STX:n Turun telakka hävisi tarjouskilpailun loistoristeilijästä saman yhtiön ranskalaiselle telakalle. Ranskan valtio on todennäköisesti tukenut laivan rakentamista avokätisemmin kuin kuin Suomen hallitus olisi suostunut. Suomalaisessa elinkeinopolitiikassa tarvittaisi enemmän realismia ja vähemmän juhlapuheita.
Viime aikoina on ollut puhetta Royal Caribbean Cruises -varustamon laivatilauksesta STX-telakkayhtiöltä. Varustamo ja etenkin STX-telakoiden eteläkorealainen omistaja kilpailutti viime kädessä STX-yhtiön eri telakoita vastakkain. Voiton kisassa vei ranskalainen Saint Nazairessa sijaitseva. Keskustelua on käyty lähinnä siitä miten telakkayhtiöitä voidaan tuollaisten tilausten yhteydessä tukea.
Viime aikoina on ollut puhetta Royal Caribbean Cruises -varustamon laivatilauksesta STX-telakkayhtiöltä. Varustamo ja etenkin STX-telakoiden eteläkorealainen omistaja kilpailutti viime kädessä STX-yhtiön eri telakoita vastakkain. Voiton kisassa vei ranskalainen Saint Nazairessa sijaitseva. Keskustelua on käyty lähinnä siitä miten telakkayhtiöitä voidaan tuollaisten tilausten yhteydessä tukea.
Nyt Ranskan valtio vei miljardin euron tilauksen heikäläiselle myös vaikeuksissa olevalle STX:n telakalle. Ja STX:n Turun telakka ja sen työläiset jäivät nuolemaan näppejään. Olisihan toki ollut suotavaa, että Suomen hallitus olisi pystynyt panostamaan enemmän jotta tilaus Turkuun olisi toteutunut. Olisi tullut työtä ja toimeentuloa sekä verorahoja yhteiskunnalle.
Asia on kuitenkin kaksipiippuinen. Tässä tapauksessahan STX
kilpailutti Ranskaa ja Suomea.
Periaatteellisella
tasolla tuollainen rahan vaatiminen yhteiskunnalta on kiristystä
vaikka sen tulos, toivottavasti, olisikin hyvä. Onnistuessaan
tuollainen rahastus johtaa siihen, että jatkossa summat vain
suurenevat. Sehän on nähty m.m. pankkituessa: pankkeja saadaan
pelastaa yhä suuremmilla ja suuremmilla summilla niin kauan kuin
rahaa on jaettavissa. Pankit eikä telakatkaan lopeta pyytämästä
niinkauan kun hyvää tarkoittavia rahanjakajia löytyy. Ovathan
rahaa jakavat hyvää tarkoittavia eivätkä kytköksissä rahan
saajiin?
Sinällään
on myös käsittämätöntä, että raha luvattiin lahjoittaa eikä
lainata niinkuin pyydettiin. Toisaalta ainakin Turun Sanomien mukaan kyseessä ei kuitenkaan ollut
uusi raha vaan jo aiemmin luvatun tuen uudelleen myynti.
Yritystuista vastuussa oleva kauppa- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (Kokoomus) on selitellyt, ettei valtio voi EU-direktiivien oloissa lainata. Siinä hän pyerkii harhauttamaan sillä valtiolla on esimerkiksi Finnvera ja sen tytäryhtiö Suomen vientiluotto Oy sellaista varten. Samaan aikaan ranskalaiset pystyivät tukemaan omia telakoitaan ihan samoissa EU- ja EMU-rajoissa. Toki sielläkin on arvosteltu tukipolitiikkaa ja yhtiöiden ahneutta mutta tunnustetaan realiteetit, kuten YLE tietää kertoa. Ranskassa valtio on myös merkittävä omistaja paikallisessa STX:n tytäryhtiössä.
Erityisen kummallisia ovat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien ennen joulua annetut lupaukset joululahjoista turkulaisille. Jo tuolloin oli tiedossa miten heikoilla Suomen valtion tekemiset asiassa olivat. Lapintiekin on siis
joko harhautui tai harhautti. Sen sijaan jotkut ammattiliittojohtajat olivat paremmin kärryillä, esimerkiksi Antti Rinne (Pro) ja Riku Aalto (Metalliliitto) Lapintien oman puolueen lehdessä Kansan Uutisissa.
Suomen hallitusherrojen ja -rouvien kannattaisi olla hieman tukevammin jalat maassa tässä rupisen reaalimaailman kapitalistisessa savessa. Valtioiden kansalliset ja merkantilistiset tuet oman maansa elinkeinoelämälle eivät ole mihinkään kadonneet muualta kuin juhlapuheista. Niin ranskalaisetkin tekivät ja saivat kaivattuja työpaikkoja. Vai onko Suomen Kokoomusvetoinen hallitus jo niin globaalin libertarismin pauloissa, että on ihan sama missä eteläkorealainen telakkakapitalisti Kang Duk-Soo lisäarvonsa kerää.
Tekstit
