eroakirkosta.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. toukokuuta 2022

Uiguurit YLEn kynsissä

 YLE/Uutiset on julkaisut sivuillaan jutun Kiinan Xinjiang:n uiguurien kohtelusta. Joku on jossakin saanut käsiinsä muka vuodettuja Xinjiang:n poliisin tiedostoja jotka paljastavat "kaiken" Kiinan hallinnon raakuuksista, paitsi seuraavalla kerralla lisää.  Jutussa ei uhrata juuri ajatustakaan sille, että lähteet olisi tarkastettu tai tuotaisi toisenlaisia näkökulmia.  Vain kevyt maininta kuvien metatietoihin mutta kai YLE:lläkin tiedetään ne helposti manipuloitaviksi?  Kudelmaa nimitetään ylväällä nimellä "tutkivaksi journalismiksi".  Se oli sisällöltään niin propagandistinen ja tarkoitushakuinen, että provosoidun kirjoittamaan kommentin.  Se ei, tietenkään(?), ylittänyt YLE:n sensuurin julkaisukynnystä. Niinpä jälleen julkaisen kommenttini täällä laajennettuna mutta samassa rekisterissä kuin YLE:llekin yrittämäni. 

YLEn jutun klikkiotsikko lupaa ennennäkemättömiä kuvia uiguurien sorrosta.  Kuitenkin valtaosa on kuvia viranomaisten harjoituksista.  Samanlaisisia kuin jotkut, m.l. suomalaisten valmiusjoukkojen, harjoituksista julkaissut: pidätetään ympäröimällä ja estämällä väkivaltainen vastustaminen ja niskurointi sekä pako. Myös YLE on sellaisilla elvistellyt m.m. suomalaisten kriisinhallintajoukkojen valmiuksia mainostaessaan.


Muutenkaan en nähnyt jutussa mitään sellaista mikä olisi jotenkin erityisesti Kiina-spesifistä. Vastaavanlaista vartiointiväkivaltaa harjoitetaan m.m. USA-laisissa vankiloissa. Samaten ihmisten seurantaa harjoitetaan kaikkialla. Myös meillä täällä poliisilla on esim. ATARI-rekisterit ammatti- ja taparikolliselle. Niissä on myös tietoja oikeiden rikollisten lähipiireistä koska harva rikollinen toimii nykyään yksin ja verkottuminen ajan henki.


Kiinalaisilla on myös vakava islamistiterroristiongelma Xinjiang:ssa. Etenkin tällä hetkellä heidän on oltava varovaisia koska Afganistanin Taleban-järjestöllä on enemmän tilaa temmeltää USA:n ja NATO:n tökerön ja epäonnistuneen sodan jälkeen.


Ylen juttu on siis otsikoinniltaan klikkihuoraamista ja sisällöltään pikemminkin läntisen propagandan toistoa jota YLE on jakanut jo aiemminkin.  Yhtään kritiistä suhtautumista lähteisiin ei ollut vaan kaikki "tietovuodosta saatu" oli otettu kritiikittä vastaan.  Asialla ovat olleet muutenkin kovin tutut tekijät: BBC, Der Spiegel, USA TODAY, NHK, Politiken, Le Monde, Mainichi Shimbun, L'Espresso, El País, Dagens Nyheter, Aftenposten ja Bayerischer Rundfunk.  myös "tutkivien" toimittajien "sylttytehdas" ICIJ. Tuttu jengi siis kasassa taas.


Parempaa journalismia odotellessa.

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Länsimaisen oikeudenkäytön riemuvoitto ja vastuullinen tiedonvälitys

 YLE/Uutisten sivuilla on BBC:n tarinaan perustuva juttu "Asiantuntijoista koostuva tuomioistuin päätti: Kiina on syyllistynyt uiguurien kansanmurhaan".  Toimittaja Elsa Osipovan nimissä oleva kirjoitus antaa mielenkiintoisen ja vekkulin kuvan länsimaisesta tavasta käsitellä  oikeutta, ainakin n.s. valtatiedonlevitteissä.  Jossakin toisella puolella maailmaa joku "sir" päättää perustaa "asiantijoiden" paneelin jakamaan tuomioita ja se esitellään oikeudenkäyntinä.  

Erääksi länsimaisen oikeusnormiston keskeisimmistä periaatteista on laskettu syytetyn mahdollisuus puolustautua reilusti.  Mitenköhän se mahtoi nyt tässä tribunaalissa toteutua?  Ainakaan sekä YLE että BBC jättää sen kertomatta.  Kummankin jutun mukaanhan kuultiin vain syyttävän osapuolen todistajia ja järjestäjien sekä tukijoiden, m.m. ulkomailla asuvien uiguurien edustajat kuten esimerkiks
i "World Uyghur Congress" (WUC), mukaan onnistuttiin "hyvin".

Samaten myös oikeutta pitäisi käydä pääsääntöisesti rikoksen tapahtumapaikan oikeusistuimissa.  Tai ainakin aloittaa sieltä. Niin esimerkiksi edellyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuin yleismaailmallisen oikeusfilosofian hengessä.

Oma juonteensa on kuinka YLEnkin jutussa kerrotaan halu ja aikomus luoda todisteita.  Eikö oikeuden pitäisi tutkia syyttäjän ja puolustuksen esittämiä todisteita eikä luoda niitä itse?

BBC:n jutusta voi sentään aavistella kuinka Sir Geoffrey Nice:n alulle panema tribunaali, YLEn "oikeusistuimeksi" kutsuma, haluaa saada UK:n hallituksen kovemmin tuomitsemaan Kiinan hallinto.  Kyse on siis puhtaasti UK:n sisäpolitiikasta.  Se jäi YLEltä mainitsematta vaikka saa jopa BBC:ltä huomiota. 

Jopa Sir Geoffrey itsekin joutui tunnustamaan ettei ole todisteita sen enempää joukko- kuin kansanmurhasta mutta kun Kiina on tuomittava niin se on tuomittava.  Todisteista viis ja sitten väännellään käsitteet sopiviksi niin niitä voidaan alkaa luoda kuten tämän "oikeuden" tehtäväksi oli kai asetettukin..

Toisaalta mielenkiintoinen seikka on myös BBC:n ja YLEn juttujen erilaiset asenteet vaikka molemmat ovat jotakuinkin samalla asialla.  BBC kertoo monipuolisemmin tribunaalista ja sen aikomuksista.  YLElle tuntuu riittävän Kiinan hallinnon syyttäminen.

Kaikenkaikkiaan jutuista, kummastakin, saa käsityksen kuinka toisaalta tehdään maailmanpolittista propagandaa sekä toisaalta yritetään vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja ne yritetään naamioida oikeuden valekaapuun, sillee vastuullisesti.  Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun n.s. "läntisen arvoyhteisön" vastuullinen ja vapaa tiedonlevitteistö noin toimii, edes Kiinaa koskien. Kovinkin kuvaavaa ja paljastavaa se kuitenkin on, etenkin näinä USAn ja sen liittolaisten, m.l. m.m. UK ja Suomi, Kiinaa vastaan käymän hybridisodan aikoina.

P.s: Sana "tribunaali" tarkoittaa vain kuvaannollisessa mielessä oikeusistuinta, ainakin kielitoimiston mukaan.  Tässä brittien käyttämässä tarkoituksessa se on nimen omaan merkityksessä joka erottaa tuon kuulemistilaisuuksiin kokoontuneen joukon oikeista tuomioistuimista joilla on oikeaa tuomiovaltaa.

torstai 25. maaliskuuta 2021

Kiinalainen juttu

 Postiluukustani kolahti eilen hienolle paperille painettu ja monivärinen läpyskä jossa julistettiin kuolemaa Kiinan kommunistiselle puolueelle (中國共產黨), transl. Zhōngguó Gòngchǎndǎng): "Loppu kiinan kommunistipuolueelle (KKP)".  Julkaisijasta ei paljon kerrota mutta sitäkin enemmän levitellään kauheuksia joita KKP muka on aiheuttanut ja muka aiheuttaa.

Kun kaivelin hieman kyseisen kampanjan taustoja sieltä löytyi "mielenkiintoisia" tahoja.  Kaikki tuntuu viittaavan pahamaineiseen kiinalaisperäiseen Falun Gong -kulttiin, t.m.n. Falun Dafa,ja sen erilaisiin peitejärjestöihin.  Sellaisina häärivät m.m. Epoch Times -lehti, New Tang dynasty -TV-kanava ja Sound of Hope -radiokanava.  Kaikki ne toimivat USA:ssa, pääosin sikäläisten emingranttikiinalaisten voimin.  Niillä on myös tiiviit suhteet erilaisiin USA-laisiin Alt-Right liikkeisiin ja ne tukivat avoimesti Donald Trump:n vaalikampanjoita.  Niinpä proshyyrin annista iso osa onkin juuri tuon lahkon jäsenten muka kokemaa vainoa Kiinassa.  Samaten hyvin on edustettuna muut n.s. "läntisen arvoyhteisön" (Martti Ahtisaaren lanseeraus) kampanjat aina uiguureista ja Hongkong:sta Kiinan kansainvälisiin taloudellisiin toimiin ja CoViD-19 pandemiaan.

Siinä missä Trump ja hänen seuraajansa puhuivat SARS-CoV-2:sta "Kiina-viruksena", Falun Gong:n peitejärjestöt puhuvat "KKP-viruksesta" mutta molempien joukkioiden mielestä kaikki on vain ja ainoastaan Kiinan poliittisen johdon syytä.  Niinkuin ilmeisesti kaikki räntäsateista ja perjantaipullon ennenaikaisesta tyhjenemisestä lähtien.

Läpyskän "tiedot" ovat kuitenkin kovinkin huonosti dokumentoituja ja todistettuja sekä osittain jopa keskenään ristiriitaisia.  Se näyttäisikin olevan suoraa jatkumoa USA:n ja joidenkin muiden länsimaiden harjoittamalle Kiinan vastaiselle sanktiopolitiikalle ja kauppasodalle. Toimintaa jota johdetaan ja harjoitetaan pääsääntöisesti USA-laisista oikeistopiireistä joihin iso joukko kiinalaisemigrantteja on liittynyt. 

Suomesta ei sen sijaan tunnu löytyvän juurikaan tietoa kuka tätä kampanjaa täällä ajaa.  Heidän USA-laiset nettisivustonsa (endccp.com), jossa oli myös suomenkielinen käännösosio, eivät myöskään tarjoa juurikaan tietoa heistä itsestään.  Kovinkin siis hämäräperäistä puuhailua vaikka toki kiinnostaisi mistä suomalaisen mainoskampanjan rahoitus on peräisin. Ja mitä tahoja täältä hyörii kampanjassa mukana eli keitä on lähtenyt mukaan tuohon vedätykseen.

Tuollaisesta poliittisesti yksisilmäisen tarkoitushakuisesta mutta tarkoituksensa peittävästä touhusta kannattaa kuitenkin pitää näppinsä erossa vaikka ei pitäisikään kiinalaisten ja heidän kommunistisen puolueensa toimista.  Mutta on toki hyödyllistä olla tietoinen mitä kaikkea täälläKIN jotkut puuhaa.  Useinhan tuollaisissa touhuissa käytetään houkuttimina ensisilmäykseltä hyviltä asioilta näyttäviä juttuja mutta taustalla on pelkkää silkkoa.


tiistai 31. heinäkuuta 2012

Yksisilmäinen YLE

YLEn toimittaja on rakentanut uutisjutun Kiinan uudesta väestörekisteristä ja henkilökortista.  Toimittaja näki sen kansalaisten valvontana mutta ei nähnyt länsimaisten vastaavia järjestelyjä vastaavassa valossa.  Toimittaja olisi voinut tuoda esille Kiinan olevan länttä tässä suhteessa vuosikymmeniä jäljessä.  Ilmeisesti YLE käsittää julkisen palvelun tehtävänsä niin, että sen on suollettava liittolaistemme propagandaa.

Törmäsin eräitä evoluutioteoria c. kreationismi -keskusteluja seuraillessani M.J. Tuomisen Luontotodistaaluojastaan-blokiin.  Sieltä hän YLEn uutisen perusteella salaliittoteoreili uudesta maailmanjärjestyksestä ja maailmanhallituksesta.  Se oli niin sitä itseään ettei siitä sen enempää mutta tuo blokiin linkitetty YLEn uutinen otsikolla "Sähköinen valvontaverkko tihenee Kiinassa" provosoi minut jälleen tarttumaan julkisen palvelun ja uutistenvälityksen julkeaan maailmaan.

Uutisen pääasiallinen kimmoke lienee ollut Kiinan pyrkimus uudistaa henkilökorttinsa nykyaikaiseksi sirukortiksi.  Samanlaiseksi kuin suomalainen vastikkeensakin.  Sen ympärille toimittaja Kari Ahlberg oli rakentanut aimo pläjäyksen kaadettavaksi kiinalaisten niskaan.  Ilmeisesti hänen yrityksensä oli ikäänkuin rakentaa yksittäisten yksityiskohtien ympärille suurempaa journalistista kokonaisuutta, tehdä ikäänkuin tutkijaa journalismia. Lopputuloksena oli propagandapannukakku.

Kaikki aina liikenteenvalvonnasta henkilökortin kautta rangaistusten elektroniseen valvontaan oli suurta hallituksen salaliittoa kansalaisiaan vastaan.  Tietäähän ne kiinalaiset.  

Journalisti Ahlbergille esimerkki sähköisestä valvonnasta oli myös sähköinen väestörekisteri.  Hän ei taida tietääkään, että me suomalaiset, hän mukaan luettuna, ollaan oltu sähköisessä väestörekisterissä jo vuosikymmeniä.

Kuitenkin kaikki tuo teknologia ja menettelyt ovat jo meiltä täältä vapaasta lännestä tuttua.  Oli valvontakameroita ja kasvojen tunnistusta j.n.e.  Olipa pahuuden lähteeksi saatu valvontakameroiden kiinalainen valmistajakin jonka tuotteista varmaankin suurin osa meni läntisille markkinoille.  

Kun lännessä tehdään vastaavaa niin se on ihmisten turvallisuudesta huolehtimista mutta kun kiinalaiset, niin systeemi valvoo.   Ja kun USA haluaa meidän luovuttavan itselleen meidän valvontatietojamme niin me ymmärrämme sen terrorismin vastaiseksi ja turvallisuutta edistäväksi toimeksi.  Itse asiassa USAn n.s. Patriot Act on paljon rankempi ja julkeampi valvontasysteemi kuin kiinalaisten konsanaan.  Toimittja jätti kokonaan ja ilmeisen tarkoituksella suhteuttamatta uutisoimiaan asioita menoon muualla maailmassa josta kiina on vuosikymmeniä jäljessä.

Ilmeisesti YLEssä, julkisen palvelun tehtävästä riippumatta, on tarkoituksena julistaa kaikenlaisia spekulaatioita ja propagandaa meidän hallintomme läntisten sitoumuskumppanien mielestä ideologisesti ja poliittisesti vastenmielisistä kilpailijoista, kuten Kiinasta. Se on sitä liittoutumattomuuttamme.  Vai onko YLEssä julkinen palvelu tulkittu nimen omaan poliittisen eliittimme tekemien sitoumusten noudattaminen ja niiden olukopuolella olevien mollaaminen.  Toivottavasti YLEssa ammatillinen kunnianhimo joskus pääsisi voitolle ja asioita tarkasteltaisi hieman laajemmassa katsannossa ilman tarkoitushakuisuutta.

lauantai 20. elokuuta 2011

Rukousmyllyn pyöritystä

Viime päivinä on taas kohkattu lamalaisten poliittisuskonnollisen johtajan Dalai Laman (alias Tenzin Gyatso alias Lhamo Dondrub) ympärillä.  Hänestä on rakennettu kummallinen sekoitus vapaustaistelijaa sekä henkistynyttä mystikkoa ja hänen perässään juoksee lauma julkkiksia ja heidän perässään taas lauma taviksia hurmaantuneena ja huumaantuneena jostakin ylimaallisesta.

Kukaan ei tunnu viitsivän ottaa selvää mitä lamalaisuus oikeasti on ja mitä se on aiheuttanut tiibetiläisille.  Alkueräisessä lamalaisessa yhteiskunnassa n. 15 % väestöstä oli munkkeja jotka loisivat täysin muiden ihmisten elätteinä ilman, että olisivat joutuneet tekemään mitään elätyksekseen.  Tiibetin yhteiskunta oli täydellinen teokraattinen totalitariaatti jossa elinikäiseksi johtohahmoksi nostettiin jo lapsena joku pikkupoika. Tämä nykyinen on järjestyksessä 14. ja edellisten inkarnaatioksi eli uudesti syntyneeksi väitetty.

Merkittävin panos lamalaisessa Tiibetissä näyttäisi olleen rukousmyllyn pyörittäminen.  Ainoaa edistymistä näytti olevan rähmälleen heittäytymällä etenevä pyhiinvaellus.  Muuta edistystä eivät lamalaiset tunnu tiibetiläisille sallivan.  Jopa liikenneyhteyksien kuten rautatien rakentaminen muuhun maailmaan koetaan uhaksi. Onhan tietysti vaarallista, että tiibetiläiset tapaavat ihmisiä jotka ovat nähneet muutakin kuin rukousmyllyjä ja uskonnollisia viirejä.  Heiltä voi nimittäin oppia, että uskonto ja munkkien elättäminen ei ole kaikki kaikessa ja muutenkin voi elää.

Meille täällä länsimaissa esitetään tämä rukousmyllyn pyörittäjien ylipappi jonkinlaisena rauhan sankarina.  Tosiasiassa hän on CIA:n kätyrinä johtanut aseellista kapinaa 1950-luvulla.  Sen epäonnistuttua hän pakeni valepuvussa Himalajan yli ja perusti n.s. pakolaishallituksen.

Sen jälkeen Gyatso on esiintynyt propagandistina yrittäen peittää todellisia taustavoimiaan, CIA:ta, The National Endowment for Democracy:a j.n.e.).  Noiden taustavoimien tarkoituksena on edistää USA:n n.s. kansallisia etuja kaikkialla maailmassa ja siinä oma oma roolinsa on tiibetiläisten ja kiinalaisten välisten jännitteiden lietsomisella.  Näitä kytköksiä on selvitellyt m.m. Centre for Global Research on Globalisation. (linkin takaa löytyy yksi paperi mutta he ovat julkaisseet useita muitakin aiheeseen liittyviä tekstejä)

Propagandassaan Gyatsolla on ollut apunaan niin Hollywoodtähtiä etunenässään m.m. Richard Gere kuin suomalaisia poliitikkoja, etenkin vihreitä.  Heistä erityisesti Heidi Hautala tuntuu kunnostautuvan mitä erilaisimmissa ja epäilyttävimmissä sakeissa.  Tämän lamalaisliikkeen lisäksi hän kun näyttäisi touhuavan niin russofobien (esim. Finrosforum) kuin tshetsheenikapinallistenkin (esim. KavKaz Centerin taustajoukot) kanssa.  Toki muutkin kuten presidenttiehdokas Pekka Haavisto tuntuvat olevan innolla mukana.  Eikä joukosta ole jäänyt pois Kokoomus-, Kepu- ja PerSu-kellokkaatkaan.  Eli USAn Kiinanvastainen hajotuspolitiikka on erityisesti suomalaisten porvarien suosiossa.

Suomalainen valtio- ja ulkopoliittinen johto, kärjessään Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja, on pysytellyt viisaasti sivussa Gyatson touhuista.  Hänen hengenheimolaisensa ja perässä juoksijansa syyttävät siitä kiinalaisten painostusta.  He ovat toki lausuneet mielipiteensä asiasta julki ja siihen heillä kai on niin kovasti mainostetussa läntisessä mielipiteen- ja sananvapaudessa oikeus.  Sen sijaan kaikki, aina Hautalaa myöten, ovat todistaneet, että kiinalaiset eivät ole tehneet muuta kuin yleisellä tasolla lausuneet mielipiteensä Gyatson touhuista ja niihin sekaantumisen järkevyydestä.  Siitä huolimatta meidän analyyttiset hutkivat zurnalistimme jatkavat kampanjaa Kiinaa vastaan ja CIA-NED-lamalaisten puolesta.  Ja perään kehutaan kuinka henkistynyt Gyatso on.

Mistä löytyisivät ne tiedonvälittäjät ja -levittäjät jotka tutkisivat samalla tarmolla kaikkien osapuolten taustoja eivätkä hurahtaisi hollywoodilaisiin muoti-ilmiöihin.  Itse asiassa tuo täpinöitseminen milloin kenenkin muodikkaan gurun t.m.s. perässä näyttää luonnonlain kaltaiselta ilmiöltä.  Milloin perässä juostavana on  Äiti Teresa, milloin Äiti Amma tai Dalai Lama tai kuka omatekoinen
guru kulloinkin.  Nimen omaan luulisi, että tutkivat journalistit osaisivat tai edes yrittäisivät nähdä ilmiöiden julkisivun taakse mutta ei.  Sen sijaan he hyökkäävät höynäyttämistään varovien poliitikkojen kimppuun.