Stubb on edesvastuuton

YLEn uutisten mukaan ulkomisteri Stubb vertaa nyt Gazan taannoisia pommituksia ja Kirkon ulkomaan avun niissä tuhottua klinikkaa kännykkävarkauteen. Aikaisemmin hän ei tunnistanut Kaukaasiassa kuka hyökkää ja kuka ei. Sittemmin hän on pyyhkinyt Wienin diplomaattisopimuksilla takapuoltaan. Hän ei tunnista myöskään sotaa silloin kun sitä käydään. Hän myös ilmoitti eilen, että Afganistanin sodan tappioilla ei ole hänelle mitään merkitystä, ruumiitta saa tulla miten tahansa. Ja nyt tämä.

Meillä ei kertakaikkiaan ole varaa tälläiseen ulkomisteriin. Hän on täysin edesvastuuton ja vaarallinen. Ehkä olisi parempi, että hänkin keskittyisi tekstiviestittelemään n.s. aikuisviihdeammattilaisten kanssa kuten edeltäjänsäkin. Vahingot olisivat pienemmät meille tavallisille suomalaisille.

Meille on mitä pikimmin saatava ulkoministeri joka tuntee kansainväliset sopimukset, ymmärtää näkemänsä ja kuulemansa sekä omaa edes auttavan suhteellisuudentajun.

Lisäys 13/8 -09 klo 11.20:

Nyt Stubb on pyytänyt anteeksi viimeisintä möläytystään. Hän ilmoittaa sen olleen vitsi, huono vitsi. Taitaapa vitsailu kuitenkin paljastaa hän todellisen asennoitumisensa eli asennevamman suhteessa muiden ihmisten kärsimyksiin. Samaa kun osoittaa hänen suhtautumisensa sodan uhreihin esimerkiksi Afganistanin sodassa.

Avointa ja edesvastuutonta

Tämän aamun paperi-Hesarissa kirjoitetaan juttua Afganistanin sodasta ja Suomen osallistumisesta siihen. Onko Suomi osapuoli vai ei. Jutun mukaan Alexander Stubbin mielestä on edesvastuutonta sanoa Suomen olevan sodassa. Tätäkö on Stubbin uusi avoin ulkopoliittinen keskustelu? Ulkopoliittisen johdon propagandamantraa ei saa edes kyseenalaistaa saati, että siltä saisi jonkinlaisia sisältöön meneviä perusteluja sen omalle kannalle. Stubb itse tuntuu vetävän rajaa sille mikä on avointa ja mikä edesvastuutonta.

Afganistanissa ja Pakistanissa on käynnissä sota. NATOn ISAF on siellä osapuolena ja miehittäjänä ja Suomi on siinä mukana. Olisi vihdoinkin mielenkiintoista kuulla miten Stubb ja muut NATO-friikit kiertoilmaisevat sen. Aamun Hesarissakaan sitä ei edes yritetty vaan syytettiin erimieltä olevia edesvastuuttomiksi.

Yhtenä kiertoilmaisuna on käytetty rauhanturvaamista. Se on kuitenkin tarkoittanut rauhanturvaajien menoa osapuolten väliin molempien luvalla estämään yhteenottoja. ISAF ei kuitenkaan tee niin vaan on siellä osapuoli Talebaneja ja muita erilaisia asellisia joukkoja vastaan. Tuekseen NATO on pystyttänyt Kabuliin nukkehallituksen. Tässä tapauksessa rauhanturvaamistermin käyttö on täysin orwellilaista uusiakieltä.

Vaalilakeja on kiireesti muutettava

Meillä on presidentin vaaleissa ollut jonkin aikaa voimassa vaalitapa jossa toisella kierroksella joudutaan äänestämään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen välillä.

Jo kerran olen joutunut äänestämään erityisesti tahtoni vastaisesti ja siten, että jälkikäteen on hävettänyt ja edelleen hävettää kun piti valita Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Molemmat olivat kammotuksia mutta jälkimmäisen koin vielä syyremmaksi joden äänestin edellistä. Ei myöhemmissäkään vaaleissa ehdokas ole ollut mieluinen mutta kuitenkin vähemmän vastenmielinen.

Nyt näyttää, ainakin tällä hetkellä, seuraavien vaalien asetelmat sellaisilta, että toiselle kierrokselle ei ole tyrkyllä sellaista jota voisi edes pienempänä pahana äänestää ja säilyttää jonkinlaisen itsekunnioituksensa. Tuo joukko Sauli Niinistöstä Stubbin kautta Anneli Jäätteenmäkeen on selkäpiitä karmiva. Muukin mnimeltä mainittu joukko aiheuttaa pelonsekaisia kylmiä väristyksiä. He ovat viemässä meitä sotilasliittoon ja erilaisiin miehityssotiin pitkin maailmaa ja ovat tuhoamassa hyvinvoinnin edellytyksiä väestön valtaosalta sekä puhuvat niin totta kuin osaavat.

Ehdotan, että hyvin pikaisesti muutetaan presidentinvaalien vaalijärjestelmää niin, etttä toisella kierroksella on mahdollisuus äänestää molempia vastaan. Ehkä olisi hyvä, että olisi jo ensimmäiselläkin kierroksella mahdollisuus äänestää vastaan. Käytännössä vastaanäänestämisen voisi toisella kierroksella toteuttaa vaikka niin, että lasketaan myös vastaan äänestämeiden äänet koko äänipottiin ja voittajan olisi saatava yli 50 % koko potin äänistä. Mikäli niin ei kävisi, laitetaan ehdokasasettelu uusiksi ja äänestetään uudestaan.

Länsimainen arvomaailma

Monet NATOn ja EUn kannattajat perustelevat noihin liittymistä n.s. länsimaisilla arvoilla ja kuvaavat noita länsimaisiksi arvoyhteisöiksi. Myös Nobel-palkittu ex-presidentti Ahtisaari käyttää usein juuri tätä perustetta propagoidessaan NATOn puolesta. Minusta on silloin paikallaan hieman pohtia noita arvoja, niiden taustoja ja niiden perusteella tehtyjä toimenpiteitä.

Usein unohdetaan, että nämä nykyiset n.s. länsimaat eli yhteinen arvoyhteisö olivat vain muutama vuosikymmen sitten ahneita siirtomaaisäntiä ja ne kävivät raakaa orjakauppaa Atlantin molemmin puolin. Nyt ne ikäänkuin jatkumona puolustavat kansallisia etujaan joka puolella maailmaa. On helppo nähdä tämä nykyinen maapalloistuminen, jota globalisaatioksikin kutsutaan, tuon aikaisemman herruuden restauraationa. Maailmansodat ja niiden jälkipyykit näyttävät vain aiheuttaneen pienen katkoksen maailmanherruuden tavoitteluun.

Länsimaisiksi arvoiksi lasketaan vapaus ja demokratia. Miten ne näyttävät toteutuvan maailmanherruteen pyrkivien länsimaiden käytännön toimissa? Edistetäänkö Irakissa ja Afganistanissa ihan oikeasti vapautta ja demokratiaa? Oliko Jugoslavian hajottaminen vapauden ja demokratian edistämistä? No, onhan Afganistanissa edistetty huumekauppiaiden vapautta ja Kosovossa vapautettu terrorismista etsintäkuulutettuja demokraattisiksi mainittujen elinten virkoihin. Muilta osin edistäminen onkin sitten ollut kyseenalaista.

Yleistä ja yhteistä näille operaatioille on, että tämä demokratian ja vapauden edistäjäksi itsensä nimennyt taho itse määrittelee mikä on demokratiaa ja vapautta. Tätä moraalia kuvaa hyvin Javier Solanan neuvonantajan Robert Cooperin kirjoitukset "uudesta liberaalista imperialismista": "Euroopan on totuttava kaksinaismoraalin ideaan... Omassa keskuudessamme pidämme kiinni laista, mutta kun operoimme viidakossa, meidän täytyy myös käyttää viidakon lakeja ... Meidän täytyy palata aiemman aikakauden kovempiin menetelmiin: väkivaltaan, ennalta ehkäisevään hyökkäykseen, petokseen, mihin tahansa mikä on tarpeen." (lähde: Robert Cooper: The Post Modern State (essee); The Observer; 7.4.2002; koko teksti myös Guardianin sivuilla otsikolla "The new liberal imperialism").

Samaan aikaan NATO käy raakaa miehityssotaa Afganistanissa ja laajentaa sitä parhaillaan Pakistaniin ja miehittää Kosovoa erotettuaan sen Serbiasta vastoin itse solmimaansa rauhansopimusta. Irakia miehittää merkittävä joukko NATO-maita vaikka nimellisesti NATO ei olekaan NATOna mukana. Kuitenkin kaikki 26 NATO-maata ovat sitoutuneet sinne NATO Training Mission - Iraq:n kautta. janiinedelleen esimerkkejä löytyy lisää.

Jotenkin minusta on luonnollista, että NATO-kiimailijamme, nämä ahtisaaret, stubbit ja jaakonsaaret sekä erkot, eivät mielellään kerro tälläisistä asioista kun he puhuvat yhteisistä arvoistamme. Eihän se antaisi kaunista kuvaa siitä mihin he ovat meitä viemässä.

Meidän tulisi pysytellä kaukana EU:n ja NATOn kaltaisista arvoyhteisöistä ihan oman turvallisuutemme ja moraalimme vuoksi.

Ydinsulkusopimus, NATO ja Suomi

Lueskelin tuossa viimeisintä Tiedonantajaa (nro 14; 9/4 -09).  Siinä on sivun mittainen Erkki Suden juttu aiheesta "NATO ja ydinsodan uhka".  Susi kertoo jutussa kuinka vuonna 1968 solmittu ja 1970 voimaan tullut kansainvälinen ydinsulkusopimus kieltää ydinaseiden viemisen ydinaseettomiin valtioihin ja kuinka NATO sitä rikkoo.

  

Ydinsulkusopimuksen ensimmäisissä artikloissa kirjoitetaan seuraavasti:

1 artikla

Jokainen sopimuksen osapuolena oleva ydinasevaltio sitoutuu olemaan siirtämättä kenellekään välittömästi tai välillisesti ydinaseita tai muita ydinräjähteitä tai sellaisten aseiden tai räjähteiden hallintaa : sekä olemaan millään tavoin auttamatta, rohkaisematta tai saattamatta mitään ydinaseetonta valtiota valmistamaan tai muulla tavoin hankkimaan ydinaseita tai muita ydinräjähteitä tai sellaisten aseiden tai räjähteiden hallintaa.

2 artikla

Jokainen sopimuksen osapuolena oleva ydinaseeton valtio sitoutuu olemaan ottamatta vastaan välittömästi tai välillisesti keneltäkään ydinaseita tai muita ydinräjähteitä tai sellaisten aseiden tai räjähteiden hallintaa; olemaan valmistamatta tai muulla tavoin hankkimatta ydinaseita tai muita ydinräjähteitä; sekä olemaan hankkimatta ja ottamatta vastaan mitään apua ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamiseksi.

(lähde: Finlex; valtiosopimukset; 11/1970) 

Nyt kuitenkin monet ydinaseettomat NATO-valtiot ovat ottaneet vastaan U.S.A:n ydinaseita ja varastoivat niitä alueellaan  sekä ovat sitoutuneet U.S.A:lle niitä käyttämään.  Tälläisiä valtioita ovat tiettävästi ainakin Saksa, Belgia, Hollanti, Italia, Espanja ja Turkki mutta ydinsulkusopimuksen tarkoittamia ydinasevaltioita NATOn jäsenmaista ovat kuitenkin vain Ranska, UK ja itse U.S.A.  (lähde esim. The Nuclear Threa Initiative (NTI):  http://www.nti.org/d_newswire/issues/2005_6_24.html#DE004107)  NATO itse julkistaa asian omassa käsikirjaan (NATO handbook) puhumalla NATOn ydinasevoimista ("NATO's nuclear forces") joita ei ole tarve laajentaa uusiin jäsenmaihin (mutta vanhoissa niitä siis on).  

Enpä ole huomannut, että kukaan kuitenkaan kyselisi Suomessa NATO-intoilijoilta, noilta Stubbeilta, Kataisilta, Jaakon- ja Ahtisaarilta saati muilta miten he aikovat elää tuollaisen sopimusrikkomuksen kanssa.  

Eihän Suomen herrat ja tasa-arvon nimissä myös rouvat, olleet moksiskaan kun U.S.A-laisilta sotalaivoilta olisi pitänyt kysyä tuovatko ne laivastovierailuilla ydinaseita ydinaseettomaan Suomeen.  Miten sitten samat tahot kyselisivät mitään vaikka NATO-liittokumppani toisi niitä liittolaisjäsenmaahan.  Ja vaikka kyseltäisi niin miten luotettava olisi vastaus.  Siitä on esimerkkinä NATOn varastot Norjassa.  Ei sielläkään tavalliset norjalaiset tiedä onko ydinaseettomassa maassa ydinaseita.  On vain hurskas vakuutus.

Minusta tämä on jälleen yksi naula NATOttajien argumenttien arkkuun,   Heidän mielestään tästä(-kään) ei pitäisi varmaan puhua.  Se lienee heidän mielestään pelottelua ja epäasiallista, se kun ei edistä heidän asiaansa.  Heidän mielestään asiallinen keskustelu on heidän kanssaan samanmielisten keskinäistä hyrinää siitä kuka keksii hienommin muotoillun mainossloganin yhteisistä länsimaisista arvoista, pöydistä joissa päätetään, viiteryhmistä j.n.e.  Meidän tavallisten suomalaisten turvallisuus vaatii kuitenkin ihan jotain muuta.