Länsiväylälle mahtumatonta Ukrainan lähihistoriaa

KSML-konsernin lehdykkä Länsiväylä julkaisi jutun otsikolla "Pommisuojassa laulullaan maailmaa koskettanut Amelia, 7, tulee Espooseen ja Helsinkiin – esiintyy rauhanmarssilla".  Arvostelin sen tapaa käyttää lapsia propagandan teossa ja "rauhanmarssi"-termin väärinkäyttämistä. Se kommentti kelpasi. Sain siihen vastauksen nimimerkki Gittarius:lta jossa pidettiin ymmärrettävänä Ukrainan puolelle asettumista kun Venäjä. STT:n palkkasensoreille ei kuitenkaan kelvannut vastaukseni jossa pyrin avaamaan Ukrainan sodan historiaa tiivistetyssä muodossa.  Julkaisematta jättämisen, johon lehdellä tietysti on oikeutensa, syyt jäivät minulle käsittämättömiksi eikä lehtitaloilla y.m. ole tapana yrittääkään tehdä perusteluitaan tunnetuiksi.  Tavanomaiseen tapaani julkaisen julkaisematta jääneen vastaukseni tässä kun Twitter:n tila ei riitä (lisäten vain joitakin hotspot:ja). 

"

Kannattaisi, edes näin Mihail Gorbatšov:n juuri kuoltua, muistaa koko historiallista jatkumoa. Ukrainan sota on osa tapahtumaketjua joka alkoi Neuvostoliiton hajottamisesta, lupauksista "not an inch eastwards", NATOn laajentamisten ja Zakartvelon sodan, värivallankumousten kautta Maidanille ja Viktor Janukovitš:n syrjäyttämiseen vuonna 2014.

Ukrainan nykyinen sota syttyi kun Kiovan hallinto lähetti armeijan tukahduttamaan kaappausta vastustaneita mielenosoituksia. Nehän eivät olleet läntisessä propagandassa samalla tavalla hyväksyttäviä kuin aiemmat somasti Euro-Maidan:ksi kutsutut Kiovassa. Samaan aikaan krimiläiset halusivat, taas, irrottautua Ukrainasta takaisin osaksi Venäjää ja lähikimmokkeenaan sama kaappaus Kiovassa.

Venäläiset osoittivat tukeaan donbassilaisille ja heidän perustettuaan tasavaltansa, myös niille. Venäjän federaatio ei kuitenkaan ollut osallisena itse sisällissodassa kuten m.m. Minskin sopimuksissa osapuolet todetaan: toisaalla Kiovan Hallinto ja toisaalla Luganskin ja Donetskin tasavallat. Niiden olisi pitänyt sopimuksessa sovitusti rauhoittaa tilanne mutta se ei sopinut Kiovalle. Sen lisäksi Venäjä hyväksyi krimiläisten aluehallinnon pyynnön päästä osaksi Venäjän federaatiota. Syynä oli mitä todennnäköisemmin vain ja ainoastaan Mustan meren laivastonsa pääsataman Sevastopol:n asema ja tilanne. Muille vastaaville alueillehan vastaavaa lupaa ei ole herunut.

Ukrainan sotaan osapuoleksi Venäjä liittyi vasta tämän vuoden helmikuun lopulla ja teki siinä väärin myös minun mielestäni. Mutta kun puolia valitaan, historiattomuus ei ole kummoinenkaan tekosyy. Toki ymmärrettävää on mennä jomman kumman osapuolen propagandan mukana tunteella mutta silloin irtoaa helposti reaalimaailmasta. Tässä Ukrainan tilanteessa se on USA:n etupiirin eli NATOn laajentamisen ja sen vastustamisen lähihistorian lyhyt oppimäärä.
"

Summa summarum: Tähänastiseksi tulemaksi minulle jää, ettei KSML:n Länsiväylälle mahdu kuin yksi totuus historian kulusta ja se on Läntisen arvoyhteisön narratiivi.  Se meidän tulisi ottaa vastaan annettuna.  Näin toimii maailman vapain lehdistö joka harjoittaa "vastuullista journalismia" moniarvoisesti.

Maksava asiakas ja vapaan lehdistön julkaisukynnys

Jälleen uusi osa pitkään sarjaan suomalaisen tiedonlevitteistön julkaisukynnykseen törmäämisiäni, sen KSML-yhtymä -osioon.  Mikkelissä ilmestyvä Länsi-Savo on julkaissut pääkirjoituksen otsikolla "Turkki on sanonut tänään yhtä ja huomenna toista, ja se on Naton kannalta ongelmallista" ja provosoiduin kommentoimaan sitä maksavana asiakkaana  seuraavasti sanoen:

"Jos Recep Tayyip Erdoğan muotoilee sanomisiaan tilanteen mukaan ei voi pitää Suomen valtiojohdonkaan, noiden Sauli Niinistön, Pekka Haaviston ja keitäheitäonkaan puheita aina johdonmukaisina, selkeinä ja vakaina.
On esimerkiksi jokseenkin harhaanjohtavaa erottaa yksi "lakoninen" kommentti Niinistön puheista kun hän on myös selittänyt ymmrtävänsä ja tukevansa Turkin "taistelua terrorismia vastaan" joka oikeasti tarkoittaa kurdien uhraamista NATO-projektille eli USA:n etupiirin itälaajentamiselle.
Kannattaa myös muistaa Jens Stoltenbergin sanat joiden mukaan Erdoganin ja Turkin vaatimukset ovat "legitiimejä".
Erityisen kiusallista luulisi olevan puheet ettei nyt Turkin kanssa sovitusta tarvitse pitää kiinni kun tulkitsee sopivasti. Meillehän on ollut kunnia asia ja ja kansallinen hyve pitää kiinni sopimuksista.
Näyttää, että ylenmääräinen NATO-juhlinta alkaa pikku hiljaa kääntyä kohmelon puolelle. Toivottavasti jyskytys tukanjuurissa ei aiheuta enempää hölmöilyjä."

Jostakin minulle käsittämättömästä syystä se ei kelvannut KSML:n STT:n moderointipalvelusta ostetulle sensuurille.  Sehän lupaa omin sanoinsa "STT:n tavoitteena on edistää asiakkaidensa ja näiden yleisöjen välistä vuorovaikutusta, joka vie keskustelua eteenpäin ja luo arvoa myös keskustelua vierestä seuraaville lukijoille". Niinpä he ovat päätyneet lisäämään vuorovaikutusta ja viemään keskustelua eteenpäin estämällä lehden nimettömän pääkirjoittajan kanssa erimieltä olemisen.

Tunnustan, että kielenkäyttöni tuossa kommentissa on kärkevähköä mutta henkilökohtaisella tasolla se ei kohdistu kuin kahteen huippupolitiiikkoon ja muuten yleisiin, poliittisiin ilmiöihin.  Kirjoitukseni rekisteri ja muotoilut ovat kovinkin laimeita verrattuna toisensuuntaisiin kommentteihin joita näytetään sallittavan ihan valtavirtana.

Tulin toki maininneeksi pääkirjoituksen harhaanjohtavuuden kun siinä nostetaan Niinistöltä esiin vain yksi sopivansuuntainen lausahdus joka ei sinällään tuo mitään lisäarvoa käsiteltävään keskusteluun mutta on k.o. poliitikon imagon rakentamista puffaamista.  Niinistö on ennenkin ollut KSML-läisten erityisessä suojeluksessa ja varjeluksessa.  Niinpä tulkitsenkin, että KSML:n linjaan puuttuminen ja Niinistön kritisointi lienevätkin sensuurin haaviin joutumiseni pää- ja juurisyy.  

Itse tulkitsisin, että vastuu kirjoituksesta kuitenkin tulee olla kirjoittajalla, myös kommenttipalstoilla ja etenkin kun kirjoittajan tunnistaminen perustuu maksulliseen asiakassuhteeseen. Kirjoittaja on siis tunnistettavissa yksikäsitteisesti ja saatettavissa vastuuseen. Siten julkaisija, toimitus päätoimittajineen vastuustaan huolimatta saa todellisen syyllisen vastaamaan jos kirjoituksessa olisikin jotain josta sananvapauden oloissa kuitenkin joku seuraamus tulee sisällön loukkaavuuden, uhkailun t.m.s. takia asettaa.  Silloin  julkaisijan vastuuseen vetoaminenkaan ei auta vetäydyttäessä sananvapauden velvoitteista täällä vapaassa lännessä.  Jokainen halukas lukija vetäkään yllä olevasta johtopäätöksensä tulinko syyllistyneeksi johonkin sellaiseen jonka ei pidä olla sallittua.

  

Lehtikonserni on, tai siis ne jotka pörssiyhtiössä omistajien valtaa käyttävät ovat linjansa valinneet eikä se näytä kestävän arvostelua joten sitä ei myöskään sallita, tai ainakin se näytetään tietyistä suunnista tiukasti rajattavan.  Meillä on ollut tapa elämöidä maailman vapaimmalla lehdistöllä, se myös lienee vapaa sensuroimaan erimieltä olevia vapaasti.

Parempaa journalismia odotellessa.

Sarkastisen lehdistökritiikin sietämätön keveys

KSML-yhtiön julkaisema Länsi-Savo julkaisi Uutissuomalainen-palvelun jutun "Venäjä kiistää väitteet liikekannallepanosta, mutta samaan aikaan maassa palkataan asiantuntijoita valmistelemaan sitä" sivuillaan. Kommentoin sitä ensin viittaamalla jutussa mainittua toimintaa täällä nimitettävän kriisivalmiuden kehittämiseksi.  Se ylitti STT:n sensoripalvelun kannatteleman julkaisukynnyksen.  Mutta kun arvioin juttua ja sen heruttamia kommentteja ironiseen ja sarkastiseen sävyyn, kommentti kolahti kynnykseen. Tekstini sellaisena kuin sitä tarjoilin:

"Näitä juttuja ja etenkin niiden kommentteja lukiessa ei voi kuin olla kiitollinen kuinka meitä siunataan vain ja ainoastaan totuudella. Paitsi silloin jos joku on erimieltä niin pitää sellainen heti mitä pikimmin peikottaa.
(varoitus: kommentti sisältää huomattavia määriä ironiaa ja sarkasmia sekä jäämiä kettuilusta)"

 Tämä ei suinkaan ole ainutkertaista vaan nämä ovat usein toistuvia ja siten esiintyvät useinkin blogikirjoituksissani. 

Vedän tuosta nyt kokemastani kaksi johtopäätöstä:

1) KSML ei siedä alkeellisintakaan kritiikkiä joka kohdistuu sen omaan julkaisupolitiikkaan. (tämä on valitettavan yleinen piirre läpi koko valtamediamme)

2) KSML on puolensa tässä nykyisessä maailmanpolitiikan arkipäivässä valinnut eikä sekään valinta siedä juurikaan kritiikkiä.  Ei edes jurputuspalstoille päässeitä "sopivia" mielipiteitä saa asettaa kyseenalaisiksi.

Lisäksi on - tietenkin - mahdollista, että ironia ja sarkasmi ovat vaikeita vaikka niistä erikseen varoittaa.

Juuri männäviikolla julkaistiin uusi vuosittainen versio "Toimittajat ilman rajoja" -järjestön*) maailmanlaajuisesta lehdistönvapausmittauksesta. Suomi oli tipahtanut siinä kärjestä viidenneksi, jopa Viron taakse.  Mittauksessa vertaillaan lehdistötoimijoiden vapautta toimia omien halujensa mukaan joten tälläinen lehdistön itsesä tekemät yleisön sananvapauden rajoitukset eivät heiluttele indeksejä.  

Valitettavasti kukaan ei ole kiinnostunut selvittelemään tai vertailemaan kuinka tiedonlevitteet, etenkin n.s. MSM, antavat sananvapautta lukeville yleisöilleen.  Siinä suhteessa epäilen suomalaisen, erittäin keskittyneen tiedonvälitteistön pärjäävän vielä huonommin.  Tarvitsisimme neutraalin ja objektiivisen "lukijat ilman rajoja" -sananvapauden puolustajan.

Parempaa ja vapaampaa mediaa odotellessa (en kuitenkaan pidätä hengitystäni tässä odotellessa).

---

*) "Toimittajat ilman rajoja" on ongelmallinen lehdistön vapauden vaalija koska se itse valitsee suojeltavansa äärimmäisen tarkoitushakuisesti ja on yksi osa n.s. läntisen plokin, "läntisen arvoyhteisön" informaatiosodan rintamaa.

Totalitarismista ja fasismista sekä niiden analyysistä

 KSML-konserniin kuuluva Uutissuomalainen-palvelu on koonnut artikkelin jossa valitut tieteilijät, Oula Silvennoinen/Akat. ja Jussi Soimetsä/TY sekä "asiantuntija"Jouni Lassila/UPI arvioivat Venäjän presidentin Vladimir Putinin "fasistisuutta".  Juttu on m.m. julkaistu Länsi-Savo -lehden sivuilla otsikolla "Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen valtio – silti Putinia voi verrata Hitleriin, ja myös Venäjä hallitsee kansalaisiaan propagandalla, militarisoi yhteiskuntaa ja lietsoo nationalismia".

"Analyysi" oli mielestäni kovinkin löysää jutustelua. Johtuneeko toimittajista, haastatelluista vai toimitustavasta tai kaikista noista.  Mieleeni tuli taannoiset NL:n aikaiset kremnologit (tai kremlologit) jotka päättelivät maailmoja mullistavia neuvostojohtajien nenien asennosta Leninin mausoleumin katolla.  Niinpä provosoiduin kirjoittamaan myös omaa analyysiäni jota tarjosin kommentiksi palstalle.  Se ei kuitenkaan taaskaan ylittänyt STT:n ylläpitämää julkaisukynnystä.  Koska kirjoitukseni ei heistä ilmeisesti kelvannut "edistämään asiakkaiden ja näiden yleisöjen välistä vuorovaikutusta, joka vie keskustelua eteenpäin ja luo arvoa myös keskustelua vierestä seuraaville lukijoille" jaan ajatukseni täällä omalla plokipalstallani, hieman alkuperäistä laajempana ja linkkien kera.

Mielestäni oikeasti olisi lähdettävä Venäjän valtion luonteesta ja talousjärjestelmästä joka on kapitalistinen. Kyse on siihen liittyvien nautintaoikeuksien ylläpitämisestä ja järjestämisestä. presidentti Vladimir Putinin johtama hallinto näyttäisi olevan pragmaattinen ideologioiden t.m.s. suhteen silloin kun niiden edistämisestä on kyse. Yhteistyönsä näyttää onnistuvan niin taantumuksellisen uskonnon kuin militaristisen patriotismin kanssa samaten kuin mennyttä sekulaaria suuruutta haikailevien konservatiivien kanssa. Siis jonkilaista patrioottis-militaristista kesaropapismia jossa johtava ajatus on Venäjän poliittinen suurvalta-asema ja kulttuurinen "русский мир" (transl. "Ruskij mir" eli "venäläinen kulttuuripiiri", linkki arkistoon koska oikea on estetty).

Sen sijaan etno-nationalistit näyttävät jäävän ulkopuolelle, samaten kuin läntistä finanssikapitalismia ajavat finanssitalousliberaalit. Onhan venäläinen kapitalismi vielä tuotannollisen kapitalismin vaiheessa.

Aleksandr Dugin on kai Vladimir Putinin et al muiden siellä valtaapitävien horisontissa melkoisesti marginaalissa eikä ole saanut sellaista "valtakunnan filosofin" asemaa jonka hän itse itselleen mieluusti soisi ja jota hänelle täällä lännessä manataan. Se ei toki näyttäisi tarkoittavan etteikö hänenkin seuraajiaan silloin tällöin muistettaisi koska heidänkin kannatuksensa kelpaa valtaapitäville.  Myös hänen korostamansa Euraasian merkitys sopii valtaapitäville.

Fasismia (huom: menneisyyden italialainen fascismi oli vain yksi fasismin monista muodoista) pitäisi tutkia nimenomaan kapitalismin näkökulmasta. Sehän on monimuotoinen keinovalikoima kapitalismin pystyssäpitämiseksi haastavissa olosuhteissa, siis silloin kun n.s. "pehmeä voima" eli "porvarillinen hegemonia" (vrt. Antonio Gramsci) ei enää pelkästään toimi. Silloin manataan "kansa" kaduille suihtukulkueisiin ja käytetään autoritatiivisia menetelmiä toisinajattelijoita ja heidän mielipiteitään kohtaan. Silloin haetaan yhtenäisyyttä, "yhteen hiileen puhaltamista", "samassa veneessä soutamista" ja peikotetaan niitä jotka siihen eivät alistu.

Per viam: Viime aikojen näyttävimmät fasistimarssit on pidetty Baltianmaissa ja Ukrainassa.

Näyttäisi siis, että olemme jälleen yksipuolisen läntisen narratiivin rakentamisen ja suojelemisen äärellä.  Eikä edes tälläisen taviksen poikkipuolinen sana ylety valtakunnallisen keskitetyn tiedonlevitteen sivuille.  Edes sen vertaa toisinajattelua ei totalitarismimme siedä.

KSML-konsernin sensoreiden kynsissä

 Jälleen KSML-konserni kunnostautuu ja ylittää itsensä sensuurin saralla. Tämä alkaa olla jo jatkokertomus joka "jatk. seur. num.". Nyt en pystynyt enää kommentoimaan kriittisesti edes kunnallista taloudenpitoa Mikkelissä.  KSML:n sikäläinen lehti Länsi-Savo julkaisi jutun kunnan suunnitelmista myydä energiayhtiöomistuksiaan (ESE ja SSS) keinona paikata alijäämiä: "Mikkelin energiatyöryhmä kallistumassa suosittelemaan Etelä-Savon Energian osakkeiden myyntiä – Työryhmä ei ole kuitenkaan yksimielinen ja Timo Halonen toppuuttelee johtopäätösten vetämistä: 'Ehkä esitys oli pikkuisen nopea tai ennakoiva'".  Yritin kommentoida juttua ensin muodossa:

"Millä ilveellä kaupunki takaa ettei uusi omistaja, vaikka kuinka kotimainen joka vakuuttelee sitoutumistaan, jatkossa myy omistuksiaan tai ainakin muuta strategioitaan? Ulkopuolinen omistajahan tulee hakemaan voittoja ja se itse muotoilee ansaintalogiikkansa eikä tule kyselemään kaupungin johdolta miten se reagoi maailman muutoksiin.

Onko työryhmä miettinyt ollenkaan miten käy energiahintojen kun uuden sijoittajaomistajan on saatava voittonsa? Mistä ne sen voitot revitään? Niistä tuotoista jotka tähän asti ovat tulleet kaupungin kassaan sekä lisää nostamalla energian hintaa ja inkimällä kunnossapidosta. Kukaan ei tule hyvää hyvyyttään maksamaan Mikkelin laskuja vaan hakemaan voittoja tilanteessa jossa maksajan nähdään olevan "puun ja kuoren välissä".

Ja totta, kaupungin omistuksen myyminen Naistinki O.y:lle on tasekikkailua jossa tuottamatonta tai hitaasti tuottavaa omaisuutta myydään pois kunnan taseesta jolloin se kaunistuu "vastattavan" pienentyessä ja "vastaavan" kasvaessa. Sen jälkeen kunta joutuu kuitenkin maksamaan vuokraa yhtiölle ja se on kallis menoerä sillä Naistinginkin on maksettava velkojaan. Kaupungin kokonaistalous siis parhaimmillaan saa kontolleen hieman lisää byrokratiaa ja kunnan demokraattisesti valvottua omaisuutta katoa liikesalaisuuksien taakse."

Tuo ei kelvannut KSML:n palkkaamille STT:n sensoreille.  Yritin hieman pyöristellä muotoiluja toiseen yritykseen.  Muutin "ilveet" konditionaalissa olevaksi kysymykseksi. Poistin myös "puut ja kuoret" ja hieman pyöristelin muitakin ilmaisuja.  Uusikaan yritys ei ylittänyt kynnystä. 

Olen aiemmin onnistunut kommentoimaan saman aviisin sivuilla samansuuntaisesti ja samanlaisin muotoiluin samaa asiaa, useammankin kerran. Ja kaupungin taloudenpitoa muutenkin, olenhan ikuinen mikkeliläinen vaikken siellä ole vuosikymmeniin asunutkaan. En voi olla liittämättä tätä aiempien Ukrainan sodan uutisointia kritisoivien kommenttieni kohteluun KSML:n kynsissä, varsinkin Uutissuomalainen-palvelun Ukrainan sotaa koskevissa jutuissa.  Käyttäjätunnukseni ja IP-osoitteeni lienee STT:n palvelun n.s. "mustalla listalla". STT mainostaa "palvelunsa" lisäävän laadukasta keskustelua mutta näillä kokemuksilla tuo on täältä katsoen harhaanjohtavaa mainontaa. 

Tämä lienee valtatiedonlevitteiden (n.s. "MSM") väkevin keino saada ihmiset n.s. "vaihtoehtomedian" pariin kun ne ovat liki ainoita jotka antavat kritiikille tilaa.  Niiden laatu ja suhtautuminen tosiasioihin kuitenkin vaihtelee ja myös niistä iso osa on linnoittautunut omiin kupliinsa eikä ne kaikki ole aidosti kriittisesti keskustelevia.  Tilanne johtaa poteroista huutelemiseen jolloin kuunteleminen unohtuu eikä monesta näkökulmasta katselevaa keskustelua pääse syntymään.  Itse näkisin etenkin "vallan vahtikoiran" ja "neljännen valtiomahdin" roolin yhteiskunnassa ihan toisin.  Sen tulisi olla itsekin kriittinen vallanpitäjiä kohtaan ja ennemminkin tukea kuulijoidensa ja lukijoidensa kriittistä keskustelua,  Se lisäisi ymmärrystä siitä mitä ympärillämme oikeasti tapahtuu.  Nykyisessä liki sotasensuurin oloissa suunta on päinvastainen ja johtaa myöhempään "krapulaan".

En malta olla lainaamatta tähänkin Evelyn Beatrice Hall:n (1868-1956) salanimellä S.G.Tallentyre kirjoittamia osuvia sanoja teoksesta "The Friends of Voltaire": "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it."

Parempaa journalismia odotellessa!

P.s: Tämän ensimmäistä versiota kirjoittaessani STT hyväksyi KSML:n Länsiväylä-lehden sivuille kommenttini juttuun "
'Piuhat on irti' – Långvikin kylpylähotellia pyörittävä yhtiö perustelee, miten se katkaisi siteet venäläisoligarkkiin".  Kehotin siinä vuokralaista joka ei halua olla missään yhteyksissä vuokralleantajaan, muuttamaan pois.  Ilmeisesti on niin, että KSML-yhtiön eri lehdissä (67 kpl.) on vedelty erilaiset linjat STT:lle, ehkä tytäryhtiöittäin (LS kuuluu Kaakon viestinnälle ja LV sen sijaan Etelä-Suomen media:lle).

Sotasensuuriko käytössä? Ja lapset ristiretkellä?

 Olen seurannut hieman entistä tarkemmin valtatiedonlevitteidemme julkaisukäytäntöjä nyt tämän Ukrainan kriisin akuutin vaiheen aikana, siis sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä eli "erityisoperaationsa".  Olen myös yrittänyt osallistua keskusteluihin joillakin palstoilla - vaihtelevalla menestyksellä.

Erityisen kuvaavana pidän tämän aamupäivän (4/3 -22) kokemustani KSML-konsernin ylläpitämässä Uutissuomalainen-palvelussa jonka juttua "Katso rajut kuvat: "Tällainen on Putinin Venäjä, hyvät ihmiset" – sodan vastaista kylttiä kantaneet pienet lapset päätyivät kaltereiden taakse" päädyin eilen lukemaan Länsi-Savo -lehden kautta.  

Jutussa kerrottiin Venäjän ikiaikaisesta pahuudesta kuvaamalla kuinka lapsia oli otettu kiinni mielenosoituksesta.  Jutun kuvituksena on m.m. kuva jossa lapsia on kuvattu kalterien läpi. Kommentoin sitä eilen kirjoittamalla pitäväni lasten viemistä mielenosoituksiin edesvastuutttomana.  Eräs toinen kommentoija väitti käsitystäni höpötykseksi.  Yritin siihen vastata kysymällä "millaiset vanhemmat ..." ja pitäväni sellaista "holtittomana" ja "edesvastuuttomana" kuin myös sellaisen hyväksymistä.  Kommentti ei kevannut mutta kun muutin "holtittoman ja edesvastuuttoman" "käsittämättömäksi" niin kelpasi.  Samaan aikaan toiseen suuntaan menee läpi melkoisen karkeat muotoilut ja jopa n.s. alatyyli, niin sodan toista osapuolta kuin valtavirran kanssa vähänkin erimieltä olevia kohtaan.  Tilanne alkaa jo muistuttaa täällä Suomessakin yleensä sodan aikana harjoitettavaa sensuuria.

KSML-konserni käyttää kymmenien lehtiensä sivustojen sensorina STT:n moderointipalvelua.  Mutta linjaukset ovat tietenkin konsernin omia.  Molemmat myös kuuluvat Mediapooliin joka on luotu ohjaamaan tiedonvälitystä.

Tämä valikoiva ja yksipuolinen sensuurilinja näyttää toimivan vähän joka suunnalla.  KSML ei ole ainoa, samaan olen törmännyt myös YLE:n uutissivuilla y.m:lla.  Se on myös yhdensuuntainen toimituksen tarjoamien omien ja välitettyjen sisältöjen kanssa.  On valittu oma puoli ja se on jyrkän NATO-lainen.  Jutuissa toistetaan yksipuolista läntistä narratiivia.  Muille näkemyksille ei juurikaan anneta tilaa tai ne esitetään epäilyttävinä väitteinä kun samaan aikaan oman puolen jutut tulevat sellaisinaan läpi.  Avarakatseisimman linjan olen havainnut omassa kokemuspiirissäni Kansan uutisilla vaikka toki senkin jutuissa on sama yksisilmäinen tendenssi mutta keskustelupalstojen moderointi maltillisempaa.

Toimituksissa olisi syytä muistaa sodan ensimmäisen uhrin olevan aina totuuden.  Niinpä etenkin taistelevien osapuolten tarinointiin tulisi aina suhtautua äärimmäisen kriittisesti, etenkin jos he ovat jääneet kiinni selvästä valehtelusta ja viestiensä vääristelystä kuten tässäkin tapauksessa molemmat osapuolet ovat tehneet.   Samalla pitäisi taata myös n.s. suuremman yleisön sananvapautta tai jos sitä rajoitetaan niin se tulisi tehdä edes tasapuolisesti.

Erityisen vastenmielistä on siviilien ja etenkin lasten käyttö omien tarkoitusperien ajamiseksi.  Kuten nyt tässä kommentoimassani tapauksessa.  Tai pyssyjen ja polttopullojen jakamisessa siviileille.  Tai taisteleminen piiloutumalla ydinvoimalaitoksiin.  Sinällään siviilien ampuminenhan on Ukrainassa jatkunut jo kahdeksan vuotta ja tämä Venäjän hyökkäys "vain" uusi vaihe pitkässä jatkumossa.

Parempaa ja tasapuolisempaa tiedonvälitystä odotellessa!

---

Lisäys 4/3 -22 klo 12.45: Yritin kommentoita samaisen USU:n juttuun "Venäjän ulkoministeri veti tylysti maton neuvotteluiden alta – "Jatkamme loppuun asti vaikka syntyisi rauhansopimus"" laitettua kommenttia jossa kiellettiin Ukrainassa olevan natseja kertomalla Stepan Banderan palvonnasta, uusnatsipataljoonista, Odessan työtaentalon tuhopoltosta etc. mutta sekään ei kelvannut vaikka jokainen juttu on myös esiintynyt aina niin vastuullisessa länsilehdistössä.

Toinen lisäys 4/3 -22 klo 13.30: Juuri kun pääsin yllä kehumasta Kansan uutisia avarakatseisuudesta keskustelujensa suhteen niin poistivat VL:n pohjoismaisten veljes- ja sisarpuolueiden julkilausumasta kertoneesta jutusta kommenttini jossa kaipasin avarakatseisempaa ja historiatietoisempaa otetta ja tukea rauhanneuvotteluille.  Nyt klo 15.45  kommentti taas näkyi joten tämä lisäys on tarpeeton.  Olikohan häiriö "kansainvälisissä" linkkiyhteyksissä?

Kolmas lisäys 6/3 -22 klo 11.00: Myöskään YLE ei tunnu sietävän sodan vastustamista.  Yritin heidän juttuunsa "Puolustusministeri Antti Kaikkonen TV1:n Ykkösaamussa: Suomi ostaa ilmatorjunta-aseita Israelista, yhteistyötä Britannian kanssa tiivistetään" kommenttia "Si vis pacem, para pacem aut certe evita bellum." eikä sekään kelvannut.  Nyt olen todella hämmästynyt YLE:n sotalinjasta.

Neljäs lisäys 7/3 -22 klo 12.20: KSML ei näköjään suostu siihen, että heidän sivuillaan muistutetaan Donbass:n viimeisestä kahdeksasta vuodesta eikä Kiovan "banderistoista".  Yritin kommenttia juttuun "Saksan lähetystön upea viesti Venäjälle: "Ikävä kyllä, olemme asiantuntijoita natsismissa... ettekä te sodi natseja vastaan, vaan teurastatte lapsia ja naisia""

Viides lisäys 8/3 -22 klo 10.15: KSML hylkäsi jälleen kommenttini Tommi Ollikaisen kirjoitukseen "Into Ukrainasta tulevien auttamiseksi on upeaa – Onko se samalla osoittanut, että valkoihoinen pakolainen on täällä muita arvokkaampi?".  Tällä kertaa se sisälsi kysymyksen miten suhtautua ja suojella polttopullojen ja pyssyjen kanssa sotatoimien keskellä heiluvia siviilejä. 

Kuudes lisäys 8/3 -22 klo 14.15: KSML hylkäsi Länsyväylä-lehden pääkirjoituksen "Sota avasi silmät" erääseen kommenttiin yrittämäni: "Si vis pacem para pacem, aut certe evita bellum".  Suomennettuna se kelpasi.  Ilmeisesti STT:ssä ei ymmärretä latinaa?   

Keskisuomalaista uutis-Suomea - yksisilmäisesti ja vaihtoehdottomasti

 KSML-konserniin kuuluva Länsi-Savo lehti julkaisi Uutissuomalainen-palvelunsa jutun "Venäjä lisäsi oppositiopoliitikko Navalnyin terroristien ja ääriajattelijoiden listalle".  Siinä kuvailtiin venäläispoliitikko Alksei Navalnyi:n ja hänen tukijoidensa kohtaloja niin yksipuolisella tavalla, että provosoiduin avaamaan hänen henkilökuvaansa hieman toisistakin näkökulmista.  Tarjosin heille juttuun kommenttia jonka kirjoitin seuraavasti:

"Navalnyi tunnetaan oppositiopolitiikan lisäksi myös äärinationalistina. Tosin länsirahoituksen järjestyttyä hän on pitänyt siinä suhteessa jonkinlaista sordiinoa päällä.

Olisi voinut myös mainita miksi hän on vangittuna ja kärsimässä rangaistustaan: talousrikoksista saadun ehdonalaisen tuomion ehtojen rikkomisesta. Talousrikokset syntyivät kun ensin meni omat ja työnantajan rahat sekaisin ja sen jälkeen omien järjestöjen rahat menivät omaan, yksityiseen käyttöön. Viimeisimpänä on listassa tavanomainen kunnianloukkausjuttu.

Äärijärjestöstaus taas liene perua siitä, että hän on asettunut ulkomailta johdettujen, lähinnä USA- ja UK-lähtöisten tiedustelupalvelujen ja n.s. värivallankumous-NGO:iden maksetuksi asiamieheksi eli ulkomaalaiseksi agentiksi ("Иностранный агент")."

Kirjoitus ei kuitenkaan kelvannut.  Sen jälkeen yritin toista jossa vain kerroin yrittäneeni ja tulleeni hyljätyksi näin kirjoittaen:

"Yritin tarjota tähän kommenttia joka olisi taustoittanut Navalnyi:n muitakin puolia ja kohtaloa muistakin näkökulmista mutta jostakin minulle käsittämättömästä syystä se KSML-konsernille sopinut."   

Tämäkään ei kelvannut. Eikä KSML:n sensoreilla, jotka on vuokrattu STT:n a.o. palvelusta, ole tapana selitellä tekosiaan jotta sananvapauttaan käyttävä voisi opetella vastuulliseksi itsensä julistaneen tiedonlevitteen käytänteitä.  Ilmeisesti ei ole sopivaa paljastaa KSML-konsernin valinneen linjansa myös Venäjän sisäpolitiikan suhteen. Per viam: STT lupaa palvelunsa mainoksessa "STT:n tavoitteena on edistää asiakkaidensa ja näiden yleisöjen välistä vuorovaikutusta, joka vie keskustelua eteenpäin ja luo arvoa myös keskustelua vierestä seuraaville lukijoille".  Sitähän tämä keskustelun yksipuolistaminen juurikin tekee, vai kuinka?

Ilmeisesti suomalaiset äärimmäisen keskittyneet valtatiedonlevitteet ovat valinneet kantansa ja linjansa suhteessa Navalnyi:hinkin eikä hänen puhtoista kilpeään saa liata kertomalla muutakin kuin hyväksyttyä "totuutta".  Muutenhan koko Venäjänmaan ylenpalttinen demonisointi saattaisi alkaa rakoilla ja n.s. "läntisen arvoyhteisön" edunvalvonta kärsiä.

Näin tavallisen, mutta useinkin myös kommentoimaan äityvän tiedonvälityksen kuluttajan kannalla tilanne alkaa vaikuttaa tarkoituksellisesta viestien yksipuolistamiselta ja erimielisten äänten tukahduttamiselta.   Joku saattaisi nähdä tämän jopa sananvapauden rajoittamisena vaikka eri tuuteilla onkin meidänlaisessamme systeemissä oikeutensa itse päättää mitä läpi päästävät.  Onhan kyseessä äärimmäisen keskittynyt media-alan jättiläinen jonka hallussa on 67 eri sanomalehteä pienistä paikallisista ilmaisjakelulehdistä suurempiin alueellisiin valtajulkaisuihin.

Kun valtatiedonlevitteet, n.s. MSM eli "Main Stream Media", sulkee sivunsa eriäviltä mielipiteiltä juttujensa kommenttipalstoillakin jää jäljelle oikeastaan vain n.s. "vaihtoehtomedia", nuo MV-sivustojen kaltaiset pääasiassa perättömiä, äärioikeistolaisissa sylttytehtaissa kyhättyjä salaliittoteorioita levittävät törkytuutit.  Ilmeisesti valtalevitteiden tarkoituksena onkin saada erimieltä olevat mielipiteistä ja perusteluista riippumatta vertautumaan ja samaistettavaksi tuohon "valemediaksikin" kutsuttuun genreen.  Silloin erimieltä olevista ei tarvitse välittää ja oma yksipuolinen julistus näyttäytyy "totuutena". Vastavaikutus voi olla toinenkin: valtavirtaan tottuneiden tiedonlevitteiden uskottavuuden mureneminen ja niiden propagandan paljastuminen kaikessa raadollisuudessaan.

Keskisuomalaista mielipiteiden avaruutta Länsiväylällä STT-läisittäin

KSML-konserniin kuuluva espoolainen ilmaisjakelulehti Länsiväylä julkaisi sivuillaan jutun Riikka Purran ilmoittautumisesta Perussuomalaisten puheenjohtajakisaan. Jutussa toisteltiin Purran kannanottoja sinällään varmaankin neutraalismi mutta niitä myöskään kyseenalaistamatta kuten n.s. neljännen valtiomahdin toimenkuvaan voisi kuvitella kuuluvan. Kritiikittömyys perussuomalaiskellokkaan edessä sai minut kirjoittamaan kommentin jossa avasin Purran mainitsemaa "yhteistä perussuomalaisuutta" hieman kärkevämmin:

"Yhteistä perussuomalaisuutta on siis esimerkiksi hörhöily etnonationalistien ampumaharjoituksissa, flirttailu ääliöoikeistolaisten kanssa, hakkaraisten kännitoilailut ja älämölöstelyt peltokankaiden et al kanssa. Kiva tietää."

Yritin siinä tavoitella perussuomalaisten käyttämää ilmaisurekisteriä.  Kommentti ei kuitenkaan kelvannut KSML-konsernin käyttämille STT:n sensoreille.  Eivät myöskään pari ympäripyöreämmin muotoilemaani viittausta alkuperäisen viestin kohtaloon.  Sen sijaan kommenttini jossa puolustin toimituksen tekemää avainsanavalintaa "populististiset puolueet" kelpasi.  STT mainostaa palveluaan laadukkaaksi mutta omakohtaisten kokemuksieni, tämä ja muutama aiempi, kautta en pääse tuohon mainoskäsitykseen yhtymään.

Tuossa kommentissa olisi voinut toki jättää pois kännitoilailut ja älämölöstelyt korvaten ne vapa-ajan vietoksi kemiallisten stimulanttien vaikutuksen alaisena ja vapaamuotoiseksi mutta kevyesti todellisuuden sivuuttavaksi öyhöttämiseksi.  Niin olisinkin tehnyt jollen olisi valinnut kommenttiini perussuomalaista rekisteriä.  Tuota joka niiin usein nähdään ja kuullaan perussuomalaisille yhteisenä.

Olisiko meillä nyt syytä arvioida perussuomalaisten olevan KSML-yhtymän erityisessä suojeluksessa heidän yrittäessään pyrkiä n.s. "kalustettuihin huoneisiin" ja tehdä itseään tykö muille porvareille jotta, taas, aukeisivat hallituksen ovet?

Toisaalta tämä prosessi on herättänyt mielessäni toisenkin epäilyksen.  Mehän olemme saaneet kohtaloksemme erittäin keskittyneen tiedonlevitteistön.  Sitä edustaa m.m. KSML-yhtymä omistuksillaan: noin satakunta lehteä verkkosivustoineen.   Mutta nyt meillä alkaa olla samanlainen oligarkki myös moderointibusineksessa.  STT:n sensorit vahtivat suurta osaa erilaisista keskustelupalstoista. Sen myös omistavat suurimmilla omistusosuuksilla Sanoma Media Oy (n.75%) ja juuri KSML tyttärineen (n. 10%).   Olemmeko tässä uuden sananvapaudelle rajoja asettavan keskittymisen äärellä?

Niinistö ja median herkät hipiät

Viime päivinä useatkin valtatiedonlevitteet ovat puineet presidentti Sauli Niinistön n.s. kansansuosiota ja sen lähteitä. Jotkut ovat jopa viitanneet varovasti Niinistön julkisuuskuvaan rakennettuna imagona.  Päällimmäinen valtavirta on kuitenkin kuvannut suosion kasvamista passiivissa, ikäänkuin luonnonilmiönä.  Samalla kyseiset tuutit ovat olleet kovinkin herkkähipiäisiä Niinistöön kohdistuneen kritiikin osalta.  

Itse provosoiduin yrittämään osaani keskusteluista YLE/Uutisten ja Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Länsi-Savon sivuilla.  YLE/Uutisten juttuun otsikolla "Suomalaisethaluavat vahvan presidentin, joka tekee lumitöitä ja ulkoiluttaakoiraa – nuorempi sukupolvi saattaa kokea Niinistön johtamistyylinkuitenkin aidosti vieraaksi" sain mahtumaan yhden kommentin mutta kolme muuta torpattiin.  Länsi-Savo (käyttää STT:n kaupallista moderointipalvelua) ei jutussaan "'Siitä Saulista tuli presidentti, vaikka se oli niin huolimaton koulussa' – Sauli Niinistön kansansuosio on harvinaisen vankka, ja näin se rakennettiin" sallinut ainokaistanikaan.

Yritin kommenteissani tuoda esille kuinka kansansuosio ei ole syntynyt itsestään vaan se on rakennettu.  Eihän yksikään kuva tai söpöily hänen puolisostaan, lemmikkikoirastaan, lumenluonnistaan t.m.s. ole päätynyt tiedotusvälineiden sivuille itsestään vaan jokainen on toimituksen tietoinen ja tarkoituksellinen valinta.  Ottaen vielä huomioon, että valta osa tiedonlevitteiden omistajista edustaa samaa maailmankatsomuksellista ja poliittista laitaa kuin Sauli Niinistökin.

Toisaalta yritin  avata myös hänen rooliaan piilo-NATOttajana.  Hänhän aiemmin, ennen presidenttikampanjoitaan ajoi avoimesti NATO-jäsenyyttä, n.s. "lonksutteli NATOn ovea" mutta nyttemmin on ollut hämäräperäisempi ja peitellympi mutta käytännön toimissaan on innoalla ajanut niin kauttakulkusopimus III:sta eli n.s. Isäntämaa-memorandumia kuin harjoitusyhteistyön laajentamistakin.

Sen lisäksi nähen autoritaarinen ja totalitaarinen johtamistyylinsä niin Kokoomus-puolueessa kuin valtiovarainministeriössä unohdetaan vaikka seksistinen naisten kiusaaminen onkin nykyaikana melko suosittu aihe.  Sellainen "pyöritellään pumpuliin" ja lakaistaan "maton alle" suomalaisten kaipuuna vahvaa johtajaa kohtaan.

Viittasin myös Niinistön kannatusprosenttien olevan niin korkeita, että jos sellaisia esitetään joissakin muissa ilmansuunnissa, niitä täkäläiset journalistit pitäisivat osoituksena manipuloituinista ja kaikenpuolisesta totalitarismista sekä ihan tekaistuina.

En jättänyt myöskään mainitsematta valtatiedonlevitteiden vastuullisuuskampanjaa.  Molemmat nimeltä mainitut ovat sen jäseniä.  Se näyttää entistä naurettavammalta taas tässäkin valossa.  

Sen sijaan jätin monet Niinistölle epäedulliset seikat poiskin, kuten Jahwen siunauksien toivottelut, hänen hölmöilynsä Kenraali Nikolai Makarovin puheen jälkeen, "työväenpresidentti"-kampanjat ja niin monet löysät latteudet.  

 En myöskään viitannut Mediapooliin, vaikki liki oli.  Onhan sitä epäilty kaikenlaisesta kritiikin sammuttamisesta valtaapitäviä kohtaan ja erimielisten hiljentämisestä.  Olen pitänyt sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä pitkään salaliittoteorioiden rakenteluna mutta mitenköhän kauan jaksan kantaa kirkasotsaisuuttani?

Kaikenkaikkiaan kommenttini eivät sisältäneet mitään henkilöön meneviä, n.s. "ad hominem" -argumentteja eikä loukkauksia.  Lisäsin estettyjen kommenttieni tarkat sisällöt jutun loppuun.

Minusta on käsittämätöntä kuinka itse itsensä vastuulliseksi kohottaneet median toimijat ovat noin herkkähipiäisiä poliittisen toimijan julkisuuskuvan suhteen.  Emmehän elä yhteiskunnassa jossa politiikan huippujen kunnia ja maine on väkivaltakoneistojen erityisessä suosiossa.  Sen sijaan tiedonvälittäjien tulisi itse vallan vahtikoirina ja IV:nä valtiomahtina itse olla kriittisiä joka suuntaan, myös ylöspäin, eikä pyrkiä kritiikkiä estelemään.

----
Julkaisukynnystä vahtivien sensoreiden käsiin jääneet kommenttini:

Länsi-Savoon:

Jutussa kirjoitetaan pääasiassa ikäänkuin hämmästelevään sävyyn ja passiivissa Niinistön suosion rakentumista vaikka kyseessä on tarkoituksellinen imagonrakentaminen. Vaikka tosin ajoittain viitattaankin rakentamiseenkin.

Joka ikinen kuva r:va Niinistöstä tai Lennusta tai Niinistön itsenä lumenluonnista tai vaippaostoksista t.m.s. on tarkoituksellinen toimituksellinen ratkaisu itsensä vastuulliseksi julistaneiden tiedonlevitteiden toimituksissa.

Kyse ei siis ole mistään "luonnonilmiöstä" ja omaehtoisesta suosion kavusta "kansan" keskuudessa vaan tietoisesta onnistuneesta projektista tietoisella strategialla ja taktiikalla sekä myös tavoitteenasetannalla. Valtatiedonlevitteet, siis sellaiset joiden omistajat edustavat samaista poliittisen kentän laitaa kuin a.o. henkilö itsekin, itse omilla toimillaan ova kuvant luoneet ja sen muodostamaan kuplaan ilmaa puhaltaneet.

Per viam: Olisiko toimittajalla ja toimituksella todisteita, siis kritiikin kestäviä, Venäjän "sotimisista ja salamurhailuista"? Tokikin se sotii laillisen hallituksen pyytämänä Syyrian sisällissodassa, paitsi juuri nyt ovat aselevossa, mutta muualla se ei ole osallistunut sotiin sitten Sakartvelon armeijan hyökättyä Mikheil Saakašvili:n johdolla Etelä-Ossetiaan. Donbass:ssa se ei ole osapuoli, kuten Minskin sopimuksetkin osoittavat, eikä se ole sotinut Krimilläkään vaan pikemminkin esti sisällissodan leviämisen sinnekin. J.n.e.

YLE/Uutisten juttuun:

1)

@MrSmith - Niinistö on ihan aito NATOttaja pohjamujujaan myöten mutta asemansa ja kansalaisten vastustuksen vuoksi ei sano asiaansa suoraan vaan ajaa sitä "sammutetuin valoin" toivoen, että joskus tulisi otollisempi tilaisuus avautua julkisestikin. Tilanne muistuttaa siinä meitä historiasta jolloin meidän hieman samalla tavoin ajettiin Saksan liittolaiseksi, pikkuhiljaa ja hivuttamalla kunnes oli liian myöhäistä rypistellä.

(Huom: nimimerkki MrSmith oli edellä maininnut Niinistön NATO-kannoista ikäänkuin hän ei ajaisi liittymistä)

2)

Niinistön kannatuslukemat on tasolla jota toisissa ilmansuunnissa pidettäisi osoituksena totalitarismista ja manipuloinnista. Mutta täällä langetaan loveen hänen latteuksiaan ja sammakoitaan kuunneltaessa. "O' sancta simplicitas" Jan Hus:ia lainaten kun hän näki rovioltaan ihmisten kantavan lisää risuja. Kääntäen täällä ylistetään NATOttajaa ja vähäväkisten kurmoottajaa vaikka oma etu olisi ihan toisaalla, ei vahvassa johtajassa vaan demokratiassa.

3)

Jostakin kumman syystä mietoa kriittisempi ja ärhäkämpi puuttuminen Niinistön tekemisiin ei sovi YLEn sensoreille. Niinpä kommenttini hänen turvallisuuspoliittista toimistaan ja siihen miten tuollaisiin kannatuslukemiin joissakin toisissa suunnissa suhtaudutaan eivät saaneet armoa sensoreiden käsissä.

Sheikit sensoreiden hampaissa

Olen aika ajoin plokistanut jos kommentointini ei ole kelvannut eri alustojen sensoreille.  Täytyypä jälleen tehdä niin kun KSML-konserniin kuuluva Kaakon viestintä ei kelpuuttanut kommenttiani sen enempää Länsi-Savon kuin Kouvolan sanomienkaan sivuille.  He ovat ostaneet moderointipalvelunsa STT:ltä eli Suomen tietotoimistolta.

Jupetsu alkoi kun eräs nimimerkki viittasi Länsi-Savossa julkaistun "Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: Miksi väkivaltaa kokeneiden ääni unohtui taas?" jutun kommenteissa kouvolalaisten kansanedustajien tarinointiin toisistaan kouvolaisaviisin jutussa joka oli otsikoitu: "Kouvolan kansanedustajat kommentoivat omia ja toistensa onnistumisia: Mies on ihan varjoissa. Toisten haukkuminen ei hyödytä mitään. En tavoittele pääsyä otsikoihin.".  Kyse oli kouvolalaisen perussuomalaisen Kristian Sheikki Laakson tavasta arvostella paikalliskolleegoitaan, syyttää toimittajaa kun tuli tölvittyä ja toimittajien oikaistua häntä pyydellä väistellen anteeksi mutta ei tunnistaa omaa törttöilyään vaan yritystä selittää pikkunäppärästi vetoamalla johonkin kokeiluunsa.

Tarjosin ensin Länsi-Savoon ja sitten Kouvolan sanomiin pientä kommentia jossa vertasin entistä Nilsiän öljysheikkiä Sheikki Laaksoon ja totesin ensinmainitun eläneen paremmin reaalimaailmassa ja hänen juttujensa olleen vastuullisimpia.  Kouvolaan tajoamani teksti kulki näin: 
"Taisi edesmennyt nilsiäläinen Tauno Kuosmanenkin (1928–2008) olla noissa sheikin hommissa vakuuttavampi ja lähempänä reaalimaailmaa."

Jokin tuossa ei hivellyt STT:n sensoreiden mieliä vaikka erityisesti en syyttänyt Laaksoa valehtelijaksi vaan kirjoitin vakuuttavuudesta ja reaalimaailmassa pysyttelemisestä.  Se toki oli Kuosmaselle ajoittain vaikeaa mutta ei tämä Laaksokaan siinä onnistu.  Sellaisia hänen juttujensa käänteet ovat olleet kuten tuossa tämänkertaisessa kollegoiden arvostelussa.

Sensoreiden kantti ei pitänyt edes julkaista Länsi-Savon palstalla viestiä jossa kerroin kommenttini kohtalosta seuraavasti kirjoittaen: "Tällä kohtaa ei taida olla soveliasta vertailla Laaksoa muihin sheikkeihin? Ainakaan minun sellaisen sisältävä kommenttini ei ylittänyt julkaisukynnystä. Sama kohtalo Kouvolan sanomien sivuilla.".

Erityisesti minua hämmästyttää sensoreiden herkkähipiäisyys sillä kyseessähän on julkisuudessa toimiva kansanedustaja jonka hipiän tulisi kestää enemmän kuin meidän tavallisten pulliaisten.  Enkä usko Kuosmasenkaan jo aikoja sitten edesmenneenä ja 1980-luvun julkkiksena kaipaavan hipiänsä varjelemista STT:n sensoreilta.  Käsittääkseni STT:n toiminta on tältä osin melkoinen huti ja ylilyönti.