eroakirkosta.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste YLE. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste YLE. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. toukokuuta 2022

Uiguurit YLEn kynsissä

 YLE/Uutiset on julkaisut sivuillaan jutun Kiinan Xinjiang:n uiguurien kohtelusta. Joku on jossakin saanut käsiinsä muka vuodettuja Xinjiang:n poliisin tiedostoja jotka paljastavat "kaiken" Kiinan hallinnon raakuuksista, paitsi seuraavalla kerralla lisää.  Jutussa ei uhrata juuri ajatustakaan sille, että lähteet olisi tarkastettu tai tuotaisi toisenlaisia näkökulmia.  Vain kevyt maininta kuvien metatietoihin mutta kai YLE:lläkin tiedetään ne helposti manipuloitaviksi?  Kudelmaa nimitetään ylväällä nimellä "tutkivaksi journalismiksi".  Se oli sisällöltään niin propagandistinen ja tarkoitushakuinen, että provosoidun kirjoittamaan kommentin.  Se ei, tietenkään(?), ylittänyt YLE:n sensuurin julkaisukynnystä. Niinpä jälleen julkaisen kommenttini täällä laajennettuna mutta samassa rekisterissä kuin YLE:llekin yrittämäni. 

YLEn jutun klikkiotsikko lupaa ennennäkemättömiä kuvia uiguurien sorrosta.  Kuitenkin valtaosa on kuvia viranomaisten harjoituksista.  Samanlaisisia kuin jotkut, m.l. suomalaisten valmiusjoukkojen, harjoituksista julkaissut: pidätetään ympäröimällä ja estämällä väkivaltainen vastustaminen ja niskurointi sekä pako. Myös YLE on sellaisilla elvistellyt m.m. suomalaisten kriisinhallintajoukkojen valmiuksia mainostaessaan.


Muutenkaan en nähnyt jutussa mitään sellaista mikä olisi jotenkin erityisesti Kiina-spesifistä. Vastaavanlaista vartiointiväkivaltaa harjoitetaan m.m. USA-laisissa vankiloissa. Samaten ihmisten seurantaa harjoitetaan kaikkialla. Myös meillä täällä poliisilla on esim. ATARI-rekisterit ammatti- ja taparikolliselle. Niissä on myös tietoja oikeiden rikollisten lähipiireistä koska harva rikollinen toimii nykyään yksin ja verkottuminen ajan henki.


Kiinalaisilla on myös vakava islamistiterroristiongelma Xinjiang:ssa. Etenkin tällä hetkellä heidän on oltava varovaisia koska Afganistanin Taleban-järjestöllä on enemmän tilaa temmeltää USA:n ja NATO:n tökerön ja epäonnistuneen sodan jälkeen.


Ylen juttu on siis otsikoinniltaan klikkihuoraamista ja sisällöltään pikemminkin läntisen propagandan toistoa jota YLE on jakanut jo aiemminkin.  Yhtään kritiistä suhtautumista lähteisiin ei ollut vaan kaikki "tietovuodosta saatu" oli otettu kritiikittä vastaan.  Asialla ovat olleet muutenkin kovin tutut tekijät: BBC, Der Spiegel, USA TODAY, NHK, Politiken, Le Monde, Mainichi Shimbun, L'Espresso, El País, Dagens Nyheter, Aftenposten ja Bayerischer Rundfunk.  myös "tutkivien" toimittajien "sylttytehdas" ICIJ. Tuttu jengi siis kasassa taas.


Parempaa journalismia odotellessa.

perjantai 4. maaliskuuta 2022

Sotasensuuriko käytössä? Ja lapset ristiretkellä?

 Olen seurannut hieman entistä tarkemmin valtatiedonlevitteidemme julkaisukäytäntöjä nyt tämän Ukrainan kriisin akuutin vaiheen aikana, siis sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä eli "erityisoperaationsa".  Olen myös yrittänyt osallistua keskusteluihin joillakin palstoilla - vaihtelevalla menestyksellä.

Erityisen kuvaavana pidän tämän aamupäivän (4/3 -22) kokemustani KSML-konsernin ylläpitämässä Uutissuomalainen-palvelussa jonka juttua "Katso rajut kuvat: "Tällainen on Putinin Venäjä, hyvät ihmiset" – sodan vastaista kylttiä kantaneet pienet lapset päätyivät kaltereiden taakse" päädyin eilen lukemaan Länsi-Savo -lehden kautta.  

Jutussa kerrottiin Venäjän ikiaikaisesta pahuudesta kuvaamalla kuinka lapsia oli otettu kiinni mielenosoituksesta.  Jutun kuvituksena on m.m. kuva jossa lapsia on kuvattu kalterien läpi. Kommentoin sitä eilen kirjoittamalla pitäväni lasten viemistä mielenosoituksiin edesvastuutttomana.  Eräs toinen kommentoija väitti käsitystäni höpötykseksi.  Yritin siihen vastata kysymällä "millaiset vanhemmat ..." ja pitäväni sellaista "holtittomana" ja "edesvastuuttomana" kuin myös sellaisen hyväksymistä.  Kommentti ei kevannut mutta kun muutin "holtittoman ja edesvastuuttoman" "käsittämättömäksi" niin kelpasi.  Samaan aikaan toiseen suuntaan menee läpi melkoisen karkeat muotoilut ja jopa n.s. alatyyli, niin sodan toista osapuolta kuin valtavirran kanssa vähänkin erimieltä olevia kohtaan.  Tilanne alkaa jo muistuttaa täällä Suomessakin yleensä sodan aikana harjoitettavaa sensuuria.

KSML-konserni käyttää kymmenien lehtiensä sivustojen sensorina STT:n moderointipalvelua.  Mutta linjaukset ovat tietenkin konsernin omia.  Molemmat myös kuuluvat Mediapooliin joka on luotu ohjaamaan tiedonvälitystä.

Tämä valikoiva ja yksipuolinen sensuurilinja näyttää toimivan vähän joka suunnalla.  KSML ei ole ainoa, samaan olen törmännyt myös YLE:n uutissivuilla y.m:lla.  Se on myös yhdensuuntainen toimituksen tarjoamien omien ja välitettyjen sisältöjen kanssa.  On valittu oma puoli ja se on jyrkän NATO-lainen.  Jutuissa toistetaan yksipuolista läntistä narratiivia.  Muille näkemyksille ei juurikaan anneta tilaa tai ne esitetään epäilyttävinä väitteinä kun samaan aikaan oman puolen jutut tulevat sellaisinaan läpi.  Avarakatseisimman linjan olen havainnut omassa kokemuspiirissäni Kansan uutisilla vaikka toki senkin jutuissa on sama yksisilmäinen tendenssi mutta keskustelupalstojen moderointi maltillisempaa.

Toimituksissa olisi syytä muistaa sodan ensimmäisen uhrin olevan aina totuuden.  Niinpä etenkin taistelevien osapuolten tarinointiin tulisi aina suhtautua äärimmäisen kriittisesti, etenkin jos he ovat jääneet kiinni selvästä valehtelusta ja viestiensä vääristelystä kuten tässäkin tapauksessa molemmat osapuolet ovat tehneet.   Samalla pitäisi taata myös n.s. suuremman yleisön sananvapautta tai jos sitä rajoitetaan niin se tulisi tehdä edes tasapuolisesti.

Erityisen vastenmielistä on siviilien ja etenkin lasten käyttö omien tarkoitusperien ajamiseksi.  Kuten nyt tässä kommentoimassani tapauksessa.  Tai pyssyjen ja polttopullojen jakamisessa siviileille.  Tai taisteleminen piiloutumalla ydinvoimalaitoksiin.  Sinällään siviilien ampuminenhan on Ukrainassa jatkunut jo kahdeksan vuotta ja tämä Venäjän hyökkäys "vain" uusi vaihe pitkässä jatkumossa.


Parempaa ja tasapuolisempaa tiedonvälitystä odotellessa!


---

Lisäys 4/3 -22 klo 12.45: Yritin kommentoita samaisen USU:n juttuun "Venäjän ulkoministeri veti tylysti maton neuvotteluiden alta – "Jatkamme loppuun asti vaikka syntyisi rauhansopimus"" laitettua kommenttia jossa kiellettiin Ukrainassa olevan natseja kertomalla Stepan Banderan palvonnasta, uusnatsipataljoonista, Odessan työtaentalon tuhopoltosta etc. mutta sekään ei kelvannut vaikka jokainen juttu on myös esiintynyt aina niin vastuullisessa länsilehdistössä.

Toinen lisäys 4/3 -22 klo 13.30: Juuri kun pääsin yllä kehumasta Kansan uutisia avarakatseisuudesta keskustelujensa suhteen niin poistivat VL:n pohjoismaisten veljes- ja sisarpuolueiden julkilausumasta kertoneesta jutusta kommenttini jossa kaipasin avarakatseisempaa ja historiatietoisempaa otetta ja tukea rauhanneuvotteluille.  Nyt klo 15.45  kommentti taas näkyi joten tämä lisäys on tarpeeton.  Olikohan häiriö "kansainvälisissä" linkkiyhteyksissä?

Kolmas lisäys 6/3 -22 klo 11.00: Myöskään YLE ei tunnu sietävän sodan vastustamista.  Yritin heidän juttuunsa "Puolustusministeri Antti Kaikkonen TV1:n Ykkösaamussa: Suomi ostaa ilmatorjunta-aseita Israelista, yhteistyötä Britannian kanssa tiivistetään" kommenttia "Si vis pacem, para pacem aut certe evita bellum." eikä sekään kelvannut.  Nyt olen todella hämmästynyt YLE:n sotalinjasta.

Neljäs lisäys 7/3 -22 klo 12.20: KSML ei näköjään suostu siihen, että heidän sivuillaan muistutetaan Donbass:n viimeisestä kahdeksasta vuodesta eikä Kiovan "banderistoista".  Yritin kommenttia juttuun "Saksan lähetystön upea viesti Venäjälle: "Ikävä kyllä, olemme asiantuntijoita natsismissa... ettekä te sodi natseja vastaan, vaan teurastatte lapsia ja naisia""

Viides lisäys 8/3 -22 klo 10.15: KSML hylkäsi jälleen kommenttini Tommi Ollikaisen kirjoitukseen "Into Ukrainasta tulevien auttamiseksi on upeaa – Onko se samalla osoittanut, että valkoihoinen pakolainen on täällä muita arvokkaampi?".  Tällä kertaa se sisälsi kysymyksen miten suhtautua ja suojella polttopullojen ja pyssyjen kanssa sotatoimien keskellä heiluvia siviilejä. 

Kuudes lisäys 8/3 -22 klo 14.15: KSML hylkäsi Länsyväylä-lehden pääkirjoituksen "Sota avasi silmät" erääseen kommenttiin yrittämäni: "Si vis pacem para pacem, aut certe evita bellum".  Suomennettuna se kelpasi.  Ilmeisesti STT:ssä ei ymmärretä latinaa?   


keskiviikko 12. tammikuuta 2022

YLE varjelee yksisilmäisyyttään läntisenä propagandatuuttina - vastuullisesti

 Jälleen uusi osa sarjaani jossa YLE sensuroi sen viestin vastaisia kommentteja harvoin sallimissaan keskusteluissa:

YLE/Uutiset julkaisi nettisivuillaan jutun "Tällaista etupiirijakoa Venäjä yrittää ensi viikon neuvotteluissa – tutkija: Venäjä toistaa Suomen suhteen samoja virheitä kuin Neuvostoliitto".  Se oli äärimmäisen yksipuolista läntisen, USA:n johtaman blokin propagandaa. YLE salli poikkeuksellisesti keskustelun jutun yhteydessä ja minäkin provosoiduin kirjoittamaan mutta jälleen törmäsin YLEn herkkähipiäisyyteen.  Kirjoitin näin sanoen:

"Jälleen kerran "asiantuntijoiden" mielestä Venäjä uhkailee ja toimii agressiivisesti ja länsi vain varoo ja puolustaa. Kuitenkin nimenomaan länsi ja NATO ovat laajentuneet itäänpäin vastakkaisista lupauksista huolimatta.

Ainoa muutos näyttäisi olevan ettei Venäjä enää purematta niele kaikkea mitä sen eteen lykätään. Aikoinaan oli lännelle ja suomalaisille poliitikoille yllätys kun Venäjä ei nöyrästi väistynyt Saakašvilin johtaman Sakartvelon hyökätessä aseleposopimuksen mukaisten rauhanturvaajien kimppuun. Samaten jokainen uusi tilanne jossa Venäjä ei anna taas periksi on arvaamatonta käytöstä.

Tässäkin kannattaisi huomata, ainakin jos on Venäjän ehdotuksiin tutustunut ajatuksen kanssa, ettei Venäjä ole hakemassa etupiirejä vaan yrittämässä estää ettei USAn etupiiri tule entistä lähemmäksi.

"Meidän nilkkienkin" kannattaisi miettiä toisenkin kerran ennenkuin ryntäävät USAn ja NATOn perässä. Saattaa jäädä mökinpaikat Smolensissa lunastamatta."

Kyseisessä kommentissa en edes suoraan arvostele YLEn täydellistä yksipuolisuutta ja läntistä tarkoitushakuisuutta vaan vain lisään puuttuvia näkökulmia. Samalla yritän tuoda lähihistoriallista jatkumoa alati jatkuvan kylmän sodan koukeroihin (s.o: kylmä sota ei loppunut sukupolvi sitten vaan kääntyi asemasodasta yhden osapuolen etenemiseksi joka nyt näyttää "yskivän").

Muotoilunikaan eivät ole erityisen kärjekkäitä.  Ei edes "meidän nilkit" sillä se kohdistuu nimeltä erottelemattomiin poliitikkoihin joilta vaaditaan yleensäkin ja oikein oikeuden päätöksellä paksumpaa nahkaa.  Viimeksi KO edellyttää jopa paikallispoliitikon kestävän nimittelyn natsiksi kun vapautti, ihan asiallisin perustein, toimittaja Johanna Vehkoon Junes Lokan kunnianloukkausjutussa.  Lisäksi muotoilu on Väinö Linnan mestarillisesta sotaromaanista "Tuntematon sotilas" samoin kuin Smolenskin "mökinpaikat" jonka kaupungin läheltä otettuja satelliittikuvia on käytetty, YLEssäkin, todisteina Venäjää vastaan viimeisimmässä älämölössä.  Tosin Smolensk on Venäjän aluetta ja satojen kilometrien päässä Ukrainasta, lähempänä Valko-venäjän rajaa, mutta mikä tahansa näyttää kelpaavan kun tarkoitus on "oikea".

Toisaalla samassa ketjussa kommentoin toisen kirjoittajan kommenttia näin sanoen: 

"@Abc79 - "Natossa on koko eurooppa joka ei hyökkäile toiseen maahan kuten venäjä." --- Eurooppa ulottuu Atlantilta Uralille ja Pohjoiselta jäämereltä Väli- ja Mustalle merelle. Siinä joukossa on monenlaista hyökkäilijää ja hyökkäilemätöntä. Esimerkiksi NATO on hyökkäillyt moneenkin paikkaan, esim. Syyria, Libya, Afganistan, ent. Jugoslavia j.n.e., mutta eipä tule mieleen mihin Venäjä olisi vähään aikaan hyökännyt. (Huom: Krim ei kelpaa esimerkiksi sillä sinne VF ei hyökännyt vaan se itse erosi ja pyysi saada liittyä Venäjään, Syyriassa se ja CSTO Kasakstanissa on laillisten hallitusten kutsusta j.n.e.)"

Tässäkään en yritä osoitella YLEn toimituspolitiikkaa vaan oion kommentoijan, tuon mystisen nimimerkin virheellistä ja propagandistista väitettä.  Sekään ei kelvannut YLElle.  Onhan NATO ollut huomattavasti hyökkäävämpi osapuoli kuin mikään muu koko Telluksella, siis tietenkin sen johtavan valtion USAn rinnalla.

Tämänkertainen ei siis ole suoraan ja pelkästään YLEn herkkähipiäisyyttä oman takapuolensa varjelemiseksi kritiikiltä kuten niiiin monet aiemmat kerrat joista olen tällä palstalla avautunut.  Nyt YLE suoraan muotoilee kommenttipalstaa juttunsa muotoiseksi eli yksipuoliseksi n.s. "läntisen arvoyhteisön" hyökkäilyksi päin "inhaa itää".

Joitakin kriittishenkisiä kommentteja toki on päässyt läpi, jopa minunkin, ja p.o. ketjussa.  Yleissävyksi kuitenkin jää, että ne ovat kovin kevyttä verrattuan YLEn omaa sanomaa viestiviin ja suistuttaviin verrattuna.  Siis vain silmänlumeeksi ja hämäykseksi läpipäästettyjä tai ehkä jopa toimituksen itse kirjoittamia.  Tälläinen julkaisupolitiikka ei juurikaan tue YLEn itsensä mainostamaa vastuullisuutta journalismin teossa.

Vaikka kuinka pidän edelleenkin YLEä parhaana tiedonlevittäjä mitä meille MSM:na tarjoillaan niin se itse tekee arvostamisensa erittäin vaikeaksi ja lisää vettä n.s. "vaihtoehtomedian" ja oikeistopopulistien myllyihin.  Tuo "parhaus" on siis äärimmäisen suhteellista ja johtuu vain muiden kehnoudesta eikä niinkään YLEn hyvyydestä.  

Erityisen onnetonta on, että monella alalla ja sektorilla YLE on edelleenkin ihan huippulaadukas mutta kaksinaismoralistinen yksisilmäisyys ja tarkoitushakuisuus maailmanpoliitiikan arkipäivässä heittää pitkän varjon myös sen paremmin, avoimemmin ja monipuolisemmin käsitellyt aiheiston ylle.   Tällä menolla pitänee alkaa epäillä jopa RSOn ohjelmisto- ja esiintyjävalintoja sillä onko mahdollista pitää vuosikausien propagandistista julistustamista vain politiikan ajankohtaisissa ja taustoittavissa jutuissa eikä se pääsisi saastuttamaan koko taloa?

Parempaa journalismia odotellessa.

P.s: Tässäkään jutussa en maininnut julkisuuden liepeillä pyörivistä jutuista koskien YLEn joidenkin toimittajien ja johtajien yhteyksiä läntisiin tiedustelu- ja propagandalaitoksiin enkä Mediapoolia.


sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Länsimaisen oikeudenkäytön riemuvoitto ja vastuullinen tiedonvälitys

 YLE/Uutisten sivuilla on BBC:n tarinaan perustuva juttu "Asiantuntijoista koostuva tuomioistuin päätti: Kiina on syyllistynyt uiguurien kansanmurhaan".  Toimittaja Elsa Osipovan nimissä oleva kirjoitus antaa mielenkiintoisen ja vekkulin kuvan länsimaisesta tavasta käsitellä  oikeutta, ainakin n.s. valtatiedonlevitteissä.  Jossakin toisella puolella maailmaa joku "sir" päättää perustaa "asiantijoiden" paneelin jakamaan tuomioita ja se esitellään oikeudenkäyntinä.  

Erääksi länsimaisen oikeusnormiston keskeisimmistä periaatteista on laskettu syytetyn mahdollisuus puolustautua reilusti.  Mitenköhän se mahtoi nyt tässä tribunaalissa toteutua?  Ainakaan sekä YLE että BBC jättää sen kertomatta.  Kummankin jutun mukaanhan kuultiin vain syyttävän osapuolen todistajia ja järjestäjien sekä tukijoiden, m.m. ulkomailla asuvien uiguurien edustajat kuten esimerkiks
i "World Uyghur Congress" (WUC), mukaan onnistuttiin "hyvin".

Samaten myös oikeutta pitäisi käydä pääsääntöisesti rikoksen tapahtumapaikan oikeusistuimissa.  Tai ainakin aloittaa sieltä. Niin esimerkiksi edellyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuin yleismaailmallisen oikeusfilosofian hengessä.

Oma juonteensa on kuinka YLEnkin jutussa kerrotaan halu ja aikomus luoda todisteita.  Eikö oikeuden pitäisi tutkia syyttäjän ja puolustuksen esittämiä todisteita eikä luoda niitä itse?

BBC:n jutusta voi sentään aavistella kuinka Sir Geoffrey Nice:n alulle panema tribunaali, YLEn "oikeusistuimeksi" kutsuma, haluaa saada UK:n hallituksen kovemmin tuomitsemaan Kiinan hallinto.  Kyse on siis puhtaasti UK:n sisäpolitiikasta.  Se jäi YLEltä mainitsematta vaikka saa jopa BBC:ltä huomiota. 

Jopa Sir Geoffrey itsekin joutui tunnustamaan ettei ole todisteita sen enempää joukko- kuin kansanmurhasta mutta kun Kiina on tuomittava niin se on tuomittava.  Todisteista viis ja sitten väännellään käsitteet sopiviksi niin niitä voidaan alkaa luoda kuten tämän "oikeuden" tehtäväksi oli kai asetettukin..

Toisaalta mielenkiintoinen seikka on myös BBC:n ja YLEn juttujen erilaiset asenteet vaikka molemmat ovat jotakuinkin samalla asialla.  BBC kertoo monipuolisemmin tribunaalista ja sen aikomuksista.  YLElle tuntuu riittävän Kiinan hallinnon syyttäminen.

Kaikenkaikkiaan jutuista, kummastakin, saa käsityksen kuinka toisaalta tehdään maailmanpolittista propagandaa sekä toisaalta yritetään vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja ne yritetään naamioida oikeuden valekaapuun, sillee vastuullisesti.  Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun n.s. "läntisen arvoyhteisön" vastuullinen ja vapaa tiedonlevitteistö noin toimii, edes Kiinaa koskien. Kovinkin kuvaavaa ja paljastavaa se kuitenkin on, etenkin näinä USAn ja sen liittolaisten, m.l. m.m. UK ja Suomi, Kiinaa vastaan käymän hybridisodan aikoina.

P.s: Sana "tribunaali" tarkoittaa vain kuvaannollisessa mielessä oikeusistuinta, ainakin kielitoimiston mukaan.  Tässä brittien käyttämässä tarkoituksessa se on nimen omaan merkityksessä joka erottaa tuon kuulemistilaisuuksiin kokoontuneen joukon oikeista tuomioistuimista joilla on oikeaa tuomiovaltaa.

tiistai 5. lokakuuta 2021

YLEtöntä YLEn antia

Taisin löytää taas YLE:n kansalaisille antaman sananvapauden rajan? YLE/uutiset-sivusto julkaisi Venäjän kirjeenvaihtajansa, Erkka Mikkosen blokikirjoituksen otsikolla "Puolustusministeri Šoigu takasi Venäjän vilpillisten vaalien tuloksen ja nyt hän jatkaa Venäjän varustautumista pian alkavaan suursotaan".  YLE salli poikkeuksellisesti keskustelun aiheesta.  Yritin kommentoida sitä ja eräitä sen yhteydessä julkaistuja lukijoiden kommentteja.  

Vastauskommenttini muille STT:n palkkasensorit nostivat ylitse kynnyksen mutta suoraan Mikkosen kirjoitukseen tarkoittamani ei yltänyt julkaistavaksi saakka.  Kritisoin siinä hieman tiukkaan sävyyn YLEn ja Mikkosen misorussistista linjaa ja osoitin muutamia kohtia Mikkosen kirjoituksessa jotka tuon linjan tuovat esiin.  Kommenttini sisältö: 

"Erkka Mikkonen tuntuu elävän jossakin kummallisessa rinnakkaistodellisuudessa josta hänen kirjoituksiaan putkahtelee tänne meidän todellisuuteemme, ihan fysiikanlakien vastaisesti.

Hän käyttää faktaa kovin valikoivasti ja värittäen päästäkseen julistamaan misorussistista ohjelmaansa.

Hän esimerkiksi nostaa Sergei Shoigu:n jonkinlaisen arkkikonnan asemaan. Oikeasti Shoigu on kuitenkin ollut venäläisten keskuudessa äärimmäisen suosittu poliitikko siitä lähtien kun alkoi kerätä onnistumisia hätätilaministeriössä 1990-luvun alusta. Hänen suosionsa, joka lasketaan joskus jopa suuremmaksi kuin Vladimir Putinin, on syy hänen asettamiselleen vaaleissa ehdokkaaksi ja listan kärkeen. Samasta syystä myös toinen Sergei, eli ulkoministeri Lavrov oli listoilla.

On vain luonnollista puolustusministerin kannustaa puolustusalan ihmisiä käyttämään äänioikeuttaan. Mitähän muuta Shoigun olisi Mikkosen mielestä pitänyt sanoa?

Venäjän johdon uhkakuvat ovat ihan realistisia. Onhan esimerkiksi USA:n poliittinen ja sotilaallinen johto rakentanut systemaattisesti Venäjän uhkaa, tällä kertaa ihan siitä asti kun Jeltsin-projekti meni n.s. "reisille". Ilmeisesti he kuitenkin ovat asialla ilman ikiaikaista halua peitellä sisäisiä ongelmia. Niitähän USAssa, tuossa maidon ja hunajan maassa ei tietenkään ole vaan kaikki on Putinin lietsomaa pahaa puhetta.

Mikkonen siis jatkaa pitkää linjaansa. Tälläkään kertaa ei mitään uutta vaikka kierrokset tuntuvat lisääntyvän.

P.s: Sen verran Mikkonen olisi voinut harrastaa journalistiikkaa, että olisi taustoittanut käyttämänsä asiantuntijan. Pavel Felgenhauer on biologi joka on heittäytynyt sota-asiain asiantuntijaksi. Nän on kunnostautunut m.m. syyttämällä Venäjää hätiköidystä hyökkäyksestä hyvinvarusteltua Sakartveloa vastaan ja ennusti sen jäävän sinne kuin Afganistaniin konsanaan. Kun sota oli ohi muutamassa päivässä ja Mikheil Saakašvilin johtama Sakartvelon armeija polvillaan, hän muutti lauluaan siten, että kyseessä olikin pitkään suunniteltu ja valmisteltu valloitusoperaatio. Valloitus ei kuitenkaan ole vieläkään tapahtunut vaan edeltävä status quo palautettu. Lisäksi hän on Jamestown Foundationin palkkalistoilla. Se taas on aikoinaan neuvostoloikkareiden käsittelyä varten perustettu n.s. "think-tank", "ajatteluallas" johon on tarkoitus pikemminkin ajattelu upottaa kuin sitä edistää. Nyttemmin se on keskittynyt Venäjän vastaiseen propagandaan.

Yritin lähettää kommenttini varmuuden vuoksi toiseen kertaan seuraavana päivänä josko syynä olisikin ollut tekninen häiriö mutta tällä kertaa se auttanut (joskus on).

Teen siis jälleen tutut johtopäätökset YLEn sananvapauslinjasta.  He ovat äärimmäisen herkkähipiäisiä oman itselleen valitsemansa, tai yhteiskuntamme taloudellisen ja poliittisen eliitin, Mediapoolin t.m.s. heille valitseman linjan suhteen.  Heidän asemaansaja toimiaan ei heidän itse hallinnoimissaan tuuteissa kansalaiset saa kriittisesti kyseenalaistaa vaikka YLEn pitäisi olla meidän kaikkien yhteisesti omistama  y l e i s radio, sillee vastuullisesti ja avoimesti.

Sinällään heidän viestinsä sisältöön kriittisesti suhtautuvia kommentteja jonkin verran julkaistaan mutta niissäkin on n.s. sordiino päällä.  Sen sijaan heidän linjaansa tukevaa "hapokastakin" jööttiä näytetään laskettavan läpi.  Jos sitä sensuroidaan mitähän on jäänyt haaviin?

Kaiken kaikkiaan me kansalaiset ansaitsisimme monipuolisemman annin tarjoava julkisen palvelun kanavaistoa.  YLEllä olisi muuten ammattitaitoisine henkilöstöineen ja osaavine organisaatioinen sekä varusteineen mahdollisuudet toimia ennennäkemättömän laadukkaasti. Se on kuitenkin parasta mitä meillä tähän asti on ollut.   Nyt se näyttäytyy entistä enemmän laskeutuvan yhden suunnan propagandatuutiksi, valitettavasti.  Ja jälkiä syntyy sensuurilla peiteltäväksi.

Parempaa journalismia odotellessa.

lauantai 25. syyskuuta 2021

Venäjän vaalit ja vapaa lehdistö

 Nyt kun pöly alkaa laskeutua Venäjän federaation tämänvuotisten parlamentti- et al vaalien ylle lienee paikallaan minunkin niistä jotain yhteenvetoa kirjoittaa.  Vaaleissa äänestettiin uudet jäsenet Duumaan sekä moniin paikallisiin parlamentteihin ja lisäksi valittiin kuvernöörejä.  Ne menivät tavallaan ja tulokset olivat odotettuja. "Единая Россия" (transl. Jedinaja Rossija) voitti niinkuin saattoi odottaakin ja reilusti saavuttaen n.s. perustuslaillisen enemmistön oli riittävän määräenemmistön perustuslain muuttamiseen. Kommunistit eli "Коммунистическая партия Российской Федерации" (КПРФ) (transl. "Kommunistitšeskaja partija Rossijskoi Federatsii" eli "Venäjän federaation kommunistinen puolue" tuli toiseksi hieman yllättävänkin hyvällä tuloksella. Lännen tukema n.s "yhden prosentin oppositio" jäi pääsääntöisesti alle sen ainoankin.  Eli kaikenkaikkiaan viralliset tulokset TASS:n sivuilta jakavat 450 paikkaa seuraavasti:
- Yhtenäinen Venäjä 324 paikkaa,
- VF:n kommunistinen puolue 57, 
- Oikeudenmukainen Venäjä 27, 
- Liberaalidemokraatit 21,
- Uusi kansa 13 (oikeammin varmaan kuitenkin
"Новые люди" kääntyisi "Uudet ihmiset")- Kotimaa 1,
- Kansalaisfoorumi 1,
- Kasvun puolue 1 ja
- riippumattomia 5.
Samalla äänestysprosentti nousi edellisistä vaaleista 3,8 prosenttiyksiköllä yltäen nyt 51,7 prosenttiin. Tuloksessa sinällään ei siis liene mitään erikoista ja siten sellaisenaan se ei olisi ylittänyt kommentointikynnystäni.

Sen sijaan läntisen, n.s. vapaan lehdistön uutisointi provosoi minut plokistamaan.  Siinäkään tosin ei ole mitään uutta, siis uutisoinnissa eikä sen provosoivassa vaikutuksessa.  Kaikessa ennalta-arvattavuudessaan ja klisheisyydessään sekä tekopyhässä kaksinaismoralismissaan se on kuitenkin jotain pöyristyttävää jaksaen hämmästyttää ja kummastuttaa minua yhä uudelleen.

Läntiset tiedonvälineet leimasivat vaalit jo ennakolta, ennenkuin vaalikampanjointi edes alkoi saati yhtään ääntä oli annettu, epärehellisiksi ja manipuloiduiksi.  Ehkä sen takia OSCE:n ODIHR ei lähettänyt vaalitarkkailijoita sillä jos ne eivät olisi toistaneet lehdistön narratiiveja, heidät olisi julistettu korruptoituneiksi.  Nyt he keksivät syyksi vetäytymiseensä Venäjän CoViD-rajoitukset, ne kuulemma estivät "asiallisen" tarkkailun. 

Vaalikampanjoinnin aikana loanheitto kiihtyi ja saavutti huippunsa ilman pienintäkään huolta uskottavuudesta.  Esiteltiin m.m. videota kuinka jollakin äänestyspaikalla verhon takaa tulee käsi ja sujauttaa muutaman äänestyslipun uurnaan valvontakameran edessä.  En huomannut yhdenkään "tutkivan journalistin" epäilevän josko kukaan olisi niin hölmö, että yrittäisi vaikuttaa noin äänestyksen tulokseen: muka muutama ääni valvontakameran alla ja sillä Putinin puolue tulee voittamaan. Jos vaalitulosta manipuloitiin, se on tehty ihan toisin. Videovalvonta Venäjän vaaleissahan on ollut normaali käytäntö jo vuosikausia.  En olisi hämmästynyt jos muutaman vuoden kuluttua tapaus paljastuisi jonkun "aktivistin" provokaatioksi. 

Vaaleista on myös kerrottu muka riippumattoman venäläisen Golos-järjestön raporttien pohjalta.  Järjestö on luokiteltu Venäjällä n.s. ulkomaalaiseksi agentiksi, siis järjestöksi joka toimii ulkomaalaisen rahoituksen turvin.  Sellainenhan ei voi olla riippumaton, ei siis Golos:kaan. Se lienee itsekin tunnustanut saaneensa rahaa ja muuta tukea ulkomailta eikä voisi oman ilmoituksensa mukaan toimia ilman sitä. Se siis on riippuvainen eikä riippumaton. Per viam: "Ulkomaisten agenttien" konsepti on kopioitu miltei sanasta sanaan Venäjälle vapauden kehdosta ja demokratian airueesta, USA:sta (FARA eli "The Foreign Agents Registration Act", alkup. vuodelta 1938).

Myös Google ja Apple sekä muut n.s. "Big Tech" -yhtiöt ovat sekaantuneet vaaleihin.  Se ei sen sijaan ole ylittänyt uutiskynnystä läntisissä tiedonlevitteissä.  Niiden toiminnan kaltainen puuhastelu likipitäen kaikkien muiden kuin niiden tekemänä olisi kaikkialla muualla tuomittu puuttumiseksi vaaleihin. Nyt se niiden tekemänä Venäjällä on, tietenkin, demokratian edistämistä kun asialla ovat n.s. "läntisen arvoyhteisön" lemmikit.

Oma lukunsa on tietenkin YLE:n uutisten misorussismi ja heidän Erkka Mikkosensa "kirjeenvaihtajana".  Hänen juttunsa ovat ihan omaa, erityistä luokkaansa. Yksi esimerkki hänen "vaihtamistaan kirjeistä": "Venäjällä äänestäjää on vastassa turvallisuusjoukot, ja niiden valta vahvistuu myös äänestämisen jälkeen".  Tämä muistuttaa Joseph Goebbels:n (1897-1945) tekniikkaa jossa otetaan siemen totuutta mutta keitetään se monessa liemessä ja kiedotaan valheisiin jotta saadaan haluttu propagandapläjäys.


Kuitenkin pääsääntöisesti Venäjän vaaleissa tärkein epäoikeudenmukaisuus ja tasapuolisuutta rikkova käytäntö on, että joillakin tahoilla on enemmän ja näkyvämpiä resursseja käytettävissään ja siten rajoitetaan vaalien oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä. Siinä suhteessa meno ei juurikaan poikkea muista kapitalistisista maista.  Esimerkiksi tässä suhteessa Suomessakin on ODIHR:n raportoimia korjauksia tekemättä.  Vapauden airueen USA:n vaaleissa käytettävissä olevan rahan määrää käytetään jopa kannatuksen mittarina: mitä enemmän rahaa sitä suositumpi.  Kuitenkin tekopyhästi ja kaksinaismoralistisesti tiedonvälittimet puuttuvat vain jos siten päästään syyttämään itselle epämiellyttäviä tahoja mutta jos lempparit menestyvät niin "demokratia kukoistaa". "O'tempora, o'mores" sanoisivat muinaiset latinalaiset Marcus Tullius Cicero:n (106-43 e.a.a.) perässä jos tämän menon näkisivät.


Tätä ei pidä lukea niin, ettenkö pitäisi erilaisia vaalivilppejä mahdollisina ja joissakin tapauksissa myös ihan todennäköisinä mutta nyt vaaleista uutisoiminen täällä n.s. läntisessä arvoyhteisössä (m.m. Martti Ahtisaaren lanseeraama termi) on saanut sellaiset kaksinaismoralismin suhteettomat ja sisäisesti ristiriitaiset mittasuhteet että provosoidun niistä avautumaan.

Monessa suhteessa vaalit ja niiden uutisointi siis menivä
t kuten saattoi olettaakin: "Nichts neues aus Westen" kuten aikoinaan Saksassa sanottiin kun ruumistuotanto rintamalla meni "business as usual".  Niin tässäkin tapauksessa "sama kaiku on askelten" läntisessä tiedonlevityksessä huolimatta kaikista vastuullisuuskampanjoista ja muiden syyttämisestä disinformaation levittäjiksi.  

Parempaa zurnalismia odotellessa.

lauantai 5. kesäkuuta 2021

Kalikka kalahti ja taisi osua YLE:en

 YLE/Uutiset ovat julkaisseet sivuillaan jutun pääministeri Sanna Marin:n aamiaiskohusta otsikolla "Näitä pykäliä verottaja nyt katsoo arvioidessaan Kesärannan kuluja – professorin mukaan Marinin ateriakohu voi puhdistaa ilmaa".  Jutussa kuvaillaan tapauksen liepeitä monelta kantilta jokseen asiallisesti vaikka useammaltakin olisi voinut asiaa tarkastella.  YLE salli myös poikkeuksellisesti keskustelemisen aiheesta sosiaalisen median tapaan.  Eräs kommentoija kehotti miettimään miksi juuri nyt puututtiin eikä muulloin.  Tartuin kysymykseen ja yritin muotoilla siitä jatkokommenttia seuraavasti:

@Tätimies - Tuo onkin "mielenkiintoinen" kysymys, tuo Miksi? Noheva ja ammatistaan ylpeä toimittaja katselisi nyt tarkasti ympärilleen mitä muuta ollaan samaan aikaan puuhaamassa kaikessa hiljaisuudessa ja tämän jupakan luoman savuverhon antamassa piilossa? Voisiko jossakin olla menossa jatkoNATOtus, PESCO:n laajentaminen tai muu sodanlietsonta, joku Eteläranta-10:n työmarkkinavedätys vai joku muu jonka näpsäkästi porvarilehdet peittää hyökkäämällä tälläisellä marginaalisella asialla oikeistopiireille epämieluisan pääministerin kimppuun. Mutta onko MSM-toimittajista hoitamaan tehtäväänsä vallan vahtikoirina? Vai "caveant civis" eli "kansalaiset valvokoot" konsa konsuleihin kannata luottaa ja tuskin zurnalistitkaan hommaansa hoitaa.

Kommenttini ei kuitenkaan ylittänyt julkaisukynnystä vaan jäi sensuurin kynsiin.  Lähetin sen varmuuden vuoksi uudelleen jos vaikka olisi karahtanut tekniseen erheeseen mutta ei, ei herunut palstamillimetrejä.

Toisaalta toinen kommenttini sai armon sensorien silmissä ja julkaisiin.  Siinä käsittelin aamiaisasiaa lähtökohtana päiväraha- ja kulukorvauskäytännöt aloittaen omakohtaisista aamiaisten nautinnoista ja päätyen veroilmoittamisen velvollisuuksiin sekä Marinin vastuisiin verrattuna hänen palkanmaksajansa vastaaviin sivullisilmoittajana.   

Ilmeisesti siis mahdollisesti osuin YLEä n.s. "arkaan paikkaan" toimittajaviittauksilla eivätkä he halua heitä muistutettavan tiedonlevitteistön tehtävästä vallan vahtikoirana ja neljäntenä valtiomahtina.  Enhän toki useammallakaan lukemisella löydä kommentistani mitään mikä olisi YLEn kommentointisääntöjen vastaista.

Olen noin yleisesti pitänyt YLEä laadukkaana tiedonlevittäjänä vaikka olenkin arvostellut sitä muutamista kovinkin yksisilmäisistä jutuista koskien aiheita joissa YLE näyttää valinneen puolensa hyvinkin tarkasti eikä salli lipsumista annetusta linjasta.  Tälläiseksi on osoittautunut esimerkiksi kaikki Venäjään ja nyttemmin myös Kiinaan liittyvä.  Valittu linja sopii yllättävän napakasti yhteen n.s. "läntisen arvoyhteisön"  yleisen Washingtonista sanellun propagandalinjan kanssa eikä se liene sattumaa.  Siitäkin huolimatta YLE kuitenkin edustaa mielestäni laadukkainta tiedonvälitystä mitä meille Suomesta tarjoiltaan.  Se tosin kertoo vähintäänkin yhtä paljon muista tarjokkaista kuin YLEstä. 

Siksi onkin sääli, että YLE pilaa mainettaan tälläisellä pikkusieluisella prinsessaisen hipiänsä varjelulla.  Enhän edes maininnut YLEä nimeltä, enkä Mediapoolia tai vastuullisuuskampanjaa.  Samalla se tulee sahanneeksi oksaansa joka toistaiseksi on pitänyt sen kilpailijoitaan ja etenkin n.s. "vaihtoehtomediaa" ylenpänä.  Kuinka kauan oksa mahtaa vielä kestää?

Joka tapauksessa kansalaisten kannattaa olla n.s. tarkkana eli "caveant cives" ja tarkkailla mitä tämän(-kin) jupakan varjossa ajetaan.

lauantai 30. tammikuuta 2021

Mielipiteet demokraattisemmin esiin presidentinvaalissakin

Alati valpas ja vastuullinen YLE:mme on tehnyt seuraavien vuoden 2024 presidentinvaalin ensimmäisen gallupin eli mielipidetiedustelun mahdollisten spekulatiivisten ehdokkaiden mahdollisesta suosiosta.  Keulilla roikkuvat pääministeri Sanna Marin ja muutama muu kellokas jotka ovat uutisten eturintamassa.  Mutta oikeasti vaalit ovat vasta vuonna 2024 joten maailma ympärillämme ja käsityksemme kellokkaiden suosiosta tulevat muuttumaan vielä moneen kertaan joten tuollaisilla kyselyillä on lähinnä joitakin viihdyttävän palstantäytteen arvo.  Niinpä monet ovat reuhaantuneet spekuleeraamaan ihan täysillä.  Asialla on monenmoista tiedonlevitteiden toimittelijaa ja somen kokemusasiantuntijaa vaikka on ihan sattumankauppaa jos jollakin nyt kyselyyn mukaan kelpuutetuilla on jotain tekemistä vuonna 2024 ehdolle oikeasti tulevien kanssa.

Paremmin ajoitettu keskustelu voisikin olla josko vihdoinkin saisimme edes presidentinvaaleihin mahdollisuuden äänestää kaikkia tarjolla olevia vastaan.  Siis siten, että vastustavalla äänellä olisi sama vaikutus tulokseen kuin jonkun puolestakin annetulla.  Nythän tyhjän äänestäminen tai lipun turmeleminen aiheuttaa sen hylkäämisen eikä sitä lasketa mitenkään mukaan tulokseen.  Samalla vältettäisi vaalivirkailijoiden mahdollinen vilpillinen halu täyttää itse tyhjinä annetut äänet.

Teknisesti vastustamisen laskeminen voitaisi toteuttaa esimerkiksi niin, että vastustavia ääniä kohdeltaisi ikäänkuin omana ehdokkaanaan ja jos se vaihtoehto voittaisi, seurauksena voisi olla joko koko paikan täyttämättä jättäminen tai uusi ehdokasasettelu.  

Erityisen oleellista olisi muuttaa enemmistön laskemissääntöä niin, että se laskettaisi kaikista äänistä eikä vain nykyiseen tapaan hyväksytysti jollekin annetuista.  Silloin esimerkiksi toisella kierroksella saattaisi helpostikin käydä ettei kukaan voittaisi vaan valintaa olisi jatkettava uusin ehdokkain tai antaa olla virka täyttämättä koska kaikille riittävästi kelpaavaa ehdokasta ei kertakaikkiaan ole.

Nyt voisi siis kannatusgallupien asemesta parempi keskustella kuinka kehitämme vaalitapaamme demokraattiseksi ja paremmin erilaisten ihmisten kantoja esiintuovaksi nykyisen kovinkin yksipuolisen asemesta.   Ehtisimmeköhän muuttaa vaalilakia (714/1998) jo ennen seuraavan presidentin valintaa?

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Vertailevaa uutisten lukemista

YLE/Uutiset ovat saattaneet verkkosivuilleen jutun Gilets jaunes:ien eli n.s. Keltaliivien uusista mielenosoituksista otsikolla "Keltaliivien paluu korona-Ranskan kaduille jäi odotettua vaisummaksi".  En voinut välttää vertailua aiempiin uutisointeihin mielenosoituksista m.m. Venäjällä ja Valko-Venäjällä tai USA:ssa.  Sama vertailu on tullut myös mieleeni seuratessani ulkopuolisten poliittisten ryhmittymien ja valtio- y.m. orgaanien reagointia tapahtumiin.

Meikäläisten ja muun n.s. vapaan lännen tiedonlevitteiden uutisoinnin sisällöt noudattavat ja tarjoilevat hyvin tarkasti Martti Ahtisaaren läntiseksi arvoyhteisöksi lanseeraaman läntisen USAn johtaman poliittisen blokin tahdonilmaisuja.  Kaikessa kaksinaismoralistisessa ja tekopyhässä tarkoitushakuisuudessaan se on pöyristyttävän paljastavaa.  

Vapaiksi ja vastuullisiksi itse itseään nimittävät tiedonlevitteet ovat puolensa valinneet.  Tai pikemminkin niiden omistajat ovat valinneet niille.  Ja silloin on toki luontevaa, että yksityisten mediatalojen valitsema puoli on finanssikapitalistisessa hegemoniassa kapitaalien puoli mutta erityistä on, että myös n.s. julkisen palvelun tuutit, kuten YLE, menevät mukaan, puhumattakaan itseään vasemmistolaisina pitävistä.

Erityiseen vastuullisuuskampanjaan lähteneet ja Mediapoolin ohjaamat tiedonlevitteen toimivat äärimmäisen tarkoitushakuisesti ja manipuloivat kaksinaismoralistisesti lukevan, katselevan ja kuuntelevan uutisyleisön tajuntaa masiivisella yhdensuuntaisella ryöpytyksellä jossa ei poikkeavia ääniä suvaita.  Sen rinnalle on jäänyt vain epämääräisten ääri- ja ääliöoikeiston räyhähenget joita on helppo peikottaa sekä sisällöissä että oikeudessa.  Asialliset erimieltä olevat äänet on vaiennettu ja jos jostakin sellainen hetkeksi nousee, se hoidetaan hiljaiseksi tai pimennettyyn marginaaliin rahoituksen keinoin.  Sananvapautta julistetaan puolustettavan vaientamalla erimieltä olevat.

Erityisen surullinen olen itseään vasemmistolaisena pitävien julkaisujen suhteen.  Niillä haluaisin olevan sekä halua että kykyä toisenlaiseen toimintaan.  Tokikaan e.m. inhokkimaiden nykyiset hallinnot eivät ole vasemmistolaisia ja siten ei ole juurikaan mitään syytä niitä tukea mutta uskottavuus säilyisi paremmin rehellisellä ja avoimella tiedottamisella eikä menemällä mukaan ideologisen ja poliittisen vastustajan kampanjointiin.

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Niinistö ja median herkät hipiät

Viime päivinä useatkin valtatiedonlevitteet ovat puineet presidentti Sauli Niinistön n.s. kansansuosiota ja sen lähteitä. Jotkut ovat jopa viitanneet varovasti Niinistön julkisuuskuvaan rakennettuna imagona.  Päällimmäinen valtavirta on kuitenkin kuvannut suosion kasvamista passiivissa, ikäänkuin luonnonilmiönä.  Samalla kyseiset tuutit ovat olleet kovinkin herkkähipiäisiä Niinistöön kohdistuneen kritiikin osalta.  

Itse provosoiduin yrittämään osaani keskusteluista YLE/Uutisten ja Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Länsi-Savon sivuilla.  YLE/Uutisten juttuun otsikolla "Suomalaisethaluavat vahvan presidentin, joka tekee lumitöitä ja ulkoiluttaakoiraa – nuorempi sukupolvi saattaa kokea Niinistön johtamistyylinkuitenkin aidosti vieraaksi" sain mahtumaan yhden kommentin mutta kolme muuta torpattiin.  Länsi-Savo (käyttää STT:n kaupallista moderointipalvelua) ei jutussaan "'Siitä Saulista tuli presidentti, vaikka se oli niin huolimaton koulussa' – Sauli Niinistön kansansuosio on harvinaisen vankka, ja näin se rakennettiin" sallinut ainokaistanikaan.

Yritin kommenteissani tuoda esille kuinka kansansuosio ei ole syntynyt itsestään vaan se on rakennettu.  Eihän yksikään kuva tai söpöily hänen puolisostaan, lemmikkikoirastaan, lumenluonnistaan t.m.s. ole päätynyt tiedotusvälineiden sivuille itsestään vaan jokainen on toimituksen tietoinen ja tarkoituksellinen valinta.  Ottaen vielä huomioon, että valta osa tiedonlevitteiden omistajista edustaa samaa maailmankatsomuksellista ja poliittista laitaa kuin Sauli Niinistökin.

Toisaalta yritin  avata myös hänen rooliaan piilo-NATOttajana.  Hänhän aiemmin, ennen presidenttikampanjoitaan ajoi avoimesti NATO-jäsenyyttä, n.s. "lonksutteli NATOn ovea" mutta nyttemmin on ollut hämäräperäisempi ja peitellympi mutta käytännön toimissaan on innoalla ajanut niin kauttakulkusopimus III:sta eli n.s. Isäntämaa-memorandumia kuin harjoitusyhteistyön laajentamistakin.

Sen lisäksi nähen autoritaarinen ja totalitaarinen johtamistyylinsä niin Kokoomus-puolueessa kuin valtiovarainministeriössä unohdetaan vaikka seksistinen naisten kiusaaminen onkin nykyaikana melko suosittu aihe.  Sellainen "pyöritellään pumpuliin" ja lakaistaan "maton alle" suomalaisten kaipuuna vahvaa johtajaa kohtaan.

Viittasin myös Niinistön kannatusprosenttien olevan niin korkeita, että jos sellaisia esitetään joissakin muissa ilmansuunnissa, niitä täkäläiset journalistit pitäisivat osoituksena manipuloituinista ja kaikenpuolisesta totalitarismista sekä ihan tekaistuina.

En jättänyt myöskään mainitsematta valtatiedonlevitteiden vastuullisuuskampanjaa.  Molemmat nimeltä mainitut ovat sen jäseniä.  Se näyttää entistä naurettavammalta taas tässäkin valossa.  

Sen sijaan jätin monet Niinistölle epäedulliset seikat poiskin, kuten Jahwen siunauksien toivottelut, hänen hölmöilynsä Kenraali Nikolai Makarovin puheen jälkeen, "työväenpresidentti"-kampanjat ja niin monet löysät latteudet.  

 En myöskään viitannut Mediapooliin, vaikki liki oli.  Onhan sitä epäilty kaikenlaisesta kritiikin sammuttamisesta valtaapitäviä kohtaan ja erimielisten hiljentämisestä.  Olen pitänyt sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä pitkään salaliittoteorioiden rakenteluna mutta mitenköhän kauan jaksan kantaa kirkasotsaisuuttani?

Kaikenkaikkiaan kommenttini eivät sisältäneet mitään henkilöön meneviä, n.s. "ad hominem" -argumentteja eikä loukkauksia.  Lisäsin estettyjen kommenttieni tarkat sisällöt jutun loppuun.

Minusta on käsittämätöntä kuinka itse itsensä vastuulliseksi kohottaneet median toimijat ovat noin herkkähipiäisiä poliittisen toimijan julkisuuskuvan suhteen.  Emmehän elä yhteiskunnassa jossa politiikan huippujen kunnia ja maine on väkivaltakoneistojen erityisessä suosiossa.  Sen sijaan tiedonvälittäjien tulisi itse vallan vahtikoirina ja IV:nä valtiomahtina itse olla kriittisiä joka suuntaan, myös ylöspäin, eikä pyrkiä kritiikkiä estelemään.

----
Julkaisukynnystä vahtivien sensoreiden käsiin jääneet kommenttini:

Länsi-Savoon:

Jutussa kirjoitetaan pääasiassa ikäänkuin hämmästelevään sävyyn ja passiivissa Niinistön suosion rakentumista vaikka kyseessä on tarkoituksellinen imagonrakentaminen. Vaikka tosin ajoittain viitattaankin rakentamiseenkin.
Joka ikinen kuva r:va Niinistöstä tai Lennusta tai Niinistön itsenä lumenluonnista tai vaippaostoksista t.m.s. on tarkoituksellinen toimituksellinen ratkaisu itsensä vastuulliseksi julistaneiden tiedonlevitteiden toimituksissa.
Kyse ei siis ole mistään "luonnonilmiöstä" ja omaehtoisesta suosion kavusta "kansan" keskuudessa vaan tietoisesta onnistuneesta projektista tietoisella strategialla ja taktiikalla sekä myös tavoitteenasetannalla. Valtatiedonlevitteet, siis sellaiset joiden omistajat edustavat samaista poliittisen kentän laitaa kuin a.o. henkilö itsekin, itse omilla toimillaan ova kuvant luoneet ja sen muodostamaan kuplaan ilmaa puhaltaneet.
Per viam: Olisiko toimittajalla ja toimituksella todisteita, siis kritiikin kestäviä, Venäjän "sotimisista ja salamurhailuista"? Tokikin se sotii laillisen hallituksen pyytämänä Syyrian sisällissodassa, paitsi juuri nyt ovat aselevossa, mutta muualla se ei ole osallistunut sotiin sitten Sakartvelon armeijan hyökättyä Mikheil Saakašvili:n johdolla Etelä-Ossetiaan. Donbass:ssa se ei ole osapuoli, kuten Minskin sopimuksetkin osoittavat, eikä se ole sotinut Krimilläkään vaan pikemminkin esti sisällissodan leviämisen sinnekin. J.n.e.

YLE/Uutisten juttuun:

1)
@MrSmith - Niinistö on ihan aito NATOttaja pohjamujujaan myöten mutta asemansa ja kansalaisten vastustuksen vuoksi ei sano asiaansa suoraan vaan ajaa sitä "sammutetuin valoin" toivoen, että joskus tulisi otollisempi tilaisuus avautua julkisestikin. Tilanne muistuttaa siinä meitä historiasta jolloin meidän hieman samalla tavoin ajettiin Saksan liittolaiseksi, pikkuhiljaa ja hivuttamalla kunnes oli liian myöhäistä rypistellä.
(Huom: nimimerkki MrSmith oli edellä maininnut Niinistön NATO-kannoista ikäänkuin hän ei ajaisi liittymistä)

2)
Niinistön kannatuslukemat on tasolla jota toisissa ilmansuunnissa pidettäisi osoituksena totalitarismista ja manipuloinnista. Mutta täällä langetaan loveen hänen latteuksiaan ja sammakoitaan kuunneltaessa. "O' sancta simplicitas" Jan Hus:ia lainaten kun hän näki rovioltaan ihmisten kantavan lisää risuja. Kääntäen täällä ylistetään NATOttajaa ja vähäväkisten kurmoottajaa vaikka oma etu olisi ihan toisaalla, ei vahvassa johtajassa vaan demokratiassa.

3)
Jostakin kumman syystä mietoa kriittisempi ja ärhäkämpi puuttuminen Niinistön tekemisiin ei sovi YLEn sensoreille. Niinpä kommenttini hänen turvallisuuspoliittista toimistaan ja siihen miten tuollaisiin kannatuslukemiin joissakin toisissa suunnissa suhtaudutaan eivät saaneet armoa sensoreiden käsissä.




lauantai 16. toukokuuta 2020

Yksisilmäinen YLE

Yleisradio julkaissut uutissivuillaan Venäjän kirjeenvaihtajansa Erkka Mikkosen kirjoitukseen otsikolla "Venäjän terveydenhuolto on kaatumaisillaan: pulaa suojavarusteista, lääkäreitä irtisanoutunut joukoittain".  Kirjoitus on normaalia YLE:n ja myös Mikkosen linjaa jossa Venäjässä nähdään vain ja ainoastaan kaikki paha eikä mitään normaaliin havainnointiin  liittyviä muita sävyjä ollenkaan.   Venäjä on eräänlainen "punctum caecum" eli sokea piste YLE:n silmissä joita yleensäkin on vain yksi ja senkin näkökenttä kavennettu.  Siitä osataan ennnustaa vain Venäjän väistämätöntä ja hetkellä millä hyvänsä tulevaa romahdusta.

Koska YLE oli poikkeuksellisesti avannut tähän juttuunsa myös kommentointimahdollisuuden, intouduin kommentoimaan sitä seuraavasti kirjoittaen:
"Toimittaja Mikkonen on tapansa mukaan nostattanut pintaan misorussistien märkien unien mustimmat pohjamujut. Venäjän romahdusta ja katoamista on manattu vuosisatoja monet ovat käyneet yrittämässäkin, aina kultaisesta Ordasta, ruotsalaisista ja puolalaisista ranskalaisia ja saksalaisia myöten kera monien muiden. Ja ovathan suomalaisetkin häärineet mukana joissakin yrityksissä.
Nytkin näytetään sotkevan toiveajattelua mukaan "uutisointiin" ja etenkin sen kommentointiin. Jutut lienevät kuitenkin yhtä ennenaikaisia kuin tarinat Samuel Clemens:n (1835-1910) t.m.n. Mark Twain, itse oikomat tarinat hänen kuolemastaan. Mutta sikäli totta, että joskus jonakin omana aikanaan kaikki, myös Venäjä tulee katoamaan mutta koska ja mistä syystä? Siitä meillä, eikä toimittelijallakaan, oikeasti ole hajuakaan
."

Kirjoitus ei kuitenkaan läpäissyt toimituksen ennakkosensuuria.  Varmuuden vuoksi eliminoin teknisten häiriöiden mahdollisuutta toistamalla lähetyksen kaksi kertaa ensimmäisen 15/5 a.p. tehdyn yrityksen jälkeen sekä 15/5 i.p. että 16/5 a.p.  Samalla ajanjaksolla samaan juttuun yksi kommenttini vastauksena toisen kommentoijan kommettiin Venäjän valtion taloustilanteesta meni läpi ensiyrittämällä ja toinenkin saman täydennyksenä toisella.  

Tämän ja aikaisempien vastaavien kokemusten perusteella on pakko päätyä tulkitsemaan, että YLE ei suvaitse oman valitsemansa yksisilmäisen linjan kritiikkiä.  YLE:hän näyttää paikkansa valinneen maailmanlaajuisessa hegemoniakamppailussa (vrt. Antonio Gramsci:n hegemoniateoria).   Meille tarjotaan sieltä yksipuolista ja tarkoitushakuista läntistä propagandaa Mediapoolin ja NATO:n hybridisotakeskusten ohjauksessa.

Ottaen huomioon, että YLE on rahoitettu meiltä kaikilta perittävillä verorahoilla ja, että sen tulisi lakinsakin mukaan olla julkisen palvelun toimija sekä, että se itse on julistautunut  n.s. vastuulliseksi medioksi, olisi toivottavaa, että se olisi jutuissaan objektiivinen ja neutraali sekä sallisi erimieltä olevien kansalaisten, m.l. rahoittajansa, saada äänensä myös kuuluviin.  Eihän YLEä ole mitenkään nostettu erehtymättömäksi ja arvostelun yläpuolelle, lausumaan totuuksia kuten ennen muinoin paavi "ex cathedra".

tiistai 22. lokakuuta 2019

Ahne, ahneempi, Wahlroos

Björn Wahlroos, Nordean hallituksen puheenjohtaja sen suurimman omistajan suuromistaja, on taas avautunut julkaisemalla kirjan: ''Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua" (Otava 2019). En ole kirjaa lukenut, ainakaan vielä enkä tiedä luenkokaan, mutta luin sitä koskevan YLEn buffin otsikolla "Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla".


YLEn toimitukselle tulee kirjasta mieleen joku DJ.  Minä en niistä niin tiedä mutta kirjan otsikko tuo minun mieleeni entisen presidentin Urho Kekkosen aikoinaan julkaiseman pamfletin "Onko maallamme malttia vaurastua?" (Otava 1952).  Siinäkin aiheena oli manata rahvaalle ja työläisille malttia niin, että omistajat entisestään rikastuisivat.  Malttihan heidän mielestään on vain muille kuin talouseliitille ja heidän lähimmille apulaisilleen.  Wahlroos näyttäisi olevan tässä suhteessa hyvinkin kekkoslainen.

Tarkemmin YLEn juttua tutkaillessa havaitsee kuinka Wahlroosilla ei ole oikein faktat hallussa tai sitten hän tietoisesti ja tarkoituksella seko
ttaen hämmentää aut vice versa.

 
Hän väittää jutun mukaan että:
 1) Varallisuutta ja pääomatuloja pitäisi verottaa vähemmän. Mutta oikeasti varallisuusvero on jo kokonaan lopetettu vuosia sitten. Kiinteistöveroa peritään mutta sitäkään ei hänenkaltaisiltaan maa- ja metsätilojen omistajilta.  Lisäksi pääomatulojen verotusta on myös kevennetty samalla kun niiden osuus suhteessa palkkatuloihin on kasvanut.
2) TES:ien yleissitovuuden pitäisi koskea vain minimejä. Niinhän ne tekevätkin ja ovat aina tehneet. Työnantajilla on aina täysi valta ja voima maksaa enemmän ja muutenkin antaa paremmat työehdot (paitsi itse perustamiensa kartellien puitteissa).
3) Työttömyysturvan pitäisi olla pienempiä ja siten 'kannustusloukut' poistuisi. Työttömyys- ja muu sosiaaliturva tarjoaa tällä hetkellä vain vähimmäistoimeentulon joten jos työnantajien maksamat palkat eivät pysty parempaan, syys on vain ja ainoastaan palkkojen maksajissa.


Wahlroos viittaa myös Stephen Elop:n, Nokian ex-toimitusjohtaja, surullisenkuuluisiin puheisiin palavasta porauslautasta.  Oikeastihan kukaan tolkuissaan oleva ei toimi kuten hän kuvasi.  Järjissään toimiva katsoo alla olevan pelastusveneiden jos aikoo hypätätulipalon tieltä mereen.  Sellaisethan tulee olla jokaisessa asiallisesti hoidetussa porauslautassa eikä luoteta vain siihen, että yhteiskunta tulee ja pelastaa verorahoilla.  Sitä paitsi Nokian tilanne oli sellainen, että he olisivat voineet n.s. 'pitkää häntää' myyden kerätä varoja hallittuun yrityksen muutokseen mutta Elop tuhosi niitä minkä ehti väittämällä olemassaolevia ja hyvin vielä siinä vaiheessa myyneitä tuotteita kelvottomaksi.  Kuka tehtäviensä tasalla oleva oman yrityksen parasta tekevä johtaja toimii niin.


Wahlroos perustelee ahneita vaatimuksiaan n.s. rakennemuutoksella.  Ne eivät kuitenkaan tapahdu kestävällä tavalla niin, että yhteiskunta maksaa tuotteidensa elinkaaren loppua lähestyvien yritysten omistajien voitottoja keventämällä ja vähentämällä velvotteita, esimerkiksi verotuksesta tai työehdoista tinkimällä.  Muutoksen tulee olla sellainen jossa yritykset itse pitkäjänteisesti kehittävät uusia tuotteita väistyvien rinnalla samaan aikaan hankkien niiden myynnillä varaa uusiin investointeihin.  Samalla tulee pitää huolta työntekijöiden osaamisen kehittymisestä ja muuttumisesta kohti uusia busineksia, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.  Vain siten voi saada yritykseen ja sen tavoitteisiin sitoutunutta työvoimaa joka on myös valmis joustamaan tiukan paikan tullen.  Ja samalla yritysten rakenteet ja oimintatavat uusiutuvat kun niitä säädetään uuteen tuotantoon, ei hyppäämällä muiden varaan mereen kuten Elop:n esimerkissä.

Wahlroosin avautuminen, siis tämän YLEn uutisoinnin valossa, on jälleen yksi askel sarjassa jossa ahneet kapitalistit seuraavat toistensa jälänjäljissä kilpaillen kuka ylittää edellisten saavutuksen suuremmassa röyhkeydessä.  Wahlroos johtaa tällä hetkellä heittäytymällä kehityksestä rähinään, evoluutiosta revoluution. 

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Monensorttista liberalismia

Kiinnitinpä huomiotani Venäjän presidentin V.Putin:n avautumiseen Financial Times -lehden haastattelussa liberalismista ja kuinka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja D.Tusk on hänelle kiukkuisasti vastannut.  Olen kyseisten juttujen osalta vahvasti netissä olevien vapaasti luettavien juttujen varassa, YLE, The Guardian, New York Times etc, kun FT:n juttu on maksumuurin takana enkä ole vielä katsonut tarpeelliseksi heille heidän jutuistaan maksaa.

Niiden perusteella voisi päätellä, että kyseiset puhuvat päät puhuvat toistensa ohi.  Toinen puhuu liberaalista ideasta, kansalaisten äänestyskäyttäytymisestä, kuinka jälkimmäinen on ajanut ohi ensinmainitusta j.n.e. Toinen demokratiasta, henkilöpalvonnasta j.n.e.  Ilman, että olen molempien sanomisia alkukielisinä tarkistanut, vapaan ja vastuullisen tiedonvälittäjien tulkinnan mukaan he näyttäisivät puhuvan ihan eri asioista puhuessaan liberalismista. 

N.s. vapaa ja vastuullinen lehdistö näyttää esittävän Putin:n viestin kovinkin vastemielisessä valossa ja Tusk:n puolustavan hyvää.  En ota tässä yhteydessä sen enempää kantaa kuinka osuvia kumpikaan ovat olleet.  

Liberalismin monet kasvot

Liberalismi sanakirjamerkityksessään tarkoittaa (Kielitoimiston sanakirja) "yksilön vapauksien ja vapaan kilpailun merkitystä korostavia pol. ja tal. suuntauksia".  Kyseisessä määritelmässä täsmennetään esimerkeillä poliittisen ja taloudellisen l:ien eroa.  Lisäksi voidaan puhua ainakin n.s. arvoliberalismista. Oma osansa on anglosaksinen, etenkin USA-lainen tapa nimittää vasemmistolaista politiikkaa liberaaliksi tarkoituksena haukkua sitä. Kaikkia niitä voidaan analysoida vielä tarkemmin erilaisiksi suuntauksiksi.  Kukaan ei noudata eikä aja niitä kaikkia vaan on muodostanut itselleen oman käsityksensä siitä mitä liberalismi tarkoittaa ja ei tarkoita.

Lisäksi vielä, koska liberalismilla on niin hyvä kaiku etenkin sivistyneessä Euroopassa, sitä käytetään eufemismina peittelemään omia karkeampia ja vähemmän vapaamielisiä aikomuksia.

Niinpä Putin:n kärkevästi kuvailema n.s. "läntinen liberalismi" onkin johdettu ajamaan kovinkin kapeaa vapauksien sektoria.  Sellaista jossa kavennetaan m.m. sananvapautta ja kompromentoidaan erimieltä olevia sekä pyritään rajoittamaan heidän vapauksiaan muka vapauksien suojelun varjolla.  Tähän mahtuu niin vasemmalta tuleva globalismin kritiikki kuin äärioikeistolainen nationalismi.  Samalla kun geo- ja talouspoliittisilta vastustajilta vaaditaan jonkin tarkemmin määrittelemättömän liberalismiksi kutsutun utopian toteuttamista jotta heidän kanssaan voisi sovussa elää.  Karkeimmillaan se näyttäytyy vapauden vientinä pommikoneilla ja muilla sota-aseilla.  Tusk näytti suuntautuvan vastakritiikissään kovinkin propagandistisesti "läntisen" liberalismin hyökkäävään puolustuslinjaan.

Ehdotus m.m. YLE:lle

Liberalismin kovinkin laaja ja monimuotoinen kenttä kaipaisikin perinpohjaista tarkastelua jossa kirkastettaisi erilaiset liberalismin osa-alueet selkeiksi termeiksi.  Samalla pitäisi harjata niistä pompöösi tarkoitushakuinen propagandakäyttö.  Silloin pystyisimme sivistyneempinä m.m. "lukemaan" kovinkin konservatiivisen ja oikeistolaisen Putin:n sekä myös oikeistolaisen ja vain puolalaisella mittapuulla ei-konservatiivisen Tusk:n liberalismia koskevia avautumisia ymmärtäen mitä kukin sanomisillaan ajaa takaa.  Kysehän on perimmiltään kahden vastakkaisen poliittisen leirin johtohahmojen nokittelusta jossa haetaan maksimaalista vaikuttavuutta omalle propagandistiselle sanomalle. 

Päädyinkin YLE:n Putin:n haastattelua ja Tusk:n vastausta koskevat jutut luettuani ehdottamaan niihin lähettämässäni palautteessa YLE:lle, että laatisivat nettiin sivuston ja tekisivät ohjelmia joissa kävisivät läpi ja ruotisivat liberalismin olemusta monesta suunnasta ja sen erilaiset suuntaukset ja näkökulmat esitellen.  Sekä myös pureutuen sen nimissä harjoitettuun propagandaan.  Samalla he voisivat jopa järjestää "Liberalismi-illan" jossa erilaisia näkökulmia edustavat asiantuntijat, filosofit, sosiologit, valtiotieteilijät, tiedotustieteilijät, poliitikot j.n.e. keskustelisivat aiheesta.  Toivottavasti julkisen palvelun tiedonlevite näkee palvelu- ja sivistystehtävänsä myös tuolla tavoin ihmisten tietoa ja osaamista lisäävässä merkityksessä.

P.s. Ehdotukseeni saavat toki myös muut vapaasti tarttua.

tiistai 5. maaliskuuta 2019

YLEn ryskytystä

YLE:n verkkosivuilla on julkaistu Janne Riiheläisen kolumniksi nimitetty mielipiderykäisy otsikolla "Moskova saapuu Brysseliin ja muita viestejä Kremlistä". Se on tuttua jööttiä tutusta suunnasta josta käytetään ilmeisesti hassunhauskaksi tarkoitettua lempinimea "Jysky".   Normaalisti en provosoituisi kirjoittamaan muuta kuin ehkä jonkun kommentin suoraan siihen. Tällä kertaa kun YLEn rajoitetti keskustelua k.o. jutusta ajallisesti, jäi plokihammastani kolottamaan sillä kirjoituksessa itsessään ja sen keskustelussa on erityistä yksisilmäistä kaksinaismoralismia.

Sinällään Riiheläisen lienee tähän vuodatukseen herättänyt Venäjän presidentin hallinnon tiedottojan D.Peskov:n tyttären, E.Peskova:n palkkaaminen EU:n parlamenttiin harjoittelijaksi tästä nostettu n.s. "myrsky vesilasissa".   Siitä provosoituneena hän lataa ja tussauttaa täyslaidallisen kohti Venäjää.  Totuttuun yksisilmäiseen ja tarkoitushakuiseen tyyliinsä.  Siinä ei ole mitään uutta eikä kirjoittamisen aihetta an sich.

Sen sijaan kirjoituksen kapeakatseisuuteen puuttuminen sai k.o. toimituksen tuottajan R.Liekin puolustamaan YLEn moniarvoisuutta kirjoittamalla moninäkökulmaisuuden tulevan monien kirjoittajien kokonaisuudesta eikä yksittäisistä kirjoituksista tai niiden kirjoittajista.  Liekin kuvailu pitää YLEssä paikkaansa monen aiheen kohdalla mutta turvallisuus- ja ulkopolitiikka ei kuulu sellaisiin.  Siinä suhteessa YLEllä ei ole Riiheläisen näkökulmaa avartavia kirjoittajia tai kirjoituksia.  Sen sijaan linja J.Arosta J.Riiheläiseen on ahdas ja yksipuolinen mutta selkeä.

Heti perään kommenttiketjussa sekä Riiheläinen itse että YLEn ulkomaantoimittaja J.Saarikoski kehuvat sekä oman että laajemminkin YLEn kirjoittelun käsittelevän asioita molempien osapuolten näkökulmasta.  Niinhän ei oikeasti tapahdu vaan YLE on puolensa ja kirjoittajansa valinnut hyvinkin tarkoitushakuisesti.

Riiheläinen vielä loihe lausumaan, että ne ajat ovat menneet jolloin piti itää haukkuakseen haukkua myös länttä.  Se ei kuitenkaan tarkoittane, että lännen politiikan haukkuminen kokonaan jätettäisi ja nähtäisi syy aina sekä vain ja ainoastaan idässä.  Länsi vain muka reageeraa idän ilkeyksiin eikä sen tarkoitusperistä juurikaan kaivella ketunhäntiä.

Saarikoski myös komppaa Riiheläistä kertomalla muka dokumentoiduista Venäjän rikkeistä joilla hän perustelee valittua linjaa jotta ei jouduttaisi "journalistisesti hakoteille".  Oikeasti hän viitannee vain n.s. "highly likely" -tyyliin osoitettuihin "todennäköisiin syyllisiin".  Toteaahan Riiheläinen todisteiden vaatimisesta, että ovat vain "litaniaa" eikä niihin tarvitse siten vastata, syylliset tiedetään muutenkin.  

Oikeasti YLE:ltä on vaadittu, ainakin allekirjoittanut, tasapuolista kohtelua niin, että samanlaiset toimet saavat samanlaisen journalistisen kohtelun.  Toisin sanoen jos kerrotaan toteavaan uutisoivaan sävyyn jonkin tekemistä jotakin niin silloin samankaltaisista teoista pitäisi olla paha mennä moralisoimaan muita.  Samaten jos moralisoidaan jonkun jonkinlaisia tekoja, sama moraalinen närkästys olisi suunnattava kaikkiin jotka samankaltaisiin arveluttavuuksiin sortuu.  Esimerkkinä jos esimerkiksi kirjoitetaan paheksuvaan sävyyn puuttumisesta toisten sisäisiin asioihin Ukrainassa niin suvereniteetin loukkaukset Venezuelassa ovat myös tuomittavia tai jos vaaditaan kosovolaisille oikeutta erota suvereenista Serbiasta niin kai sama oikeus on myös krimiläisillä erota Ukrainasta et cetera, aeque tractans.

YLE on ilmoittanut haluavansa olla vastuullinen tiedonvälittäjä.  Se on m.m. liittynyt  vastuullista journalismia -kampanjaan.  Jos se sellainen oikeasti haluaa olla, sen olisi syytä tarkistaa toimintalinjojaan.  Ei toki niin, että se estäisi riiheläisten kaltaisten ääneen pääsyn mutta toisaalta antaisi äänen sijaa myös toisin toisenlaisista näkökulmista ajatteleville sekä toisaalta pitäisi huolta ettei uutisoinnissa ja muutenkaan jutuissaan sorru kaksinaismoralismiin.  Eikä olisi pahitteeksi hieman terottaa hampaitaan silloinkin kun esitellään yksittäisen näkökulman esittäjiä asiantuntijoina.  Ihan jotta ei käy kuten jutussa jossa haastateltiin Ulkoministeriön hybridiuhkalähettilästä M.Kinnusta.  Jutussahan vallan vahtikoira nieli n.s. asiantuntijan jutut ihan pureksimatta vaikka niissä oli montakin kohtaa joihin ammattimainen tutkiva journalisti olisi voinut tarttua.

YLE ei suinkaan ole tuohon suohon yksin ängennyt vaan vaiva piinaa koko valtajulkisuuttamme, n.s. MSM:ä eli "Main Stream Media" -kokonaisuutta kuten anglosakseilla on tapana sanoa.  Tietenkin puolue- tai muuten sidonnaisuutensa julkisesti ilmoittaneet ovat hieman eriasia ja keltaisten n.s. bulevardilehtien suhteen olen menettänyt toivorikkauteni jo kauan aikaa sitten mutta YLEn suhteen olen aidosti pettynyt koska pidin sitä pitkään parempana (ja se sitä monella vähemmän herkällä alalla on edelleenkin).  Eikä pidä unohtaa sen  olevanhan n.s. julkisen palvelun tuutti jonka me kaikki veroillamme kustannamme, eli maksamme niin Liekin ja Saarikosken palkat kuin Riiheläisen kirjoituspalkkiot sekä paljon muuta.  Parempaa tulevaisuutta siis YLElle toivoen.

---
Julkaisen tämän kirjoituksen myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuorossa.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Imperiumin vastaisku kohti hyvinvointivaltiota

YLE on tänään julkaissut nettisivuillaan dosentti Jari Ehrnroothin kolumnin otsikolla "Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän".   Se provosoi minua niin, että aloin rustaamaan YLEn poikkeuksellisesti tuohon juttuun tarjoamaan keskusteluun kommenttia.  Kun vastauksestani sukeutui laajempi kuin ensin ajattelin, päätin muotoilla sen tännekin.

Ehrnrooth mainostaa jutussaan itsenäistä ajattelua mutta toistaa kuin papukaija Eteläranta-10:n ohjelmaa. YLE selviäisi julkisen palvelun verokustanteisena tuuttina halvemmalla kopioimalla hänen pakinoidensa tilalle STK:n, EK:n jamikäsemilloinkinonollutnimeltään ohjelmapapereita pakinapalstallaan. Mitään itsenäistähän tässä kirjoituksessa ei ole.

Ehrnroothilla ja taustajoukoillaan on kummallinen käsitys kuinka apua tarvitsevien tulisi selvitä yksin. Siksihän he apua tarvitsevat kun eivät selviä yksin. Hän siis yrittää kääntää tätäkin tilannetta ympäriämpäri jotta avuntarvitsijat voitaisi syyllistää onnettomasta asemastaan.


Sikäli Ehrnrooth on oikeassa, että työllisyyttä pitäisi parantaa. Se on ihan totta. Hän voisikin pitää saarnaansa Eteläranta-10:ssä EK-laisille isännilleen jotta he palkkaisivat ihmisiä töihin jos oikeasti on työpaikkoja joihin työllistyä. Työllistyminen kun ei ole mahdollista ilman, että joku työllistää nykyisissä palkkaorjuuden oloissa.

Mutta väärässä Ehrnrooth on syyttäessään taannoisista kriiseistä sosiaaliturvaa. Syyllinen oli finanssikapitalismi jota pyörittävät spekukantit ajautuivat keskinäiseen luottamuskriisiin aiheuttaen rahoituskriisin. Sen seurauksena oli BKT:n lasku, osittain sosiaaliturvan tarpeen nousu ja laskennallinen tilanne jossa sosiaalimenojen osuus nousi suhteessa BKT:een. Molemmat, BKT ja sosiaaliturvan kokonaismenot, ovat laskennallisia suureita eikä tilanne aiheutunut sosiaaliturvan rakenteesta eikä tasosta vaan finanssispekulaatioista ja banksterien toiminnasta. 

Ehrnrooth haukkuu erimieltä olevia vanhanaikaisiksi mutta vetoaa itse vielä vanhempiin ajatuksiin mainostaessaan n.s. klassista liberalismia.  Hänen vanhentuneena halveksimansa marksilaisuus on sen edelleenkehittelyä. Sitä hän tuntuu syyttävän monien ihan kapitalismista johtuvien syiden takia.  Toisaalta hänen kirjoituksistaan ei juurikaan tunnista myöskään tuon klassisen liberalismin aineiksia vaan pikemminkin nykyaikaisen talousliberalismia, libertarismia.

Ehrnrooth ei näe, että hänen haukkumansa hyvinvointiyhteiskunta on itseasiassa osa läntisessä Saksassa II Maailmansodan jälkeen kehitettyä, silloisen ensin valtiovarainministerin ja myöhemmin liittokanslerin
K.Adenauerin nimiin laitettua kontrolloitua kapitalismia.   Sitä myös sosiaaliseksi markkinataloudeksi (soziale Marktwirtschaft) nimitetään.   Täällä Suomessa tunnetaan myös nimitys "vastuullinen markkinatalous" jota Kokoomuksen n.s. remonttimiehet yrittivät markkinoida 1960-luvun lopulla.  Aatteellisesti se taidetaan tuntea sosiaaliliberalismina.  Ehrnrooth sen sijaan näyttäisi olevan enemmän laizzes-faire miehiä.

Mutta ennenkaikkea meidän tulisi muistaa, että Ehrnroothin väittämistä huolimatta, meidän hyvinvointivaltiomme tai -yhteiskuntamme, jota oikeastaan pitäisi nimittää pahimman pahoinvoinnin oireiden siivoiluksi, ei ole mikään erityinen osoitus sosialismin soveltamisesta tai marksismista t.m.s.. Ne on rakennettu tilanteessa jossa toki K.Marxin, F.Engelsin et al ajatuksiin pohjautuva työväenliike on pakottanut pääomien omistajat edes hieman osoittamaan sosiaalista mieltä ja sääliä NL:n pelossa. Nyt kun se pelko on hälvennyt ehnrothtit & kmpnit uskaltautuvat hyökkäämään aikaansannosten kimppuun ja yrittämään palaamista aiempaan rosvokapitalismiin.

Olisikin toivottavaa harjoittaa yhteiskunnallista analyysiä syvemmin asioihin perehtyen kuin Ehrnroothin tavoin vain EK:n mantraa toistaen.  Erityisesti sellaista toivoisi YLE:ltä, meidän kaikkien verorahoilla kustannettavalta julkisen palvelun tiedonvälittäjältä.  Tai mielipiteitä, jollainen Ehrnroothinkin kirjoitus on, levittäessään  olemaan tasapuolisempi ja tarjoilisi niitä myös poliittisen kirjon toiseltakin reunalta.

---
Julkaisen tämän kirjoituksen myös Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolla olevassa plokissani: myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi

perjantai 22. joulukuuta 2017

Tosiviestimen valeuutinen?

YLE/Uutiset uutisoi Pohjois-Korean biologisia aseita koskevia juttuja maailmalta.  Jutussa on virheellinen lainaus joka vääntää tarinaan kummallisen juonteen.  Onko YLEn journalistinen ote lipsunut tarkoituksella vai onko toimittaja ollut "vain" välinpitämätön?

YLE/Uutiset on 20/12 -17 julkaissut nettijutun Pohjois-Korean (oik. 조선민주주의인민공화국, transl. Chosŏn minjujuŭi inmin konghwaguk, suom. Korean demokraattinen kansantasavalta) kemiallisista ja biologisista aseista.  Lehti käytti lähteenään israelilaista Haaretz-sanomalehteä.  Juttu on nimikoitu Risto Mattila -nimiselle toimittajalle.

Yle otsikoi juttunsa "Lehdet: Pohjois-Korea havittelee seuraavaksi pernaruttoa levittäviä ohjuksia".  Sillä YLE ikäänkuin vetäytyy vastuusta jutussaan ja "vain" kertoo viattomasti mitä muut ovat kertoneet.   Sinällään niinhän juttu meneekin.  Ylen toimitus on vain keittänyt Haaretzin ja japanilaisen Asahi Sinbun -lehden jutuista uutta huttua.  Ne taas ovat käyttäneet lähteinään USA:sta ja Korean tasavallasta (Etelä-Korea) peräisin olevia, nimettömiksi jääviä lähteitä.  YLE kuten nekin esittävät tarinansa ilman julkilausuttua lähdekritiikkiä.

Tämä meno sinällään ei ole mitään uutta eikä provosoisi minua kirjoittamaan tämänvertaistakaan plokikirjoitusta. Sen sijaan YLEn uutisessa esitetään kummallinen väite: "Haaretz kertoo, että Pohjois-Korea on hiljattain ilmoittanut, että maalla on 2 500 – 5 000 tonnin kemiallisten aseiden varastot. Ja se kykenee tuottamaan myös biologisia aseita, kuten pernaruttoa tai isorokkoa.". 


 Kummallista minusta on, että P.Korea olisi jotakin tuollaista "tunnustanut" ja tapa kytkeä se muuhun ilmaisuun.  Meninpä siis kaivamaan Haarezin jutun johon YLE ei tarjonnut suoraa linkkiä kuten muutamaan muuhun viittaamaansa lähteeseen. Löytyihän se kuitenkin helposti googlettamalla YLEn kuvassa olleen otsikon perusteella.

Haaretzin jutussa ei kuitenkaan kerrota P.Korean tunnustaneen yhtään mitään vaan, että kemiallisten aseiden varastojen koosta on kertonut E.Korea. Suoraan Haaretzin omilla sanoilla:
"North Korea has a store of between 2,500 and 5,000 tons of chemical weapons, South Korea has previously said, adding that it was capable of producing biological agents like anthrax and smallpox.".  (Lienee sivuseikan kimpussa jos kysyy, että kuka tai mikä E.Koreassa on kertonut vaiko ihan koko valtio yhteen ääneen)

Mikä on siis YLEn tarkoitus tässä? Onko se a) yritys saattaa P.Korea entistä omituisempaan valoon vai b) välinpitämättömyys koska kaikki kummallisuus ja pahuus P.Koreasta kerrottuna menee läpi? Etenkin kun jos joku uskaltautuu huomauttamaan juttujen ristiriitaisuuksista, hänet voi peikotella hiljaiseksi tai jos se ei toimi, haukkua menneisyydessä eläväksi stallarimaolaiseksi Kim:ien dynastian hännystelijäksi ja hirveyksien puolustajaksi.

Erityisen kummalliseksi YLEn jutun toimitustapa muuttui kun laitoin siitä palautetta  toimitukselle heidän jokaisen jutun yhteydessä olevan palautetoiminnon kautta. Juttua oli toki korjattu jo aiemmin mutta nyt ei tapahtunut mitään.  Ainakaan perjantain puoleen päivään mennessä juttua ei oltu korjattu. Onko YLElle siis juttujen virheet yhdentekeviä vai onko nimen omaan tarkoituskin harhauttaa tuolla tavalla. Eiväthän ihmiset juurikaan harjoita lähdekritiikkiä ja tarkista n.s. läntisiä laatutiedonlevitteiden faktoja.

Missä siis menee n.s. valemedian ja tosimedian välinen raja? Kummalla puolella rajaa YLE on? Ja onko se sillä puolella jolla se ja sen omistajat haluaisivat sen olevan? Miten n.s. julkinen palvelu liittyy objektiivisuuteen ja faktojen tarkistamiseen?


Samaan aikaan kun toivon YLEn harjoittavan itsetutkiskelua, toivoisin ihmisten harjoittelevan ja harjoittavan medialukutaitojaan.  Kannattaa käydä kurkkimassa mitä ne lähteet olivatkaan ja miten niitä on käytetty aiemmin luotettavanakin pidettyjen tiedonlevitteiden jutuissa.

---
Tuoteseloste: Tämä juttu koskee YLEn uutisointia eikä Korean demokraattisen kansantasavallan aseistusta.
---
Julkaisen tämän myös US:n Puheenvuoro-palstalla Myyryläinen-plokissani.