoilla, eivät toimi enää nyky-yhteiskunnissa 21. vuosisadalla.   Monia sääntöjä kirkot ovat jo pikku hiljaa muokanneet modernimmaksi, tosin jälkikäteen ja reaktiivisesti.  Enää ei esimerkiksi pidetä tarpeellisena kivittää uskottomia vaimoja eikä kuukautisten jälkeen tarvitse naisten puhdistautua saastaisuudestaan viemällä papille kyyhkynen.  Paljon näyttää kuitenkin olevan vielä jäljellä tekemistä.  Ja se myös kestää kun kirkko näyttää toimivan siten, että se toimii vasta viimeisen pakon edessa, silloin kun maksavat jäsenet uhkaavat äänestää jaloillaan.   Kirkot ilmeisesti pelkäävät, että samalla se nakertaa oman oppnsa niin, että sen koko onttous paljastuu pikku hiljaa kaikkien silmille.

Nyt olisi jo korkea aika erottaa kirkot täydellisesti valtiosta ja julkisesta vallasta.  Tavoitteena tulisi olla täysin sekulaari valtio ja julkishallinto.  Samalla kaikenlainen erityislainsäädäntö niiden suhteen tulee purkaa, ei enää mitään kirkko- sun muita lakeja.  Kirkkoja ja niiden hallintoja ja työsuhteita koskekoon kaikki samat lait kuin muitakin yhteisöjä.  Eikö esimerkiksi yhdistyslaki riitä?