eroakirkosta.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Länsi-Savo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Länsi-Savo. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. heinäkuuta 2023

Ratelien menoa hallituksessa

Viime aikoina on kovasti pohdiskeltu Petteri Orpon hallituksen luonnetta. Se on kokoelma talousliberaaleja kapitalismin pönkittäjiä ja äärioikeistolaisia rasisteja, välissään liberalismilla ratsastavia. Erityisesti on spekuloitu hallituksen arvopohjalla. Niin tekee myös m.m. Timo Laitakari, Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Länsi-Savon päätoimittaja kirjoituksessaan ”Hallituksen ongelmissa on kyse perusarvoista, joista ei voi tehdä kompromisseja”.  Yritin kommentoida juttua kriittisesti mutta yritelmäni ei ylittänyt STT:n moderointipalvelun vahtimaa julkaisukynnystä.  Päädyin siis laajentamaan kommenttini kokonaiseksi blogi-kirjoitukseksi.

En ole Laitakarin tavoin vakuuttunut tässä akuutissa tilanteessa olevan kyse arvoista - ellei ehkä korkeintaan siinä mielessä kuinka halpoja ne ovat kun poliittista*) peliä käydään.

Oma käsitykseni on, että Eteläranta-10:in kokoontunut EK ei ole, vielä, saanut eri osastojensa diskursseja sovitettua toisiinsa. Poliittisen hallinnon osastonsa Kokoomus osaa liki käyttäytyä kalustetuissa huoneissa mutta valitusosastonsa Perussuomalaiset räksyttävät entiseen malliin, ellei jopa kiihtyneinä uudesta jutkystään.  Toki Kokoomuksellakin on Tere Sammallahtensa, Atte Kanervansa ynnä muut äärioikeistolaiset rymistelijänsä mutta valtaosa osaa peittää tavoitteensa sisäsiisteihin puheisiin ja käytöstapoihin.  Samaan aikaan Perussuomalaiset ovat niin syvällä Veikko Vennamon ja ja Timo Soinin kehittelemässä populistisessa retoriikassa kuorrutettuna Jussi Halla-aho:n rasimilla etteivät hevillä sieltä pois pääse vaikka heitä kuinka harjattaisi.  Eipä siis ihme, että Wille Rydmankin solahti niin sutjakkaasti Kokoomuksesta Perussuomalaisiin ja jotkut Sinisen tulevaisuuden kautta toiseen suuntaan.

Samaan aikaan Svenska folkpartiet yrittää taiteilla kapitaalien nautintaoikeuksien puolustamisen ja itse itselleen rakantamansa humaanin ja suvaitsevan maineen välillä men jättekiva Ankdammens segelklubben:kin on tiputtanut naamionsa. He ovat entistä paljaanpina näyttämässä, että hakevat vain kapitaalien omistajien vanhojen nautintaoikeuksien pönkittämistä.  Rinnalla Kristillisdemokraatit jeesustelevat vanhaan malliin mutta samoilla tavoitteilla, toki välillä myös suvaitsemattomasti moralisoiden muiden haluja elää toisin kuin he.

Taktiikkanahan on ollut, että piskit räksyttää mutta Ali Qadim**) ohjastaa karavaaninsa minne sen omistajat haluavat. Nyt on yritetty ottaa räksyttäjät mukaan kamelien selkään eikä se ihan heti näytä luonnistuvan.  Karavaanin väki toki suvaitsee ja välillä rapsuttaakin mutta kuva ulospäin on rujo.

En kuitenkaan usko tämän(-kään) hallituskriisin purkautuvan uusiksi vaaleiksi tai muuksi asetelmien uudeksi hakemiseksi elleivät EK:ssa katso tavoitteidensa eli kyykyttämis- ja kurjistamispolitiikkansa vaarantuvan tällä nykyisellä koaliitiolla.  Vasta kun he sen näkevät ettei homma pelitä, he pystyttävät uuden joka jatkaa samaa politiikkaa toisella kokoonpanolla ja mahdollisesti toisella tyylillä.  Meno kuitenkin jatkuu samansuuntaisena kunnes riittävän suuri joukko ihmisistä näkee politiittisen retoriikan läpi politiikan ytimiin ja muuttaa suunnan.  Epäilen kuittenkin ettei muutos tule tapahtumaan olemassa olevien eduskuntapuolueiden kautta.  Ne ovat liian syvällä tässä nykyisessä establishmentissä.

----
*) Vierastan hieman sanan "politiikka" käyttämistä tässä kohdassa sillä sehän perimmiltään on yhteisten asioiden hoitamista mutta tässä on, taas, menty asioiden hoitamista jorpakkoon. En kuitenkaan keksinyt tähän hätään parempaa ja se vähän jurnuttaa.
**) Ali Qadim:lla, suom Ali Vanha, viittaan Tuhannen ja yhden yön tarinoiden neljänkymmenen rosvon johtajaan.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

Maksava asiakas ja vapaan lehdistön julkaisukynnys

Jälleen uusi osa pitkään sarjaan suomalaisen tiedonlevitteistön julkaisukynnykseen törmäämisiäni, sen KSML-yhtymä -osioon.  Mikkelissä ilmestyvä Länsi-Savo on julkaissut pääkirjoituksen otsikolla "Turkki on sanonut tänään yhtä ja huomenna toista, ja se on Naton kannalta ongelmallista" ja provosoiduin kommentoimaan sitä maksavana asiakkaana  seuraavasti sanoen:

"Jos Recep Tayyip Erdoğan muotoilee sanomisiaan tilanteen mukaan ei voi pitää Suomen valtiojohdonkaan, noiden Sauli Niinistön, Pekka Haaviston ja keitäheitäonkaan puheita aina johdonmukaisina, selkeinä ja vakaina.
On esimerkiksi jokseenkin harhaanjohtavaa erottaa yksi "lakoninen" kommentti Niinistön puheista kun hän on myös selittänyt ymmrtävänsä ja tukevansa Turkin "taistelua terrorismia vastaan" joka oikeasti tarkoittaa kurdien uhraamista NATO-projektille eli USA:n etupiirin itälaajentamiselle.
Kannattaa myös muistaa Jens Stoltenbergin sanat joiden mukaan Erdoganin ja Turkin vaatimukset ovat "legitiimejä".
Erityisen kiusallista luulisi olevan puheet ettei nyt Turkin kanssa sovitusta tarvitse pitää kiinni kun tulkitsee sopivasti. Meillehän on ollut kunnia asia ja ja kansallinen hyve pitää kiinni sopimuksista.
Näyttää, että ylenmääräinen NATO-juhlinta alkaa pikku hiljaa kääntyä kohmelon puolelle. Toivottavasti jyskytys tukanjuurissa ei aiheuta enempää hölmöilyjä."

Jostakin minulle käsittämättömästä syystä se ei kelvannut KSML:n STT:n moderointipalvelusta ostetulle sensuurille.  Sehän lupaa omin sanoinsa "STT:n tavoitteena on edistää asiakkaidensa ja näiden yleisöjen välistä vuorovaikutusta, joka vie keskustelua eteenpäin ja luo arvoa myös keskustelua vierestä seuraaville lukijoille". Niinpä he ovat päätyneet lisäämään vuorovaikutusta ja viemään keskustelua eteenpäin estämällä lehden nimettömän pääkirjoittajan kanssa erimieltä olemisen.

Tunnustan, että kielenkäyttöni tuossa kommentissa on kärkevähköä mutta henkilökohtaisella tasolla se ei kohdistu kuin kahteen huippupolitiiikkoon ja muuten yleisiin, poliittisiin ilmiöihin.  Kirjoitukseni rekisteri ja muotoilut ovat kovinkin laimeita verrattuna toisensuuntaisiin kommentteihin joita näytetään sallittavan ihan valtavirtana.

Tulin toki maininneeksi pääkirjoituksen harhaanjohtavuuden kun siinä nostetaan Niinistöltä esiin vain yksi sopivansuuntainen lausahdus joka ei sinällään tuo mitään lisäarvoa käsiteltävään keskusteluun mutta on k.o. poliitikon imagon rakentamista puffaamista.  Niinistö on ennenkin ollut KSML-läisten erityisessä suojeluksessa ja varjeluksessa.  Niinpä tulkitsenkin, että KSML:n linjaan puuttuminen ja Niinistön kritisointi lienevätkin sensuurin haaviin joutumiseni pää- ja juurisyy.  

Itse tulkitsisin, että vastuu kirjoituksesta kuitenkin tulee olla kirjoittajalla, myös kommenttipalstoilla ja etenkin kun kirjoittajan tunnistaminen perustuu maksulliseen asiakassuhteeseen. Kirjoittaja on siis tunnistettavissa yksikäsitteisesti ja saatettavissa vastuuseen. Siten julkaisija, toimitus päätoimittajineen vastuustaan huolimatta saa todellisen syyllisen vastaamaan jos kirjoituksessa olisikin jotain josta sananvapauden oloissa kuitenkin joku seuraamus tulee sisällön loukkaavuuden, uhkailun t.m.s. takia asettaa.  Silloin  julkaisijan vastuuseen vetoaminenkaan ei auta vetäydyttäessä sananvapauden velvoitteista täällä vapaassa lännessä.  Jokainen halukas lukija vetäkään yllä olevasta johtopäätöksensä tulinko syyllistyneeksi johonkin sellaiseen jonka ei pidä olla sallittua.
  
Lehtikonserni on, tai siis ne jotka pörssiyhtiössä omistajien valtaa käyttävät ovat linjansa valinneet eikä se näytä kestävän arvostelua joten sitä ei myöskään sallita, tai ainakin se näytetään tietyistä suunnista tiukasti rajattavan.  Meillä on ollut tapa elämöidä maailman vapaimmalla lehdistöllä, se myös lienee vapaa sensuroimaan erimieltä olevia vapaasti.

Parempaa journalismia odotellessa.

lauantai 7. toukokuuta 2022

Sarkastisen lehdistökritiikin sietämätön keveys

KSML-yhtiön julkaisema Länsi-Savo julkaisi Uutissuomalainen-palvelun jutun "Venäjä kiistää väitteet liikekannallepanosta, mutta samaan aikaan maassa palkataan asiantuntijoita valmistelemaan sitä" sivuillaan. Kommentoin sitä ensin viittaamalla jutussa mainittua toimintaa täällä nimitettävän kriisivalmiuden kehittämiseksi.  Se ylitti STT:n sensoripalvelun kannatteleman julkaisukynnyksen.  Mutta kun arvioin juttua ja sen heruttamia kommentteja ironiseen ja sarkastiseen sävyyn, kommentti kolahti kynnykseen. Tekstini sellaisena kuin sitä tarjoilin:
"Näitä juttuja ja etenkin niiden kommentteja lukiessa ei voi kuin olla kiitollinen kuinka meitä siunataan vain ja ainoastaan totuudella. Paitsi silloin jos joku on erimieltä niin pitää sellainen heti mitä pikimmin peikottaa.
(varoitus: kommentti sisältää huomattavia määriä ironiaa ja sarkasmia sekä jäämiä kettuilusta)"

 Tämä ei suinkaan ole ainutkertaista vaan nämä ovat usein toistuvia ja siten esiintyvät useinkin blogikirjoituksissani. 

Vedän tuosta nyt kokemastani kaksi johtopäätöstä:

1) KSML ei siedä alkeellisintakaan kritiikkiä joka kohdistuu sen omaan julkaisupolitiikkaan. (tämä on valitettavan yleinen piirre läpi koko valtamediamme)

2) KSML on puolensa tässä nykyisessä maailmanpolitiikan arkipäivässä valinnut eikä sekään valinta siedä juurikaan kritiikkiä.  Ei edes jurputuspalstoille päässeitä "sopivia" mielipiteitä saa asettaa kyseenalaisiksi.

Lisäksi on - tietenkin - mahdollista, että ironia ja sarkasmi ovat vaikeita vaikka niistä erikseen varoittaa.

Juuri männäviikolla julkaistiin uusi vuosittainen versio "Toimittajat ilman rajoja" -järjestön*) maailmanlaajuisesta lehdistönvapausmittauksesta. Suomi oli tipahtanut siinä kärjestä viidenneksi, jopa Viron taakse.  Mittauksessa vertaillaan lehdistötoimijoiden vapautta toimia omien halujensa mukaan joten tälläinen lehdistön itsesä tekemät yleisön sananvapauden rajoitukset eivät heiluttele indeksejä.  

Valitettavasti kukaan ei ole kiinnostunut selvittelemään tai vertailemaan kuinka tiedonlevitteet, etenkin n.s. MSM, antavat sananvapautta lukeville yleisöilleen.  Siinä suhteessa epäilen suomalaisen, erittäin keskittyneen tiedonvälitteistön pärjäävän vielä huonommin.  Tarvitsisimme neutraalin ja objektiivisen "lukijat ilman rajoja" -sananvapauden puolustajan.

Parempaa ja vapaampaa mediaa odotellessa (en kuitenkaan pidätä hengitystäni tässä odotellessa).


---

*) "Toimittajat ilman rajoja" on ongelmallinen lehdistön vapauden vaalija koska se itse valitsee suojeltavansa äärimmäisen tarkoitushakuisesti ja on yksi osa n.s. läntisen plokin, "läntisen arvoyhteisön" informaatiosodan rintamaa.

maanantai 14. maaliskuuta 2022

KSML-konsernin sensoreiden kynsissä

 Jälleen KSML-konserni kunnostautuu ja ylittää itsensä sensuurin saralla. Tämä alkaa olla jo jatkokertomus joka "jatk. seur. num.". Nyt en pystynyt enää kommentoimaan kriittisesti edes kunnallista taloudenpitoa Mikkelissä.  KSML:n sikäläinen lehti Länsi-Savo julkaisi jutun kunnan suunnitelmista myydä energiayhtiöomistuksiaan (ESE ja SSS) keinona paikata alijäämiä: "Mikkelin energiatyöryhmä kallistumassa suosittelemaan Etelä-Savon Energian osakkeiden myyntiä – Työryhmä ei ole kuitenkaan yksimielinen ja Timo Halonen toppuuttelee johtopäätösten vetämistä: 'Ehkä esitys oli pikkuisen nopea tai ennakoiva'".  Yritin kommentoida juttua ensin muodossa:

"Millä ilveellä kaupunki takaa ettei uusi omistaja, vaikka kuinka kotimainen joka vakuuttelee sitoutumistaan, jatkossa myy omistuksiaan tai ainakin muuta strategioitaan? Ulkopuolinen omistajahan tulee hakemaan voittoja ja se itse muotoilee ansaintalogiikkansa eikä tule kyselemään kaupungin johdolta miten se reagoi maailman muutoksiin.

Onko työryhmä miettinyt ollenkaan miten käy energiahintojen kun uuden sijoittajaomistajan on saatava voittonsa? Mistä ne sen voitot revitään? Niistä tuotoista jotka tähän asti ovat tulleet kaupungin kassaan sekä lisää nostamalla energian hintaa ja inkimällä kunnossapidosta. Kukaan ei tule hyvää hyvyyttään maksamaan Mikkelin laskuja vaan hakemaan voittoja tilanteessa jossa maksajan nähdään olevan "puun ja kuoren välissä".

Ja totta, kaupungin omistuksen myyminen Naistinki O.y:lle on tasekikkailua jossa tuottamatonta tai hitaasti tuottavaa omaisuutta myydään pois kunnan taseesta jolloin se kaunistuu "vastattavan" pienentyessä ja "vastaavan" kasvaessa. Sen jälkeen kunta joutuu kuitenkin maksamaan vuokraa yhtiölle ja se on kallis menoerä sillä Naistinginkin on maksettava velkojaan. Kaupungin kokonaistalous siis parhaimmillaan saa kontolleen hieman lisää byrokratiaa ja kunnan demokraattisesti valvottua omaisuutta katoa liikesalaisuuksien taakse.
"

Tuo ei kelvannut KSML:n palkkaamille STT:n sensoreille.  Yritin hieman pyöristellä muotoiluja toiseen yritykseen.  Muutin "ilveet" konditionaalissa olevaksi kysymykseksi. Poistin myös "puut ja kuoret" ja hieman pyöristelin muitakin ilmaisuja.  Uusikaan yritys ei ylittänyt kynnystä. 

Olen aiemmin onnistunut kommentoimaan saman aviisin sivuilla samansuuntaisesti ja samanlaisin muotoiluin samaa asiaa, useammankin kerran. Ja kaupungin taloudenpitoa muutenkin, olenhan ikuinen mikkeliläinen vaikken siellä ole vuosikymmeniin asunutkaan. En voi olla liittämättä tätä aiempien Ukrainan sodan uutisointia kritisoivien kommenttieni kohteluun KSML:n kynsissä, varsinkin Uutissuomalainen-palvelun Ukrainan sotaa koskevissa jutuissa.  Käyttäjätunnukseni ja IP-osoitteeni lienee STT:n palvelun n.s. "mustalla listalla". STT mainostaa "palvelunsa" lisäävän laadukasta keskustelua mutta näillä kokemuksilla tuo on täältä katsoen harhaanjohtavaa mainontaa. 

Tämä lienee valtatiedonlevitteiden (n.s. "MSM") väkevin keino saada ihmiset n.s. "vaihtoehtomedian" pariin kun ne ovat liki ainoita jotka antavat kritiikille tilaa.  Niiden laatu ja suhtautuminen tosiasioihin kuitenkin vaihtelee ja myös niistä iso osa on linnoittautunut omiin kupliinsa eikä ne kaikki ole aidosti kriittisesti keskustelevia.  Tilanne johtaa poteroista huutelemiseen jolloin kuunteleminen unohtuu eikä monesta näkökulmasta katselevaa keskustelua pääse syntymään.  Itse näkisin etenkin "vallan vahtikoiran" ja "neljännen valtiomahdin" roolin yhteiskunnassa ihan toisin.  Sen tulisi olla itsekin kriittinen vallanpitäjiä kohtaan ja ennemminkin tukea kuulijoidensa ja lukijoidensa kriittistä keskustelua,  Se lisäisi ymmärrystä siitä mitä ympärillämme oikeasti tapahtuu.  Nykyisessä liki sotasensuurin oloissa suunta on päinvastainen ja johtaa myöhempään "krapulaan".

En malta olla lainaamatta tähänkin Evelyn Beatrice Hall:n (1868-1956) salanimellä S.G.Tallentyre kirjoittamia osuvia sanoja teoksesta "The Friends of Voltaire": "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it."

Parempaa journalismia odotellessa!



P.s: Tämän ensimmäistä versiota kirjoittaessani STT hyväksyi KSML:n Länsiväylä-lehden sivuille kommenttini juttuun "
'Piuhat on irti' – Långvikin kylpylähotellia pyörittävä yhtiö perustelee, miten se katkaisi siteet venäläisoligarkkiin".  Kehotin siinä vuokralaista joka ei halua olla missään yhteyksissä vuokralleantajaan, muuttamaan pois.  Ilmeisesti on niin, että KSML-yhtiön eri lehdissä (67 kpl.) on vedelty erilaiset linjat STT:lle, ehkä tytäryhtiöittäin (LS kuuluu Kaakon viestinnälle ja LV sen sijaan Etelä-Suomen media:lle).

tiistai 25. tammikuuta 2022

Keskisuomalaista uutis-Suomea - yksisilmäisesti ja vaihtoehdottomasti

 KSML-konserniin kuuluva Länsi-Savo lehti julkaisi Uutissuomalainen-palvelunsa jutun "Venäjä lisäsi oppositiopoliitikko Navalnyin terroristien ja ääriajattelijoiden listalle".  Siinä kuvailtiin venäläispoliitikko Alksei Navalnyi:n ja hänen tukijoidensa kohtaloja niin yksipuolisella tavalla, että provosoiduin avaamaan hänen henkilökuvaansa hieman toisistakin näkökulmista.  Tarjosin heille juttuun kommenttia jonka kirjoitin seuraavasti:

"Navalnyi tunnetaan oppositiopolitiikan lisäksi myös äärinationalistina. Tosin länsirahoituksen järjestyttyä hän on pitänyt siinä suhteessa jonkinlaista sordiinoa päällä.

Olisi voinut myös mainita miksi hän on vangittuna ja kärsimässä rangaistustaan: talousrikoksista saadun ehdonalaisen tuomion ehtojen rikkomisesta. Talousrikokset syntyivät kun ensin meni omat ja työnantajan rahat sekaisin ja sen jälkeen omien järjestöjen rahat menivät omaan, yksityiseen käyttöön. Viimeisimpänä on listassa tavanomainen kunnianloukkausjuttu.

Äärijärjestöstaus taas liene perua siitä, että hän on asettunut ulkomailta johdettujen, lähinnä USA- ja UK-lähtöisten tiedustelupalvelujen ja n.s. värivallankumous-NGO:iden maksetuksi asiamieheksi eli ulkomaalaiseksi agentiksi ("Иностранный агент")."

Kirjoitus ei kuitenkaan kelvannut.  Sen jälkeen yritin toista jossa vain kerroin yrittäneeni ja tulleeni hyljätyksi näin kirjoittaen:

"Yritin tarjota tähän kommenttia joka olisi taustoittanut Navalnyi:n muitakin puolia ja kohtaloa muistakin näkökulmista mutta jostakin minulle käsittämättömästä syystä se KSML-konsernille sopinut."   

Tämäkään ei kelvannut. Eikä KSML:n sensoreilla, jotka on vuokrattu STT:n a.o. palvelusta, ole tapana selitellä tekosiaan jotta sananvapauttaan käyttävä voisi opetella vastuulliseksi itsensä julistaneen tiedonlevitteen käytänteitä.  Ilmeisesti ei ole sopivaa paljastaa KSML-konsernin valinneen linjansa myös Venäjän sisäpolitiikan suhteen. Per viam: STT lupaa palvelunsa mainoksessa "STT:n tavoitteena on edistää asiakkaidensa ja näiden yleisöjen välistä vuorovaikutusta, joka vie keskustelua eteenpäin ja luo arvoa myös keskustelua vierestä seuraaville lukijoille".  Sitähän tämä keskustelun yksipuolistaminen juurikin tekee, vai kuinka?

Ilmeisesti suomalaiset äärimmäisen keskittyneet valtatiedonlevitteet ovat valinneet kantansa ja linjansa suhteessa Navalnyi:hinkin eikä hänen puhtoista kilpeään saa liata kertomalla muutakin kuin hyväksyttyä "totuutta".  Muutenhan koko Venäjänmaan ylenpalttinen demonisointi saattaisi alkaa rakoilla ja n.s. "läntisen arvoyhteisön" edunvalvonta kärsiä.

Näin tavallisen, mutta useinkin myös kommentoimaan äityvän tiedonvälityksen kuluttajan kannalla tilanne alkaa vaikuttaa tarkoituksellisesta viestien yksipuolistamiselta ja erimielisten äänten tukahduttamiselta.   Joku saattaisi nähdä tämän jopa sananvapauden rajoittamisena vaikka eri tuuteilla onkin meidänlaisessamme systeemissä oikeutensa itse päättää mitä läpi päästävät.  Onhan kyseessä äärimmäisen keskittynyt media-alan jättiläinen jonka hallussa on 67 eri sanomalehteä pienistä paikallisista ilmaisjakelulehdistä suurempiin alueellisiin valtajulkaisuihin.

Kun valtatiedonlevitteet, n.s. MSM eli "Main Stream Media", sulkee sivunsa eriäviltä mielipiteiltä juttujensa kommenttipalstoillakin jää jäljelle oikeastaan vain n.s. "vaihtoehtomedia", nuo MV-sivustojen kaltaiset pääasiassa perättömiä, äärioikeistolaisissa sylttytehtaissa kyhättyjä salaliittoteorioita levittävät törkytuutit.  Ilmeisesti valtalevitteiden tarkoituksena onkin saada erimieltä olevat mielipiteistä ja perusteluista riippumatta vertautumaan ja samaistettavaksi tuohon "valemediaksikin" kutsuttuun genreen.  Silloin erimieltä olevista ei tarvitse välittää ja oma yksipuolinen julistus näyttäytyy "totuutena". Vastavaikutus voi olla toinenkin: valtavirtaan tottuneiden tiedonlevitteiden uskottavuuden mureneminen ja niiden propagandan paljastuminen kaikessa raadollisuudessaan.



lauantai 5. syyskuuta 2020

Mikkeliläistä uskonnonvapautta

Mikkeliläinen KSML-konserniin kuuluva Länsi-Savo ei katsonut tarpeelliseksi julkaista heille tarjoamaani mielipidekirjoitusta joka käsitteli Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöstä olla hyväksymättä Vihreää liittoa edustavan Veli Liikasen ehdotusta uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvien kaupungin ohjeiden saattamista säännöllisesti oppilaiden vanhempien tietoon. Niinpä päädyin julkaisemaan samaisen kirjoitelmani täällä hieman täydennettynä ja paikka paikoin toisin muotoiltuna.

Mikkelin kaupunginvaltuusto on taannoisessa kokouksessaan 24/8 -20 käsitellyt Veli Liikasen et al vihreiden aloitetta uskonnonvapauden toteutumisen parantamisesta kaupungin kouluissa. Kaupunginvaltuusto päätti saattaa vain tiedokseen a.o. lautakunnan vastauksen jossa kuvaillaan asiaan liittyviä ohjeistuksia. Käsittelyn yhteydessä Liikanen ehdotti seuraavaa: "Valtuusto edellyttää, että vastauksessa mainitut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uskonnollisiin tilaisuuksiin liittyvät ohjeistukset sekä elämänkatsomustiedon opetuksen järjestelyt tuodaan läpinäkyvästi esille huoltajille kunkin lukuvuoden alussa ja kaupungin sivuilla."

Minua ihmetyttää kuinka valtuuston enemmistö äänin 36 c. 14 ei hyväksynyt Liikasen ehdotusta. Mitä salattavaa nuo 36 kuntalaisten edustajaa näkivät mainituissa ohjeissa? Miksi niitä ei saa saattaa paremmin huoltajien tietoon?

Luulisi olevan, ainakin minun mielestäni, itsestään selvää kunnan mahdollisimman laajasti levittävän tietoa kunnan toimista kuntalaisille ja etenkin asianosaisille, tässä tapauksessa koulukkaiden huoltajille. Senhän tulisi olla suora velvollisuus kunnalle. Ja sanotaanhan tiedoksi merkityssä vastauksessakin suoraan: "Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa." Miten tuo yhteistyö toimii jos ohjeet salataan?  Onko tarkoituskin pimittää valinnanmahdollisuuksia vanhemmilta jotta sen jälkeen voidaan perustella yksipuolista yhden uksonnon indoktrinaatiota ihmisten muka haluttomuudella käyttää vaihtoehtoja?

No, toki en ihmettele patamustimpien porvareiden ja kristillisten enkä perussuomalaisten vastustavia kantoja (vain yksi kokoomuslainen ja yksi keskustalainen nuori nainen tajusi avoimmuuden merkityksen).  Sen sijaan joidenkin itseään vasemmistolaisina, ainakin puoluevalintansa osalta, pitävien kanta ihmetyttää.  Minusta aivan liian moni sosialidemokraatti lipesi avoimmuuden ja uskonnonvapauden edistämisen tieltä (vasemmistoliittolaisia ja muita vasemmistolaisiahan Mikkelin valtuustossa ei olekaan). 

P.s. Minua ihmetyttää myös jo se, ettei Länsi-Savo ei tehnyt itse juttua aiheesta sen lisäksi ettei se antanut julkisuutta asialle.  Olisihan heidän toimituksellaan ollut mahdollisuus myös korjata tekstiäni jos se ei tyylillisesti t.m.s. heidän vaativaa makuaan tyydyttänyt.

---
Lisäys ja korjaus 6/9 8.00:
Huomasin Länsi-Savon sivuille ilmestyneen juttuni.  Hämmästelyni ja kummasteluni lehden toimitusta kohtaan siis osoittautui aiheettomaksi.  Heillä vain taisi olla muita kiireitä ja minä liian hätäinen.  Kiitokset siis Länsi-Savolle.

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Niinistö ja median herkät hipiät

Viime päivinä useatkin valtatiedonlevitteet ovat puineet presidentti Sauli Niinistön n.s. kansansuosiota ja sen lähteitä. Jotkut ovat jopa viitanneet varovasti Niinistön julkisuuskuvaan rakennettuna imagona.  Päällimmäinen valtavirta on kuitenkin kuvannut suosion kasvamista passiivissa, ikäänkuin luonnonilmiönä.  Samalla kyseiset tuutit ovat olleet kovinkin herkkähipiäisiä Niinistöön kohdistuneen kritiikin osalta.  

Itse provosoiduin yrittämään osaani keskusteluista YLE/Uutisten ja Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Länsi-Savon sivuilla.  YLE/Uutisten juttuun otsikolla "Suomalaisethaluavat vahvan presidentin, joka tekee lumitöitä ja ulkoiluttaakoiraa – nuorempi sukupolvi saattaa kokea Niinistön johtamistyylinkuitenkin aidosti vieraaksi" sain mahtumaan yhden kommentin mutta kolme muuta torpattiin.  Länsi-Savo (käyttää STT:n kaupallista moderointipalvelua) ei jutussaan "'Siitä Saulista tuli presidentti, vaikka se oli niin huolimaton koulussa' – Sauli Niinistön kansansuosio on harvinaisen vankka, ja näin se rakennettiin" sallinut ainokaistanikaan.

Yritin kommenteissani tuoda esille kuinka kansansuosio ei ole syntynyt itsestään vaan se on rakennettu.  Eihän yksikään kuva tai söpöily hänen puolisostaan, lemmikkikoirastaan, lumenluonnistaan t.m.s. ole päätynyt tiedotusvälineiden sivuille itsestään vaan jokainen on toimituksen tietoinen ja tarkoituksellinen valinta.  Ottaen vielä huomioon, että valta osa tiedonlevitteiden omistajista edustaa samaa maailmankatsomuksellista ja poliittista laitaa kuin Sauli Niinistökin.

Toisaalta yritin  avata myös hänen rooliaan piilo-NATOttajana.  Hänhän aiemmin, ennen presidenttikampanjoitaan ajoi avoimesti NATO-jäsenyyttä, n.s. "lonksutteli NATOn ovea" mutta nyttemmin on ollut hämäräperäisempi ja peitellympi mutta käytännön toimissaan on innoalla ajanut niin kauttakulkusopimus III:sta eli n.s. Isäntämaa-memorandumia kuin harjoitusyhteistyön laajentamistakin.

Sen lisäksi nähen autoritaarinen ja totalitaarinen johtamistyylinsä niin Kokoomus-puolueessa kuin valtiovarainministeriössä unohdetaan vaikka seksistinen naisten kiusaaminen onkin nykyaikana melko suosittu aihe.  Sellainen "pyöritellään pumpuliin" ja lakaistaan "maton alle" suomalaisten kaipuuna vahvaa johtajaa kohtaan.

Viittasin myös Niinistön kannatusprosenttien olevan niin korkeita, että jos sellaisia esitetään joissakin muissa ilmansuunnissa, niitä täkäläiset journalistit pitäisivat osoituksena manipuloituinista ja kaikenpuolisesta totalitarismista sekä ihan tekaistuina.

En jättänyt myöskään mainitsematta valtatiedonlevitteiden vastuullisuuskampanjaa.  Molemmat nimeltä mainitut ovat sen jäseniä.  Se näyttää entistä naurettavammalta taas tässäkin valossa.  

Sen sijaan jätin monet Niinistölle epäedulliset seikat poiskin, kuten Jahwen siunauksien toivottelut, hänen hölmöilynsä Kenraali Nikolai Makarovin puheen jälkeen, "työväenpresidentti"-kampanjat ja niin monet löysät latteudet.  

 En myöskään viitannut Mediapooliin, vaikki liki oli.  Onhan sitä epäilty kaikenlaisesta kritiikin sammuttamisesta valtaapitäviä kohtaan ja erimielisten hiljentämisestä.  Olen pitänyt sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä pitkään salaliittoteorioiden rakenteluna mutta mitenköhän kauan jaksan kantaa kirkasotsaisuuttani?

Kaikenkaikkiaan kommenttini eivät sisältäneet mitään henkilöön meneviä, n.s. "ad hominem" -argumentteja eikä loukkauksia.  Lisäsin estettyjen kommenttieni tarkat sisällöt jutun loppuun.

Minusta on käsittämätöntä kuinka itse itsensä vastuulliseksi kohottaneet median toimijat ovat noin herkkähipiäisiä poliittisen toimijan julkisuuskuvan suhteen.  Emmehän elä yhteiskunnassa jossa politiikan huippujen kunnia ja maine on väkivaltakoneistojen erityisessä suosiossa.  Sen sijaan tiedonvälittäjien tulisi itse vallan vahtikoirina ja IV:nä valtiomahtina itse olla kriittisiä joka suuntaan, myös ylöspäin, eikä pyrkiä kritiikkiä estelemään.

----
Julkaisukynnystä vahtivien sensoreiden käsiin jääneet kommenttini:

Länsi-Savoon:

Jutussa kirjoitetaan pääasiassa ikäänkuin hämmästelevään sävyyn ja passiivissa Niinistön suosion rakentumista vaikka kyseessä on tarkoituksellinen imagonrakentaminen. Vaikka tosin ajoittain viitattaankin rakentamiseenkin.
Joka ikinen kuva r:va Niinistöstä tai Lennusta tai Niinistön itsenä lumenluonnista tai vaippaostoksista t.m.s. on tarkoituksellinen toimituksellinen ratkaisu itsensä vastuulliseksi julistaneiden tiedonlevitteiden toimituksissa.
Kyse ei siis ole mistään "luonnonilmiöstä" ja omaehtoisesta suosion kavusta "kansan" keskuudessa vaan tietoisesta onnistuneesta projektista tietoisella strategialla ja taktiikalla sekä myös tavoitteenasetannalla. Valtatiedonlevitteet, siis sellaiset joiden omistajat edustavat samaista poliittisen kentän laitaa kuin a.o. henkilö itsekin, itse omilla toimillaan ova kuvant luoneet ja sen muodostamaan kuplaan ilmaa puhaltaneet.
Per viam: Olisiko toimittajalla ja toimituksella todisteita, siis kritiikin kestäviä, Venäjän "sotimisista ja salamurhailuista"? Tokikin se sotii laillisen hallituksen pyytämänä Syyrian sisällissodassa, paitsi juuri nyt ovat aselevossa, mutta muualla se ei ole osallistunut sotiin sitten Sakartvelon armeijan hyökättyä Mikheil Saakašvili:n johdolla Etelä-Ossetiaan. Donbass:ssa se ei ole osapuoli, kuten Minskin sopimuksetkin osoittavat, eikä se ole sotinut Krimilläkään vaan pikemminkin esti sisällissodan leviämisen sinnekin. J.n.e.

YLE/Uutisten juttuun:

1)
@MrSmith - Niinistö on ihan aito NATOttaja pohjamujujaan myöten mutta asemansa ja kansalaisten vastustuksen vuoksi ei sano asiaansa suoraan vaan ajaa sitä "sammutetuin valoin" toivoen, että joskus tulisi otollisempi tilaisuus avautua julkisestikin. Tilanne muistuttaa siinä meitä historiasta jolloin meidän hieman samalla tavoin ajettiin Saksan liittolaiseksi, pikkuhiljaa ja hivuttamalla kunnes oli liian myöhäistä rypistellä.
(Huom: nimimerkki MrSmith oli edellä maininnut Niinistön NATO-kannoista ikäänkuin hän ei ajaisi liittymistä)

2)
Niinistön kannatuslukemat on tasolla jota toisissa ilmansuunnissa pidettäisi osoituksena totalitarismista ja manipuloinnista. Mutta täällä langetaan loveen hänen latteuksiaan ja sammakoitaan kuunneltaessa. "O' sancta simplicitas" Jan Hus:ia lainaten kun hän näki rovioltaan ihmisten kantavan lisää risuja. Kääntäen täällä ylistetään NATOttajaa ja vähäväkisten kurmoottajaa vaikka oma etu olisi ihan toisaalla, ei vahvassa johtajassa vaan demokratiassa.

3)
Jostakin kumman syystä mietoa kriittisempi ja ärhäkämpi puuttuminen Niinistön tekemisiin ei sovi YLEn sensoreille. Niinpä kommenttini hänen turvallisuuspoliittista toimistaan ja siihen miten tuollaisiin kannatuslukemiin joissakin toisissa suunnissa suhtaudutaan eivät saaneet armoa sensoreiden käsissä.




tiistai 30. kesäkuuta 2020

Sheikit sensoreiden hampaissa

Olen aika ajoin plokistanut jos kommentointini ei ole kelvannut eri alustojen sensoreille.  Täytyypä jälleen tehdä niin kun KSML-konserniin kuuluva Kaakon viestintä ei kelpuuttanut kommenttiani sen enempää Länsi-Savon kuin Kouvolan sanomienkaan sivuille.  He ovat ostaneet moderointipalvelunsa STT:ltä eli Suomen tietotoimistolta.

Jupetsu alkoi kun eräs nimimerkki viittasi Länsi-Savossa julkaistun "Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: Miksi väkivaltaa kokeneiden ääni unohtui taas?" jutun kommenteissa kouvolalaisten kansanedustajien tarinointiin toisistaan kouvolaisaviisin jutussa joka oli otsikoitu: "Kouvolan kansanedustajat kommentoivat omia ja toistensa onnistumisia: Mies on ihan varjoissa. Toisten haukkuminen ei hyödytä mitään. En tavoittele pääsyä otsikoihin.".  Kyse oli kouvolalaisen perussuomalaisen Kristian Sheikki Laakson tavasta arvostella paikalliskolleegoitaan, syyttää toimittajaa kun tuli tölvittyä ja toimittajien oikaistua häntä pyydellä väistellen anteeksi mutta ei tunnistaa omaa törttöilyään vaan yritystä selittää pikkunäppärästi vetoamalla johonkin kokeiluunsa.

Tarjosin ensin Länsi-Savoon ja sitten Kouvolan sanomiin pientä kommentia jossa vertasin entistä Nilsiän öljysheikkiä Sheikki Laaksoon ja totesin ensinmainitun eläneen paremmin reaalimaailmassa ja hänen juttujensa olleen vastuullisimpia.  Kouvolaan tajoamani teksti kulki näin: 
"Taisi edesmennyt nilsiäläinen Tauno Kuosmanenkin (1928–2008) olla noissa sheikin hommissa vakuuttavampi ja lähempänä reaalimaailmaa."

Jokin tuossa ei hivellyt STT:n sensoreiden mieliä vaikka erityisesti en syyttänyt Laaksoa valehtelijaksi vaan kirjoitin vakuuttavuudesta ja reaalimaailmassa pysyttelemisestä.  Se toki oli Kuosmaselle ajoittain vaikeaa mutta ei tämä Laaksokaan siinä onnistu.  Sellaisia hänen juttujensa käänteet ovat olleet kuten tuossa tämänkertaisessa kollegoiden arvostelussa.

Sensoreiden kantti ei pitänyt edes julkaista Länsi-Savon palstalla viestiä jossa kerroin kommenttini kohtalosta seuraavasti kirjoittaen: "Tällä kohtaa ei taida olla soveliasta vertailla Laaksoa muihin sheikkeihin? Ainakaan minun sellaisen sisältävä kommenttini ei ylittänyt julkaisukynnystä. Sama kohtalo Kouvolan sanomien sivuilla.".

Erityisesti minua hämmästyttää sensoreiden herkkähipiäisyys sillä kyseessähän on julkisuudessa toimiva kansanedustaja jonka hipiän tulisi kestää enemmän kuin meidän tavallisten pulliaisten.  Enkä usko Kuosmasenkaan jo aikoja sitten edesmenneenä ja 1980-luvun julkkiksena kaipaavan hipiänsä varjelemista STT:n sensoreilta.  Käsittääkseni STT:n toiminta on tältä osin melkoinen huti ja ylilyönti.


tiistai 24. lokakuuta 2017

Länsisavolaista sensuuria

Länsi-Savo sensuroi jälleen kommenttini nettisivuillaan.  Yritin kommentoida seurakuntalaisten keskustelua. Lehdessä ei ilmeisesti haluta suhtauduttavan kriittisesti kristilliseen elämänmenoon sen ulkopuolelta.

Kaakon viestintä Oy:ön kuuluvassa mikkeliläisessä Länsi-Savossa on julkaistu jokunen aika sitten kirkko- ja kaupunginvaltuutettu Jarno Strengellin/SDP yleisönosastokirjoitus jossa arvosteltiin seurakunnan ulkokullattuja uskovaisina esiintyviä "hymykasvoisia kulissiuskovaisia."  Siihen vastasi useampikin kirjoittaja ja lopulta myös rovasti Seppo Väisänen omalla kirjoituksellaan. Nuo kirjoitukset ja etenkin viimeinen provosoivat minut kirjoittamaan kommentin jonka sijoitin Väisäsen kirjoittamaan viimeisimpään kirjoitukseen. Kommenttini ei kuitenkaan ylittänyt lehden korkeaa julkaisukynnystä. Lähetin varmuuden vuoksi kommentin toiseenkin kertaan josko lehden juuri tekemän sivujensa uudistuksen takia olis joitakin häiriöitä. Ilmeisesti ei ollut koska molemmilla kerroilla tulos oli sama.

Kirjoitin seuraavasti:
"Näin ulkopuolisen silmin tarkasteltuna kristikunnassa näyttää olevan ylen tavallisena tapana Väisäsen ja Strengellin tavoin pyrkiä arvoimaan muiden uskonelämän oikeellisuutta ja vääryyttä. No, Väisäselle hengellisten alamaisten kuntoisuuden arviointi kuulunee ikäänkuin virkatehtäviin mutta silti se jaksaa hämmästyttää ja kummastuttaa. Tuollainen muiden uskomisen oikeellisuuden arvottaminen näyttäytyy ylimieliseltä ja muita halveksivalta.

Onpa tuollainen käytös johtanut historian saatossa laajoihinkin hirmutekoihin. Eikä meillä täkäläisessä lintukodossammekaan ole ollut eikä ole nykyäänkään tavatonta, että väärin uskovaksi koettu lähimmäinen suljetaan yhteisön ja jopa perheen ulkopuolelle n.s. "syntisenä sa***nana". Tällä kotikasvatuksella en saata edes toistaa kaikkia nimityksiä joita väärin uskovista käytetään.

Saattaisiko siis tälläinen jumalankieltäjä ja uskonnoton pyytää uskovaisilta edes sen verran suvaitsevaisuutta, että sietäisitte toisianne? Meistä ateisteista ei liene niin väliä, sillä meidän nahkamme on jo vuosikymmenten saatossa paksuksi parkittu joten se kestää pilkan ja haukkumiset mutta teidän omissa joukoissanne saattaa olla joku herkkäsieluisempi joka voi pahoittaa mielensä jatkuvasta uskonsa oikeellisuuden arvioimisesta.

Samalla haluaisin myös toivoa, että uskomista, sen laatua ja syvyyttä ei käytettäisi uskonelämän ulkopuolella välineenä yhteiskunnallisessa keskustelussa tai etujen tavoittelussa. Siis pitäkää uskonasianne seurakunnissanne ja kilvoitelkaa uskontonne autuudesta itse omassa tykönänne mutta älkää sotkeko ulkopuolista yhteiskuntaa sisäisiin oikeaoppisuuskiistelyihinne."


En löydä kirjoituksesta omasta mielestäni mitään sopimatonta,en ainakaan tylympää kuin Strengellin alkuperäisessä kirjoituksessa.  Ainoa ero on, että kirjoitin kirkon ulkopuolisena ja toivoin heiltä suvaitsevaisuutta edes toisiaan kohtaan.  Olen aiemmin yrittänyt tivata lehtien toimituksilta tarkempaa tietoa hylättyjen kommenttieni sopimattomista kohdista omaksi opikseni mutta en ole saanut selviä vastauksia joten enää en viitsi.

Kysyin lehden päätoimittajalta, Timo Laitakarilta taannoin hänen lehtensä moderointilinjoista sähköpostitse. Hän lupasi tuolloin, että silloin tulossa ollut uudistus parantaisi sen tasoa tulevaisuudessa. Odottelen sitä tulevaisuutta edelleen.

Ymmärrän toki, että lehti itse päättää mitä sivuillaan julkaisee ja päätoimittaja vastaa päätöksistä, lopulta työsuhteellaan omistajille. Mutta katson myös itse oikeudekseni käyttää sananvapauttani hakemalla kommentilleni muun kanavan. Samalla katson oikeudekseni paheksua tiedonlevitteen sensuurilinjaa etenkin kun se katsoo edustavansa n.s. lansimaista lehdistönvapautta ja pitää siten itseään n.s. valhemediaa parempana.

Sananvapausasioissa pidän mottonani B.Hallin (t.m.n. S.G.Tallentyre) tiivistystä Voltairen sananvapausajattelusta: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it," (teoksesta "The Friends of Voltaire").  Se sopisi muistaa myös n.s. länsimaisen valtavirtamediankin toimituksissa.


---
Julkaisen tämän piakkoin myös Uuden Suomen plokissani.

perjantai 11. elokuuta 2017

Näillä palstoilla ei, jum***uta, pilkata Häkkästä

Kaakon viestintä Oy -konserniin kuuluvan Länsi-Savon palstoilla ei ilmeisesti saa laskea leikkiä heidän idolistaan kokoomuslaisesta ministeri Antti Häkkäsestä.

Lehti julkaisi kymmenes kuluvaa kuuta Häkkäsen kirjoittaman äärimmäisen naivin pakinan, joita nykyään komeasti kolumneiksi kutsutaan, koulutuksessa. Siinä ministeri näin kouluvuoden alkajaiseksi riettaasti retostaen kehui kokoomuslaista koulutuspolitiikkaa.

Itse vastasin kirjoitukseen samanapäivänä, tunnustan pilkallisesti, kommentilla yhdistäen ministeri Bernerin ajaman n.s. "liikennekaaren" ja Häkkäsen esittelemän "koulupolun" näin kirjoittaen:

"Eiii, ei nyt enää tätäkin --- pitää näppinne erossa koulukaarista ja liikennepoluista vai mitä ne on. Voisiko näille häkkäsille, grahnlaasosille ja bernereille saada jotkut suojatyöpaikat jotta me tavalliset taatiaiset olisimme suojassa näiltä "kehittämiskärkihankkeilta"."

Näin kirjoituksen tallentuneen sivulle mutta se katosi parin tunnin sisällä.  Tallensin sen illansuussa uudelleen mutta yön aikana se katosi sieltä uudelleen. 

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olen huomannut Länsi-Savon toimituksessa olevan joissakin vuoroissa äärimmäisen herkkähipiäisiä moderaattoreita.  Heidän hipiänsä on tosin melko vaihtelevasti herkkä.  Joskus hieman vapaammatkin muotoilut menevät läpi ja joskus taas varjellaan, esimerkiksi juuri Häkkästä ja myös kristilliskonservatiivisia arvoja.  Tällä kertaa taisin osua kipeilevään Kokoomusnäppylään tiedonlevitteen herkällä iholla.

Reaktiosta tulee vääjäämättä mieleen Arvo Salon kuuluisat sanat Lapualaisoopperassa, tosin toiseen tilanteeseen ja toisenlaisiin olosuhteisiin sijoitettuina.  Toivottavasti assosiaatiot jäävät vain vilkkaan mielikuvituksen tuotteiksi eikä kyseessä ole laajempi ilmipiirin kiristyminen.  Nauruahan vallalle ahneet tunnetusti pelkäävät yli kaiken.

Olisi toivottavaa, että näin maailmanlaajuisesti äärimmäisen vapaksi todetun lehdistön oloissa sorrutttaisi tälläiseen sensuuriin, ei edes vaikka kyseessä olisikin oman paikallisen taustajoukon uusi sankari jolle pedataan suurta uraa.

---

Julkaisen tämän kirjoituksen myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuorossa

tiistai 21. helmikuuta 2017

Keskustelun jatkoa ...

Nimimerkki Markapla kokee, ettei sanomalehti Länsi-Savo suostu julkaisemaan hänen aasiallisia kommenttejaan minulle aiheesta "Avioliittolain kumoaminen kaatui selvin luvuin — Etelä-Savon kansanedustajista vain Kaj Turunen tuki kansalaisaloitetta". Erimielisyytemme siellä koskee suhtautumista homoseksuaalien oikeuksiin näkyä julkisuudessa.  Laitan tämän plokikirjoituksen jotta hän voi halutessaan jatkaa kommentiaan täällä.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Anttila oikealla tiellä

Huomasin Länsi-Savon nettisivuilla jutun jonka mukaan maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kaipailee maatalouteen lisää osuustoimintaa.  Olen tähän asti pääasiassa arvostellut Anttilaa nettikirjoituksissani mutta nyt on tunnustettava, että hän on ottanut askeleen mieleiseeni suuntaan.


Tosin Anttila haikailee vain raaka-aineiden tuottajien myyntiorganisaatiota osuuskunnan muotoon.  Eikö osuuskunta voisi toimia yhteisenä jalostajana ja pakkaajana joka möisi suoraan eteenpäin kaupoille ja ravintoloille? Sillä tuottajat nostaisivat omaa jalostusastettaan ja ketju pellolta ruokapöytään lyhenisi.  

Nämä osuuskunnat voisivat muodostaa laadukkaiden elintarvikkeiden omia paikallisia lähiruokatuotemerkkejä, brändäytyä niinkuin modernisti sanotaan.  Näin voitaisi saada jopa kansainvälisiä merkkituotteita maailmalle. Ei siis mautonta bulkkia vaan gourmet-tuotteita.  Ne voisivat murtautua laatutuotteilla laajemmille markkinoille eli tehdä sen mikä on yksittäiselle tuottajalle volyymin takia mahdotonta eikä suuria elintarvikejättejä kiinnosta.

Osuuskunnan pitäisi kuitenkin olla aito tuotanto-osuuskunta nykyisten kaltaisten osuusmeijereiden ja -teurastamojen asemesta.  Niissähän ongelmana on, että osuuskunnan jäsenet ovat yhtäaikaa omistajia ja raaka-aineen myyjiä.  Silloin syntyy ristiriita kun pitäisi maksaa maksimaalista hintaa raaka-aineesta ja toisaalta tuottaa maksimaalista korkoa osuuskunnan tuloksena.  Oikeassa tuotanto-osuuskunnassa varsinaista osuuskunnan  tuotantotyötä pitäisi tehdä jäsenten eikä palkattujen työntekijöiden, ainakin heitä tulisi olla enemmistö henkilökunnasta.  Ehkä kyseeseen voisi tulla sekamallikin jossa olisi jäseninä raaka-aineiden tuottajia ja jalostajia sekä molempia tekeviä.

Olen hämmästellyt miten hiljaa julkisuudessa on esimerkiksi Mikkelissä sijaitseva Helsingin Yliopiston Osuustoimintainstituutti eli Ruralia-instituutti.  Luulisi sen toimenkuvaan osuustoiminnan kehittäjänä ja tutkijana julistaa osuustoimintaan liittyviä mahdollisuuksia.  Ei myöskään Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland Ry ole pystynyt pääsemään julkiseen keskusteluun. Toivottavasti tämä Anttilan avaus nyt motivoi myös instituuttia aktiivisuuteen ja osuustoimintaan liittyvien ennakkoluulojen hälventämiseen.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Elämääkö juoksuhaudoissa

Mikkeliläinen Länsi-Savo tietää kertoa useammassa jutussaan kuinka Markus Selin kerjää rahaa elokuvayritykselleen rahaa myös Mikkelistä. Bulvaanikseen Selin on saanut potkujensa jälkeen Mikkeliin jämähtäneen virkaheittokenraalin ja valtuuston kokoomuslaisen puheenjohtajan, Olli Nepposen. Heidän mukaansa kaupungin veronmaksajien ja yritysten pitäisi maksaa jotta Selin suostuisi tuomaan kuvausryhmänsä muutamaksi viikoksi johonkin Mikkelin lähelle, esimerkiksi Karkialammille. Kaupungilta y.m. pitäisi löytyä 600000 €:a.

Mikä olisi kunnan ja sen asukkaiden sekä paikallisen elinkeinoelämän hyöty hankkeesta? Yleisesti sellaisena esitetään tunnettuutta. Mutta miten mikkeliläisten yritysten tuotteiden tunnettuus paranisi elokuvahankkeen ansiosta? Elokuvassa vilahtaisi muutama mikkeliläisille tuttu maisema ja kaupunki ehkä mainittaisi kilometrin mittaisissa lopputeksteissä hetkellä jolloin yleisö on jo poistunut paikoiltaan teatterista tai DVD jo otettu pois soittimesta. Kuvauspaikat unhottuvat jo ennenkuin filmi on ensi-illassa jos joku maailmalla edes kiinnittää sellaiseen huomiota. Kuinka monesta oikeasti maailman maineessa olevasta elokuvasta yleisesti tiedetään niiden kuvauspaikat? Suomessa tiedetään, että n.s. kylmän sodan aikana jokunen neuvostovastainen elokuva kuvattiin täällä mutta tuskin maailmalla kukaan sellaista muistaa. Samoin n.s. italowesterneistä tiedetään ne kuvatun italiassa vaikka oikeat paikat olivatkin kai Espanjassa. Ja joka tapauksessa mikä on ollut kuvauspaikkojen hyöty ellei kyseessä ole ollut järjestelmällinen ja suunnitelmallinen toiminta tehdä kuvauspaikkojen ja niiden fasiliteettien tarjoamisesta jatkuvaa liiketoimintaa.

Ostaisiko joku päämajakrääsää elokuvan ansiosta enemmän kuin nyt? Menisikö Mannerheimilla ratsastavat tuotteet, esimerkiksi Portin Mannerheim-pötkömakkara kaupaksi tai Savcor:n Mannerheimlinjan mukaan nimetty korroosion esto tai joku muu? Mannerheimin nimellä on jo tähänkin mennessä yritetty kaupata vaikka mitä mutta huonolla menestyksellä. Seurauksena on ollut vain naurunaiheeksi joutuminen. Täällä, Mikkelin torilta katsottuna Otavan takana Mikkelille nauretaan kun sitä pidetään Euroopan ainoana vielä II Maailmansotaa käyvänä kaupunkina.

Tässä lienee kyseessä Selinin et kumppanien epätoivoinen kerjuuyritys saada rahat filmilleen. Sijoituksena siis erityisen riskialtis vaikka sopimukseen kuuluisikin reilu provisio elokuvan mahdollisista tuotoista.

Rahastuksen perusteluiden kaupallista pohjaa sietää epäillä. Jos Selinin tuottama ja Renny Harlinin (oik. Lauri Harjola) ohjaama Mannerheim-elokuva oikeasti olisi sellainen kansainvälinen kiinnostuksen kohde kuin on annettu ymmärtää niin Selinillä ei pitäisi olla mitään tarvetta enää tässä vaiheessa kerjätä muutamaa sataa tuhatta. Hänen ovensa takana olisi ollut suorastaan tunkua jos hänellä olisi käsissään todellinen kansallinen tai jopa kansainvälinen hitti. Sen sijaan etukäteen mukaan lupautuneet tahot ovat livenneet hankkeen edetessä ja ilmeisesti perusteiden paljastuttua. Kansallinen mielenkiintokin rajoittuu niihin jotka vielä märehtivät II Maailmansodan juoksuhaudoissa ja rakentavat maailmankuvaansa valkoisista legendoista. Yritykset ratsastaa veteraaneilla ja sotainvaliideillakin ovat epäonnistuneet.

Toisaalta eihän Seliniä voine syyttää, että pyytää. Kaupungin herroja voisi sitten syyttää jos kaupunkilaisten vähiä veroeuroja syytäisivät. Samoin paikallisia yrittäjiä jos asiakkailtaan saamia varoja hassaisivat älyttömyyksiin.

Kaupunkinjohtaja Kimmo Mikander kai suhtautuu n.s. "avoimesti" asiaan. Olisi todella hyvä jos Mikander selvittäisi selvityksensä ja julkaisisi ne avoimesti; lähteet, analyysit, johtopäätökset kustannus/hyöty- ja riskianalyyseineen. Mainio kanava asian käsittelyyn voisi olla vaikki Minun Mikkelini -sivusto.

En kovinkaan ihmettele, että korva- ja kykypuoluelaiset, Nepposet ja kmpnit hurahtavat aina kun pyssyjä kalisutetaan mutta toivottavasti muilta mikkeliläisiltä päättäjiltä löytyy sen verran järkeä etteivät lähde tuollaiseen höyrypäisyyteen mukaan vaan lähtevät rakentamaan Mikkelin ja mikkeliläisten tulevaisuutta kestävämmältä ja paikalliselta mutta maailmalla oikeasti kiinnostavalta pohjalta. Sellaisiakin aihioita kaupungin strategioihin on kirjoitettu. Silloin ehkä kaupunki pääsisi sitä nyt raisttavasta sodissa rypijän maineesta.

-----
Korjaus: 18/4 -10 korjattu Harjolan etunimi Lauriksi

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Soinilla on tehtävä

Mikkelissä ilmestyvä Länsi-Savo -lehti julkaisee verkkosivujensa Mielipiteet-sivulla juttua EU-vaaleista otsikolla "EU-vaalit menevät Soinin paapomiseksi". Porvarillisen LS:n toimittaja ei ilmeisesti ole huomannut Soinin merkitystä työnantajansa edustamalle yhteiskunnalliselle taholle.
Soinilla on annettu tehtävä, kuten esimerkiksi oppi-isälleen Veikko Vennamolle tai venäläiselleVladimir Zirinovskille tai vaikkapa Ernesti Hentuselle Totuudentorvineen. Heidät on laitettu ohjaamaan valtaapitävien epäoikeudenmukaisen ja ahneen politiikan aiheuttama ihmisten tyytymättämyys valtaapitävien kannalta turvallisesti. He pitävät älämölöä oireuden seurauksista mutta heiltä on turha odottaa ensimmäistäkään aloitetta, tekoa tai tointa oireiden takana olevien syiden korjaamiseksi. Heidän ei tarvitse välittää syistä tai seurauksista. Heissä kiinnitetään huomiota heidän ulkoisiin temppuihinsa ja iskulauseisiinsa. Ne kun ovat mediaseksikkämpiä kuin looginen analyysi ja ajattelu miten asiat ihan oikeasti menevät ja vaikuttavat toisiinsa. Tarkoitus on siis ihan sama kun Hentunen kirjoitti, että puolet kansanedustajista on tai ei ole hulluja tai Veikko Vennamo huusi rosvoja kiinni tai Soini lausuu yksirivisiään. He haukkuvat kulkevaa karavaania mutta eivät pure kättä joka heille tehtävän on antanut. Valtaapitävät voivat heitä siis julkisuudessa vähätellä mutta vallan rakenteisiin muutoksia hakevat eivät voi. Tätä kutsutaan yleensä populismiksi.
Populisteista puhuttaessa mieluusti valtajulkisuudessa kerrotaan kuinka nasevasti ja rohkeasti he laukovat ”totuuksiaan” mutta ei heidän ratkaisumalleistaan. Heidän tavaramerkkejään ovat makoisat iskulauseet. Uutta Soinissa on vain nykyisen uusmystiikan ajan temppuilu hänen Suomen oloissa sopivan erikoisella uskonnollaan; islam tai buddhismi tai wickalaisuus olisi liian erilaista, ortodoksisuus jo julkisuudesta tuttua mutta katolisuus sopivan eksoottista mutta samalla turvallista. Soini on siis valtaapitävien hieno tuote heidän kannaltaan tärkeään tehtävään.
Sitten jos Soinin populismi lässähtää epäuskottavuuteen, tilalle rakennetaan joku toinen. Jos taas tyytymättömyys oleviin oloihin kasvaa liikaa eli Persujen suosio, niin kellokkaille annetaan joku hyvä virka tai muu palkkio ja seuraajaehdokkaat kannustetaan riitelemään keskenään. Niinhän tehtiin aikoinaan SMP:n kanssa: esiin ja valtaan haluavat hajotettiin riitelemään SKYP:iin ja SMP:en ja lopulta Pekalle virka postiin sekä Kortesalmelle maaherruus. Posti kulkee nykyään hitaammin kuin "pimeällä" keskiajalla ja Etelä-Savo eli entinen Kortesalmen läänitys on takapajuisimpia alueita koko maassa. Tärkeintähän on vain, että tavalliset ihmiset eivät huomaa, että heitä huijataan.
Populistien tehtävä valtaapitävien kannalta on siis pyrkiä saamaan ihmiset jättämään huomiotta ne jotka ihan oikeasti pyrkivät jotenkin muuttamaan olemassa olevaa ja sen rakenteita. Niin myös on Soinin ja hänen kumppaniensa tehtävä. Pyritään kiinnittämään ihmisten huomio oleellisesta ja vaikuttavasta epäoleelliseen. Ja jollei joku ajatteleva harhaudukkaan niin ainakin hän turhautuu älämölöön.