USA iski taannoin Venezuelaan ja kaappasi sieltä laillisen presidentin Nicolás Maduro Moros:n aikoen panna hänet syytteeseen huumekaupasta tarkoituksenaan vallanvaihto öljyrikkaassa maassa joka bolivaristojen aikana on tiukasti vastustanut USAn ylivaltaa. Jo aiemmin USA on karkealla tavalla hyökkäillyt Venezuelan kimppuun maalla, merellä ja ilmassa sekä politiikassa. Tähän astiset USAn toimet ovat olleet "vain" tökeröä ja mistäänpiittaamatonta sotkeutumista vieraan valtion sisäisiin asioihin mutta nyt USAn politiikka Venezuelaa vastaan on saavuttanut valtioterrorismin mittasuhteet ja määritelmät (siinä mielessä että terrorismin uhreja on ulkomaa ja sen kansalaiset, ei terroristivaltion omat kansalaiset).
USA ja sen paikalliset kätyrit kuitenkin tekivät suuren osan aikeista mahdottomiksi eikä ihan kaikki bolivaristatkaan olleet tehtäviensä tasalla. Chávez yritettiin syrjäyttää ja tappaa monta kertaa. Lopulta hän lie kuollut myrkytettynä. Hänen seuraajakseen valittiin varapresidenttinsä Maduro jonka hallinnon kohtalo on ollut samansuuntainen kuin edeltäjänsä. Länsimaiden tuella pieni porvarillinen paikallinen oppositio on yrittänyt huonolla menestyksellä mutta suurella kansainvälisellä hulabaloolla nostaa erilaisia tyyppejä: Pedro Carmona, Juan Quaidó, Maria Machado, Edmundo González j.n.e. Samalla on lyöty propagandarumpua köyhyydestä ja muusta kurjuudesta. Sen suhteen on kuitenkin huomattava että venezuelalaisköyhälistö ja työläiset on bolivaristojen puolella sen sosiaalisten tukiohjelmien ansiosta, ehkä joku myös sosialististen näköalojen vuoksi. Vastustus on enemmän paremman väen asia sillä he ovat menettäneet nautintaoikeuksiaan ja etenkin näköaloja tulevaisuuden herkuista.
Nyt ekstremistisiin ja näyttäviin manövereihin tykästynyt Donald Trump USAn presidenttinä meni pidemmälle kuin kukaan muu aiemmin vuosikymmeniin. Jo hänen edeltäjänsä yrittivät monenlaisia peliliikkeitä mutta vasta hän lähetti Delta-force:n **) helikopterit kaappaamaan Maduron. Kaappausta Trumpin hallinto pohjusti syytöksillä Venezuelan hallinnon salakuljettavan huumeita USA:han ja siihen liitetyillä iskuilla kalastus- ja kauppa-aluksia vastaan niin Tyynellä valtamerellä kuin Karibian merelläkin. Tosiasiassa huumeet tuodaan USA:han pääasiassa Meksikosta ja Kanadasta. Venezuelan valtion osuudesta ei ole tähän mennessä esitetty mitään todisteita.
Perimmäisenä syynä onkin Trumpin omaksuma "Monroen opin***) tehostettu versio. Nyt ei riitä enää Amerikat USAn etupiirinä sen varsinaisessa merkityksessä vaan Washington hakee totaalista hallintaa niin resursseista kuin poliittisestikin. Taloudellisesti se tarkoittaa USAlaisten ylikansallisten yhtiöiden valtaa. Aikaisemmin se toteutui banaanitasavalloissa, myöhemmin kaivannaisten ryöstämisenä ja nyt ovat Venezuelan et al öljyn perässä, unohtamatta n.s. harvinaisia maametalleja ****) joita tarvitaan erityisesti elektroniikassa, strategisesti. Unohtaa ei toki voi myöskään ylivallan osoittamista varoituksena muille. Jo aiemmin USA on kurittanut lipsuvia liittolaisiaan, kuten esimerkiksi panamalaista Manuel Noriega:a (1934-2019). Hän oli läheinen ja pidetty liittolainen kunnes alkoi puhua Panaman kanavan siirtämisestä Panaman haltuun ja samalla hänestä tehtiin vihattu huumekauppias, kuten Madurosta nyt. Sen sijaan Trump vapautti huumekaupasta tuomitun entisen Hodurasin presidentin Juan Orlando Hernándes:n.
Oma lukunsa on USAn Dollarin asema. USAn talouden vahvuus perustuu pitkälti siihen että maailmankauppaa käydään heidän valuutassaan. Siten he voivat peittää oman taloutensa heikkouksia laskemalla liikkeelle lisää Dollareita. Jos muut maat siirtyvät käymään kauppaa muissa valuutoissa niin seuraukset USAn taloudelle on katastrofaaliset sillä taalaa ei enää kenenkään tarvitsisi pönkittää omien varojen takia. Se on pitkälti syynä kauppasotiin Venäjää ja etenkin Kiinaa vastaan. Pienemmistä pelureista siitä ovat saaneet seurauksensa m.m. Saddam Hussein, Muammar Gaddafi j.n.e. Nyt oli vuorossa Maduro ja Venezuela kun ovat siirtyneet paljolti käyttämään n.s. kryptovaluuttoja *****) öljykaupassaan USAn boikotteja ja sanktioita kiertääkseen.
Varsinainen asetelma on kuitenkin miten USAn agressiivinen offensiivi suhtautuu kansainväliseen lakiin ja niin monissa juhlapuheissa julistettuun maiden omaan oikeuteen omaan suvereniteettiinsä. Miten n.s. kansainvälinen yhteisö, joksi yleensä lasketaan joukko "läntisiä" maita jotka ovat tiiviitä USAn liittolaisia, suhtautuu asiaan. Onko se johdonmukainen ja tuomitsee hyökkäyksen ja puuttumisen Venezuelan sisäisiin asioihin ryhtyen linjakkaisiin, konkreettisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan on reagoitu boikotein, sanktioin ja varustautumisella sotaan hyökkääjäksi tunnistettua kohtaan sekä autettu asein ja rahallisesti hyökkäyksen kohdetta. Missä on vastaava apu Venezuelalle. Edellinen kysymys on retorinen sillä ymmärrän suhtautumiseen liittyvän kaksinaismoralismin. Meidäthän on sidottu hyökkääjän liittolaiseksi n.s. transatlantisen suhteemme kautta eikä meidän eliittimme voi purra kättä joka sitä ruokkii.
Oma lukunsa suhtautumisessa on myös kaksinaismoralismin monet asteet ja muodot. Trumpin uhkauksiin Grönlannin anastamiseksi suhtaudutaan paljon tiukemmin sanakääntein vaikkei siihenkään vahingossakaan sotketa konkretiaa jotta puheet menevät puheina. Kuuban, Kolumbian ja puhumattakaan Iranista ei kannata odottaa edes hyökkäykset tuomitsevia sivulauseita. Oma kaksinaismoralistinen kuvionsa on ettei edes USA hae Maria Machado:sta, tuosta Nobelein palkitusta "sankarista", uutta johtajaa vaan pyrkii sopimaan Maduron varapresidentin Delcy Eloína Rodríguez Gómez:n kanssa yhteistyöstä. Toivottavasti hänellä on selkärankaa väistää ´Washingtonin seireeninlaulut. Moneen suuhun, m.m. USAn entisen presidentin, kenraali Dwight D. Eisenhowerin (1890-1969), koskien Nigaraquan Anastasio Somozaa, laitetut sanat pitävät kutinsa "He is a son of a bitch but he is our son of a bitch".
Mitä on siis tehtävissä: Katsommeko me tavalliset ihmiset, edistykselliset ja oikeudenmukaisetkin meistä, vain sivusta ja paheksumme, että onpas rumaa meininkiä? Vai ryhdymmekö toimeen ja reagoimme? Ensin vaatien omia päättäjiämme olemaan johdonmukaisia, aktiivisia ja konkreettisia? Ja sitten yhdessä, laajempana kansainvälisenä rintamana ja joukkoliikkeenä vaatien oikeudenmukaisuutta ja kansojen itsemääräämisoikeutta? Sellaista käännettä me emme toki saa ilman rauhantahtoa ja näköalaa paremmasta, sosiaalisemmasta sekä humaanimmasta maailmasta. Jotkut voisivat nimittää sitä vaikka näköalaksi sosialismiin jossa kaikki on mahdollista järjestää oikeudenmukaisemmin, tasa-arvoisemmin, humaanimmin ja paremmin jos vain niin tahdotaan tehdä.
***) Monroen oppina tunnetaan USAn viidennen presidentin James Monroe:n (1758-1831) laatima doktriini USAn ulkopoliikalle. Se keskittyi toisaalta USAn eristäytymiseen Amerikan mantereelle ja toisaalta ettei eurooppalaiset vallat saa puuttua Amerikkojen asioihin. Alunperin se siis keskittyi USAn ja Euroopan suhteisiin mutta on myöhemmin laajennettu koskemaan USAn suhteita muuhunkin maailmaan.
****) Harvinaisilla maametalleilla tarkoitetaan lähinnä alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmannen ryhmän metallisia alkuaineita: skandium ja yttrium sekä kaikki lantanoidit. Erottelu tällä hetkellä kemistien ulkopuolella ei ole kuitenkaan tarkkaa. Ominaisuuksiensa takia ne ovat erityisen tarpeellisia modernissa elektroniikassa ja metallien valmistuksessa sekä katalyytteinä. Maailmanlaajuinen kilpailu niistä vaikuttaa maailmanpolitiikkaan vahvasti sillä niiden valmistus ja kauppa on tällä hetkellä vahvasti Kiinan käsissä mutta tulevaisuudessa Grönlannin, Etelä-Amerikan, Kanadan y.m. merkitys kasvaa.
*****) Kryptovaluutoilla (oik. virtuaalivaluutta) tarkoitetaan puhtaasti ja vain ja ainoastaan sähköisiä ("digitaalisia") valuuttoja. Niitä luodaan kryptografililla algoritmeillä tietokoneverkoissa. Tunnetuin tekniikka on n.s. Blockchain. Niillä käydään kauppaa virtulaalisten "lompakoiden" välillä liki kuin tavallisilla valuutoilla (joista suurin osa on myös digitaalisessa muodossa vain bitteinä pankkien tietojärjestelmissä). Kryptot ovat muodoiltaan ja tekniikoiltaan sekä laillisuudeltaan moninaisia eikä vahvistettuja määritelmiä eikä kattavaa lainsäädäntöä tai sopimuspohjaa ei ole.
Tekstit
