Keskustapuolue ajoi hallitusohjelmaan ruuan arvonlisäveron (ALV) verokannan alentamisen. Nyt kovasti keskustellaan sen kohtalosta. Kokoomus ja Demarit vastustavat ja kepu puolustaa. Argumentistö on sitä tavanomaista: ei auta pienituloisia eikä elvytä vastaan auttaa nimenomaan pienituloisia ja lisää kysyntää.
Jos katsotaan kuka maksaa ruuassaan paljon sellaista arvonlisäveroa jota nyt on tarkoitus alentaa niin joukko kai koostuu kaupasta jalostettua ruokaa ostavia. Hinnassa on sitä enemmän alv:a mitä enemmän alkuperäisten raaka-aineiden arvoa on jalostamalla nostettu. Itse perustuotantohan on pääsääntöisesti alv:tonta. Siis puolivalmisteiden ja valmisruokien hinnat sisältävät eniten nyt alennettavaa arvonlisäveroa kaupasta ostettuna. Sen sijaan ravintolasta ostettuna vero ei alene vaikka toisaalta ravintola saa raaka-aineitaan ja puolivalmisteita alennetulla verokannalla.
Jos katsotaan perheiden rahankäyttöä niin ruoka on asumisen ja liikenteen jälkeen suurin kulutuksen kohde (lähde: tilastokeskun hyvinvointitilastot). Pienituloisilla ruokamenojen osuus korostuu siten, että ne ovat selvästi suurin menoerä asumisen jälkeen. Voidaan hyvinkin tehdä olettamus, että jos pienituloisella jää veroalennuksen jälkeen enemmän rahaa käyttöönsä, hän käyttää sen edelleen ruokaan. Hän ostaa joko enemmän tai parempaa ruokaa. Joku saattaa katsoa myös olevan varaa syödä ravintolassa kalliimman alv:n ruokaa.
Edellisten perusteella voidaan siis tehdä johtopäätökset, että jos ruuan alv:a alennetaan:
- ihmiset ostavat elintarviketeollisuuden käsittelemää ruokaa enemmän koska heillä on enemmän rahaa ja sellaisen ruuan hinta alenee eniten. Seurauksena on kulutuksen lisäys ja kysyntää elintarviketeollisuudelle.
- alv:n tuotto ei juurikaan alene koska iso osa ihmisistä käyttää alentuneen veron kautta lisääntyneet tulot edelleenkin kulutukseensa.
- jos ihmiset nostavat ruokansa laatutasoa, saattaa hyvinvointi lisääntyä ja jopa ruokavalio terveellistyä.
Entä onko alv:n alentamisesta mitään haittaa? Ruuan kulutus lisääntyy ja jos se lisä ei kohdistu terveelliseen ruokaan, saattaa alennuksella olla terveydellisiä haittoja. Tämä on kuitenkin melko spekulatiivista. Pikemminkin ruuan määrää nostanee sellaiset, esimerkiksi eläkeläiset, jotka eivät nyt syö tarpeeksi. Lisäksi elintason noustessa ja hintojen salliessa ihmisillä on taipumusta alkaa katsoa ruokaansa myös ravitsemukselliselta kannalta.
Suurin ongelma, eräille on tietenkin, että elintarviketeollisuuden pitää nostaa volyymeitaan, investoida ja rekrytoida. Nytkin korkeiden hintojen aikana ihmiset kantavat rahansa kauppoihin ja ostavat ruokaa. Isoin osa hinnasta menee kauppiaille, tukkuportaalle ja teollisuudelle. Jos veronalennus menee suoraan ja kokonaisuudessaan hintoihin, heidän katteensa ei juurikaan nouse elleivät he kykene repimään lisää markkinaosuuksia kilpailemalla ostajien kasvavasta stovoimasta. Vaihtoehtona olisi säilyttää nykytilanne ja ottaa samat rahat pienemmillä voluumeilla ja kalliimmilla hinnoilla nykyveroilla.
Erityinen kummallisuus on joidenkin halu verottaa kaksi kertaa samoja tuloja samoilta ihmisiltä mutta alentaa tuloverotusta samoilta ihmisiltä. Onko heillä tahallinen tarkoitus antaa ihmisille valheellinen mielikuva suuremmista tuloista jotka sitten otetaan pois kun rahoja käytetään. Samat tahot pitävät vielä perintö- ja lahjaverotusta turhana ja tarpeettomana, milteipä rikollisena kaksinkertaisena verotuksena vaikka siinä verotuksen kohteena ovat eri ihmiset ja eri tulonsaamiset.
Ruuan alv:n, kuten muidenkin välillisten verojen alentamisessa on tietenkin ongelmana, että kun ne peritään yksityisten yritysten kautta, yrittäjät vetävät välistä. Näinhän kävi kun partureiden alv:a alennettiin. Yleensäkin yrittäjillä tuntuu olevan tässä suhteessa kummallinen käsitys omista ja muisten rahoista. Tässä kilpailuviranomaisten ja a.o. ministeriöiden tulisi seurata hintojen kehitystä laajasti ja pitkältä ajalta sekä julkistaa tulokset laajasti niin, että ihmiset voivat reagoida ja äänestää jaloillaan. Tässäkään suhteessa aikaisemmat kokemukset a.o. viranomaisten tahdosta ja kyvystä eivät ole lupaavia. Esimerkiksi Sirkka-Liisa Anttila pimittää edelleenkin Maa- ja metsätalousministeriössä tehtyjä selvityksiä. Miksiköhän tutkivat journalistit eivät tutki mahdollisia tähän liittyviä kytköksiä keskusliikkeisiin ja elintarviketeollisuuteen?
Kaiken kaikkiaan olen poikkeuksellisesti kepulaisten kanssa kerrankin samaa mieltä: ruuan alv:n alentaminen on hyvä, perusteltu ja toivottava toimenpide huolimatta sen vaikutusten realisoitumiseen kohdistuvista epäilyksistä. Samaa sarjaa tulisi jatkaa koko alv:n osalta. Sen lisäksi ja mahdollisten mutta epätodennäköisen verokertymän alenemisen korvaamiseksi veropohjaa tulisi laajentaa ja tasoa yhtenäistää tuloverotuksen puolella. Muistelen Kokoomuksella olleen joitakin vuosia sitten tavoiteena saada kaikki tulot samalle viivalle. Nyt heillä on VM:ssä erinomainen tilaisuus saattaa esimerkiksi pääoma- ja maataloustulojen verotus palkkaverotuksen kanssa samalle viivalle ja tasolle. Samoin tasa-arvoisuutta ja -vertaisuutta verotukseen toisi varallisuusverotuksen palautus.
Tekstit
