Oikealla asialla ja vielä eteenpäin

YLEn verkkouutisissa kerrotaan, että SAK-lainen Tuire Santamäki-Vuori ehdottaa laillisten lakkojen murtoyrityksiä kiellettäväksi. Hän on ihan oikealla asialla. Rikkurointi olisi todella kriminalisoitava.Moraalinen tuomio ei näytä enää tehoavan joten lainsäädännölliset toimet ovat ihan paikallaan.

Kielletyksi pitäisi siis saada rikkurointiin yllyttäminen ja värvääminen sekä itse rikkurina toimiminen. Sen pitäisi koskea niin organisaation ulkopuolelta haalittavia rikkureita kuin myös lakonalaisten töiden teettämistä työpaikalla muiden, esim. esimiesten voimin. Erityisen akuutiksi lain tekee uusi sosiaalisen median keinojen käyttö rikkurivärväyksessä. Nuo virtuaaliset pihkalankaartit on pysäytettävä alkuunsa.

Mitä taas n.s. laittomien lakkojen käsittelyyn tulee niin olisi korkea aika luopua työnantajan yksipuolisesta TES:n tulkintaoikeudesta. Se vähentäisi merkittävästi tarvetta pistää n.s. pe**että penkkiin akuuteissa tilanteissa. Asimerkiksi Ruotsin kaltainen myötämääräämismenettely voisi toimia täälläkin. Sitä on joskus jo ehdoteltukin mutta Eteläranta 10:n pomoille se ei ole kelvannut.

Nettiniljakkeita

Tämän aamun lehdet, m.m. Helsingin Sanomat ja verkkouutiset kertoo kuinka Multi Link Terminals -niminen satamaoperaattori värvää rikkureita facebookin kautta AKT:n lakon murtamiseksi. Teko esitellään uraa uurtavana ja historiallisena. Tapahtumassa ei kuitenkaan ole mitään uutta ja ihmeellistä. Rikkureita on värvätty niin kauan kuin on ollut lakkojakin.

Rikkurit ovat värväystavasta riippumatta samanlaisia pettureita, luopioita ja niljakkaita p***ahousuja kuin aiemminkin.

M.m. Jack London on kuvannut rikkureita seuraavasti:

"Sen jälkeen kun Jumala oli tehnyt selvää kalkkarokäärmeestä, rupisammakosta ja vampyyrista, hänellä oli jotain kauheaa ainetta jäljellä, mistä hän teki rikkurin.

Rikkuri on kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvisielu, vesiaivot, selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja limaa. Siellä missä muilla on sydän, hän kantaa sisällään mätien periaatteiden kasvainta.

Kun rikkuri kulkee katua pitkin, ihmiset kääntävät selkänsä ja enkelit nyyhkyttävät taivaassa, piru sulkee helvetion portit pitääkseen hänet ulkopuolella.

Kenelläkään miehellä (tai naisella) ei ole oikeutta olla rikkuri niin kauan kuin on olemassa vesilammikko mihin hän voi hukuttaa raatonsa ja kyllin pitkä köysi mihin hirttää itsensä.

Eesay myi esikoisoikeutensa hernerokasta, Juudas myi Pelastajansa kolmestakymmenestä hopeakolikosta. Benedict Arnold myi maansa lupauksesta komentaa brittiarmeijaa. Rikkuri myy syntymäoikeutensa, maansa, vaimonsa, lapsensa ja kanssaihmisensä työnantajansa katteettomasta lupauksesta.

Eesau oli petturi itselleen, Juudas oli petturi jumalaansa kohtaan, Bebedict Arnold oli petturi maatansa kohtaan. Rikkuri pettää jumalansa, maansa, perheensä ja luokkansa."

Finlaysonilla ilmestynyt ISKU-lehti määritteli rikkurin näin yleislakkokeväänä 1956:

"MIKÄ ON RIKKURI

Rikkuri on yhteiskunnan mätämuna ja tuholainen, joka ulkomuodoltaan valitettavasti muistuttaa ihmistä. Mistä rikkuri on tullut? Aikojen alussa oli ruma suon mutainen silmäke, täsätä kurasta luotiin sammakko, jäljelle jäi hiukan mustaa morjää, josta tehtiin iilimato. Vielä jäi jäljelle iljettävää limaa, josta tehtiin rikkuri. Rikkurin tuntee parhaiten hajusta ja myös karvaisista kintuista ja erikoisen pitkistä korvista. Tälläinen olio on hirveän vaarallinen työläisten leivän jyrsijä, varsinkin palkkataisteluissa ja lakkojen aikana. Rikkurin nahka on arvoton, joten metsästys ei kannata muuta kuin siinä mielessä, että sen saa häkkiin elävänä. Katsojista ei tule olemaan puutetta."

Muistelen myös Arvo Turtiaisen sommitelleen runon rikkurin olemuksesta mutta sitä en tähän hätään löytänyt kuvaamaan noiden tuholaisjyrsijöiden olemusta.

Noiden vanhojen kuvausten antama käsitys pitää tänäkin päivänä paikkansa vaikka kuinka rikkureita värvättäisi modernein tietotekniikan keinoin. Rikkuri on edelleenkin rikkuri ja työllään itsensä elättävien pahin vihollinen koska hän on petturi omista joukoista.

AKT ansaitsee kaikkien muiden työläisten tuen ahtaajien lakolle. Kaikki se minkä puolesta se taistelee, hyödyttää ja tukee myös meitä muita.

P.s: Multi Link Terminals on pahamaineinen yhtiö joka on ennenkin kunnostautunut rikkureiden käyttämisessä.

Valtio rikkurina

YLEn uutisen mukaan Finavia "auttaa" Finnairia matkatavaroiden käsittelijöiden ulosmarssin seurausten hoitamisessa. Kyseessä on selkeästi ja törkeästi rikkurointi. Valtion liikelaitos puuttuu törkeällä tavalla työmarkkinakiistaan ja auttaa yhtä osapuolta tekemällä työnseisauksen alaista työtä.

Minusta Ilmailualan unioni ansaitsee kaiken mahdollisen tuen myös muilta työntekijäryhmiltä. Ansaistisi myös tukea Finaviassa työskenteleviltä.

Onko tämä nykyhallituksen, liikenneministeriön ja työnantajien käsitys työsuhteen ehdoista sopimisesta? Tästä pitäisi pistää liikenneministeri Vehviläinen vastaamaan.

Destia

Ministeri Häkämies vaatii tiedotusvälineissä olevien juttujen mukaan valtion omistaman tienrakennusyhtiön, Destian yksityistämistä. Hänen mukaansa, esimerkiksi Kauppalehden 4/6 -09 mukaan, liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon ei liity mitään sellaista intressiä, että valtion pitäisi olla mukana. Minusta käsitys on kummallinen ja osoittaa täydellistä tietämätttömyyttä liikenneinfrastruktuurin merkityksestä yhteiskunnassa.

Häkämies myös perustelee kantaansa Destian tarpeella saada kumppani joka vastaisi Destian kehittämisestä. Eikö Häkämies valtionyrityksistä vastaavanana mininsterinä halua, osaa tai muutoin kykene kantamaan vastuutaan? Olisiko silloin parempi vaihtaa hänen tilalleen henkilö, joka osaa ja haluaa sekä kykenee?

Tienrakennusalan muut toimijat perustelevat Destian yksityistämistä väitteillä Destian toimien vaikutuksesta markkinoihin. Destia kun kuulemma alihinnoittelee. Minusta tuollainen hinnoittelu on luontevaa ja oikein. Sehän osoittaa, että toimija joka ei ole kapitalistien omistama ja siten on ulkopuolella kapitalistien voitontavoittelun, voi tuottaa halvemmalla ja laatua. Minusta olisi kummallista jos Destian hintataso olisi sama kuin yksityisessä omistuksessa olevien. Niidenhän tulee normaalien rakentamiskustannusten ja yrityksen kehittämisen lisäksi tuottaa voittoa omistajalleen. Yhteiskunnan omistamalla ei tälläistä velvoitetta ole. Nykyinen tilanne on siis veronmaksajille edullinen kun on toimija joka rakentaa ja pitää kunnossa kohtuuhintaan.

Lisäksi Häkämies ja muu kokomuusvetoinen hallitus aikoo myydä Destiaa laman aikana ja siten alihintaan. Tämähän sinällään ei ole mitään uutta vaan tähän astikin porvarihalitus on luopunut valtion omistuksista pilkkahintaan. Kepulainen liikenneministeri Vehviläinenkin vain asettelee aste-eron kaltaisia prosenttilukuja rajaksi valtion omistusosuudelle.

Nyt, kun Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) järjesti 11/9 -09 työnseisauksen vastustaakseen Häkämiehen holtitonta ja ideologista yksityistämisintoa niin työnantajapuoli käyttää armeijaa rikkureina. Asiasta kertoi jopa yleensä kovasti työnantajien puolta pitävä Helsingin Sanomat. Meno työmarkkinoilla alkaa muistuttaa pimeimpiä aikoja 20- ja 30-luvulla.

Minusta me nimen omaan tarvitsemme Destian kaltaisia laitoksia yhteiskunnan omistuksessa. Meillä veronmaksajilla ei ole varaa pumpata myös verojen kautta rahaa yksityisten kapitalistien pohjattomiin säkkeihin.