Tehtyä älyä, ajattelevia koneita ja ällin matkimista?

 Viime aikoina on ollut paljon puhetta ja tohinaa tekoälyksi kutsutusta tekniikan kehittämisen ihmeestä, "artificial intelligence" eli AI kuten anglosaksit sitä nimittävät. Kannattaa heti huomata että nimittävät k.o. älynmuotoa "keinotekoiseksi" eikä vain tehdyksi. Filosofit määrittelevät sen mikroprosessoritekniikkaan perustuviksi järjestelmiksi, jotka pystyvät jonkinlaiseen älykkäänä pidettävään toimintaan. Siitä, mitä voidaan pitää älykkäänä toimintana, on erilaisia mielipiteitä.  Ns. Turingin kokeen mukaan kone on älykäs ainakin, jos sen kanssa keskusteleva ihminen ei erota onko kyseessä kone vai ihminen.  Tiettävästi yksikään järjestelmä ei ole vielä todistettavasti ja kritiikittömästi testiä läpäissyt.  Silti me yleisesti puhumme tekoälystä kuin se olisi jo totta.  Käyn tässä kirjoituksessä läpi joitakin minua eniten kiusaavia epätarkkuuksia tekoälyksi kutsutussa ilmiössä.

Ensimmäiseksi minua häiritsee että tekoälystä puhutaan yksikössä.  Toki käsitteellisestä ilmiöstä voisikin niin tehdä mutta kun lukuisista eri järjestelmistä käytetään yksikköä niinkuin ne yhdessä muodostaisivat ylivertaisen ja kaikentietävän yhden älyn.  Esimerkiksi kun kysytään Grok:lta *) tai ChatGPT:ltä **) tai  Deep Seek:ltä ***), sanotaan kysyttävän tekoälyltä kuin yksi järjestämä kattaisi kaikki tekemällä tehdyt ihmisjärkeä matkivat systeemit.  Järjestelmät ovat kuitenkin erillisiä, erillisten yksityisten yhtiöiden tekemiä tuotteita jotka toteuttavat rahoittajiensa tavotteita, kukin omanaan ja hieman eritavoin sillä ansaintalogiikat vaihtelevat.

Toinen häiritsevä piirre on löysä suhtautuminen siihen mitä äly on.  Sehän on yleisesti  olion kykyä oppia, ymmärtää ja tehdä päätelmiä järkeen perustuen sekä taitoa muuttaa ympäristöään edellisiin perustaen että kykyä ajatella konkreettisen lisäksi myös aineettomia eli abstrakteja kohteita (lähteinä Cambridge:n ja Oxford:n sanakirjat sekä Tieteentermipankki).

Tekoälyksi sanotut järjestelmät on lähinnä kehittyneitä hakukoneita jotka keräävät tietomassaa ja tekevät siihen "datamining:ksi" kutsuttuja hakuja kehittyneillä hakualgoritmeillä sekä muotoilevat vastauksensa keskustelua matkivilla ns "chatbot:eilla" eli "keskusteluroboteilla".  Algoritmit eivät kuitenkaan ole järjestelmän itse luomia ja edelleenkehittämiä eli siis järjestelmä ei itse opi vaan sovelluskehittäjät ja määrittelijät miettivät ja kirjoittavat niitä.  Toki kehittyneimmissä tuotteissa tilastollisin keinoin painotetaan joitakin tietoja ja algoritmeja mutta kyberneettis-kognitiivinen kyky luoda uutta älyä ja "älyä" puuttuu.  Kyse on siis edelleenkin tietojen käsittelystä vaikka toki kehittynein menetelmin ja laajaan tietopohjaa käsitellen sekä manipuloiden sen tuloksia tarjoillen.  Viimemainitty ei ole silti tekoälykauppiaiden luoma vaan paljon vanhempi harhakuva eli visio.

Kolmanneksi tekoälyn antamiin tuloksiin monet suhtautuu ja niitä tarjoilee kuten ennen olisi tapana ottaa vastaan ja julistaa n.s. "jumalan sanaa" (siis oman äläkä pidä muita jumalia sillä hän, kiivas ja kiukkuinen,ei jätä muista syntiä rankaisematta) eli lopullisena ja ylimaallisena totuutena (josta poikkeamisen SOME:n tuomioistuin tuomitsee peikottamalla kelvottomaksi).  Silti älyn yksi keskeinen ominaispiirre on kyky erehtyä. Ihmistenkin äly voi harhautua ja viedä opin ojaan.  Niin siis tekee myös koneellinen äly jos se oikeaa älyä on ja sellaisena siihen pitää myös suhtautua, viallisena ja erehtyväisenä.

Toisaalta mieleeni pirskahtaa myös englantilaisen Samuel Butler:n (1835-1902) kirjoitus ”Darwin among the Machines.". Siinä Butler esittää kehityksen jatkumon kivikunta → kasvikunta → eläinkunta → konekunta.  Perustelu näyttäytyy kovinkin näppärältä ja pätevältä:  Ensin maapallo oli kivipallo jonka valloittivat kasvit ja sen jälkeen eläimet huippunaan Ihminen joka kehittää itselleen koneita joille hän itse jää alisteiseksi hoitajaksi.  Eikä Butlerilla ollut edes hajua roboteista, tietokoneista, n.s. tekoälystä (AI) saati koneiden kyberneettisestä autonomisuudesta vaan hänen aikanaan ihmisten huolella vaalimat höyrykoneet edustivat tekniikan huippua.  Silti hän, ilmeisesti pieni pilke silmäkulmassaan jo ehdotti koneiden liitottojen tulevan korvaamaan m.m. ihmisten avioliitot.

Meillä ja teknologialla on vielä pitkä matka tekemällä tehtyyn älyyn eli keinotekoiseen älyyn joka harjoittaisi omaa älyllistä toimintaa, myös omaksi edukseen.  Meillä on siis ainakin vielä vain olemassa olevan - eritavoin, myös koneellisesti kerätyn - tiedon käsittelyjärjestelmiä jotka muokkaavat ja valitsevat tietoa ihmisen luomin algoritmein ihmisen luomissa tietovarastoissa ihmisen käyttöön.  Ehkä lie hyväkin että pysyttelemme sellaisessa ettemme luo itsellemme tieteiselokuvien dystopioita ajattelevine "leivänpaahtimineen" *****) ja kehitämme vain entistä paremmiksi elävien olioiden käyttöön ja valvontaan tarkoitettua tietojenkäsittelyteknologiaa.

---

*) Grok-chatbot on Elon Musk:n perustaman ja johtaman xAI Corp.:n toteuttama n.s. tekoälyjärjestämä ja sen keskustelurobotti-käyttöliittymä.

**) ChatGPT on Sam Altman:n et al perustama OpenAI inc.:n toteuttama n.s. tekoälyjärjestämä ja sen keskustelurobotti-käyttöliittymä.

***) DeepSeek on Hangzhou DeepSeek Artificial Intelligence Basic Technology Research Co., Ltd.:n (DeepSeek) toteuttama n.s. tekoälyjärjestämä ja sen keskustelurobotti-käyttöliittymä.

****) Samuel Butler : ”Darwin among the Machines.”; The Press; 1863; Uusi Seelanti. Julkaistu käännettynä myös filosofisen Niin&näin-lehden numerossa 3/2019.

*****) "Ajattelevat Leivänpaahtimet" on viittaus Battlestar Galactica nimisiin NBCUniversal:n omistaman SciFi-TV-sarjoihin, elokuviin y.m. kaupallisiin viihdeteollisuustuotteisiin ("Mediafranchising") alkuperäisen Taisteluplaneetta Galactica:n ympärillä joissa Cylon:eiksi kutsuttuja kyberneettisen konerodun edustajia nimitettiin halventavissa repliikeissä leivänpaahtimiksi. Ne ovat yksi ilmentymä meille "pahiksiksi" luoduista ajattelevista koneista.