eroakirkosta.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sananvapaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sananvapaus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. joulukuuta 2011

Persulijytkyvitsi

Jälleen ovat PerSulit osoittaneet prinsessamaisen herkkyytensä.  Pilakuvapiirtäjä Ville Ranta on piirtänyt uskovaisten Kirkko ja kaupunki -lehteen kuvan jossa Soini-pukki toivottaa jouluja kaikille heteroseksuaaleille, valkoihoisille konservatiiveille ja muut PerSutontut ympärillä paskaa joulua kaikille muille.  Juttua uutisoivat monet tahot ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi nettiversiossaan kuvan sivusta.

PerSut, Soini etunenessä ovat itse viljelleet karkeaakin kieltä poliittisista vastustajistaan.  Viimemmäksi Soini itse ehdotteli Eduskunnassa Vasemmistoliitolle harakiriä eli japanilaista rituaali-itsemurhaa.  Oli kuulemma sellainen hauska kielikuva.  Heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner on tavan takaa selitellyt milloin kenenkin PerSulin puheita vitseiksi.  ja varsinainen humöörin riemuvoitto oli varmaankin Teuvo Hakkaraisen Ahvenanmaapuheet.   

Nyt sitten kun heistä esitetään samanlaista huumoria takaisin niin oma nahka ei kestäkään vaan heti vikistään kuin pahaiset kakarat.  Oikeasti pilakuva vain toistaa hieman erisanoilla ihan samoja teemoja joita PerSut ovat jatkuvasti toitottaneet m.m. Jussi Halla-ahon ja Teuvo Hakkaraisen suulla.  Vitseiksi ne ovat muuttuneet aina jälkikäteen kun joku on niihin julkisuudessa tarttunut.

Erityisen paljastavaksi PerSujen kannalta tämä kuvajytky nousee kun muistaa, että Ranta piirteli aiemmin oululaiseen Kaltio-lehteen profeetta Muhammedista pilakuvia.  Silloin PerSulit puolustivat kuvia ja niiden tekijää sananvapauden nimissä.

Ilmeisesti koko herkkähipiäistä PerSulilaumaa on pidettävä yhtenä liian suureksi turvonneena vitsinä kun heidän viime eduskuntavaalien vaaliohjelmansakin oli vain viaton pikku postmoderni provokaatio.  Mahtaa heidän taustagurullaan Jussi Jusulalla olla hulvattoman hauskaa rakentamansa vitsin kanssa.  Vahinko vain, että niin suuri joukko oikeita ihmisiä taitaa ottaa vitsin tosissaan mutta tämäkin varmaan omalta osaltaan puhkaisee persujytkykuplaa.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Viron eliitti opetusretkellä

Tämän aamuinen paperinen Helsingin Sanomat tietää kertoa kuinka CIA:n ex-propaganda-agentti ja nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves kerallaan apurinsa päätoimittaja ja VT Iivi Anna Masso ovat käyneet Suomessa kertomassa miten Virosta ja virolaisesta hallitsevasta eliitistä pitää ja miten ei saa kertoa.

Täällä on kuulemma, m.l. Helsingin Sanomat, harjoitettu kerrassaan luvatonta sananvapautta kun on rohjettu arvostella virolaisten touhuja. 

Virossa hallitsevan eliitin meno on äitynyt sellaiseksi, että jopa ideologisesti ja NATOllisesti samoin ajatteleva Aatos Erkko näyttää haluavan tehdä pesäeroa hiuksenhienolla kritiikillä lehdissään.  Oikeastihan Viron johtavat tahot, m.m. Res Publica- ja Isänmaa -puolueiden liitto ja sosiaalidemokraatteja*) edustava Ilves sekä muut, ajavat maailmankatsomuksellisesti ja käytännön politiikassa ihan samoja asioita kuin liberaalina itseään pitävä Erkko.  Molemmat tahot kannattavat talousliberaalia kapitalismia ja erityisesti NATOn ylivaltaa.  Viron eliitti on vienyt Viron kaikkiin mahdollisiin NATOn sotiin ja Erkko lehtineen on tämän maan kovimpien NATOttajien kärkijoukoissa.  Se onkin ilmeisesti kaikkein tiukin yhteinen side heidän välillään.

Helsingin Sanomien Viro-arvostelua koskeva juttu näyttää olevan vain paperilehdessä.  Netissä oleva on toisenlainen ja siellä vain kevyesti viitataan paperisen juttuun.  Sordino on siis päällä vielä Erkollakin aateveljiä arvostellessaan.

Erityisen tökeröksi Ilveksen ja Masson opetusretken tekee, että Viron eliitti on niin kärkkäästi kehumassa omaa Viron "vapautustaan", arvostelemassa heille epämieluisia tahoja ja mukana riekkumassa muualla USAn pikku apurina.  Heille siis sopii sananvapaus heidän itsensä kaltaisille mutta heidän arvostelemisensa onkin heille jo ihan eri juttu.  Natsit saavat riekkua Sinimäellä mutta jos joku täällä uskaltaa kirjoittaa jotakin edes hieman poikkipuolista esimerkiksi virolaisista rikollisista, niin sananvapaus saa jäädä unholaan.  Joku saattaisi kutsua tuollaista kaksinaismoralismiksi mutta heille se on vain heidän käsityksensä vapaudesta: vapautta heille mutta ei erimeiltä oleville.

Olisikohan paikallaan alkaa nähdä virolainen todellisuus ja politiikka aidosti eikä vain russofobismin tai peräti misorussismin vääristämänä. 

*) Viron sosiaalidemokraatteja ei pidä sotkea muihin sosialidemokraatteihin.  Se on vielä suomalaista SDP:täkin oikeistolaisempi, joidenkin mielestä keskusta-oikeistolainen puolue.  Huomaa myös a-kirjainten määrä eli viroksi sosiaalidemokratia ei ole virolaisille sosialidemokratiaa kuten muille.

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Sofi Oksanen ja sananvapaus

Sofi Oksanen on avautunut kuulemma Tanskan televisiossa. Hän on kertonut joukon vanhoja kliseitä. Mutta kuten aiemminkin faktat puuttuvat joten tarina jää pelkäksi huonoksi fiktioksi.

Suomalaisten miesten väkivaltaisuus on perätön myytti. Me emme ole sen väkivaltaisempia kuin muidenkaan maiden miehet. Kansainvälisten tilastojen mukaan eurooppalaista keskitasoa. Samoin alkoholinkäyttökään ei ole aivan ehdotonta huippua vaikka olemmekin kiitettävästi lähestyneet aivan kärkeä.

Suomalaisten miesten tapana ei ole keskimäärin ilmaista tunteitaan väkivallalla niinkuin Sofi Oksanen ja muut äärifeministit väittävät. Ei myöskään suomalaiset naiset harjoita väkivaltaa erityisen paljon vaikka se onkin eräs yhteiskuntamme tabu.

Meillä näyttää yleisemminkin olevan kiellettyä puhua naisten harjoittamasta väkivallasta ja arvostella Sofi Oksasta. Näissä molemmissa menee, kuten niin usein muulloinkin, sekaisin mielipiteen vapauden rajoittaminen ja mielipiteiden sisällön kriittinen arviointi. Esimerkiksi kun yrittää arvioida Sofi Oksasen mielipiteitä kriittisesti, saa helposti leiman yrityksestä tukahduttaa keskustelua ja rajoittaa hänen sananvapauttaan. Sama koskee feninismiä, NATOa j.n.e. asiaa joista yhteiskuntamme mielipidejohtajilla on vahva, oma käsityksensä. Jos siis Okasanen olisi halunnut valita oikean ja todellisen ongelman niin hänen olisi kannattanut kertoa suomalaisesta keskustelukulttuurista johon ei haluttaisi mahtuvan kuin yksi totuus kerrallaan.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Halla-ahon tuomio

Jussi Halla-aho on sitten saanut ensimmäisen päätöksensä käräjäoikeudesta. Jatkoa ilmeisesti seuraa hovista. Tässä tuomiossa ihmetyttää miksi uskonrauha katsotaan ansaitsevan paremman suojan kuin kansanryhmät. Miksi jumalien pilkkaamisessa riittää pelkkä pilkkaaminen mutta kansanryhmien kohdalla vaaditaan erityistä aikomusta pilkata. Eikö pilkkaamisessa aina ole aikomus jos kerran pilkkaa. Ilman aikomusta pilkata, pilkkaaminenkin jäisi tekemättä. Ellei sitten ole niin tajuton, että ei tajua pilkkaavansa. 

Sinällään profeetan, vaikka kuinka joidenkin kunnioittaman, lapsivaimojen mainitseminen ei kai ole pilkkaamista. Lapsena sovitut ja solmitut avioliitothan ovat joissakin kulttuureissa yleinenkin tapa. Ei se näytä olevan erityisesti paikalliseen uskontoon liittyvä vaan alueelliseen kulttuuriin ja sen kehitysvaiheeseen. Ja Muhamedin elinaikana laajemminkin ihan hyväksyttävää. Ja mahtoiko aiemmin kuningas Salomonkaan kaikki vaimot täysi-ikäisiä.

Erityisesti minua ihmetyttää, että Halla-aho ei ole saanut tuomiota raiskausjutuistaan. Siis niistä joissa hän kirjoitti toiveistaan, että eräiden tiettyjen naisryhmien pitäisi valikoitua uhreiksi. Minusta ne olivat hänen rankimpia juttujaan. Ei tämä mistä hän sakkotuomionsa sai.

Toisaalta taas sananvapausmielessä Halla-aho on turhan pieni kärpänen ammuttavaksi näin isolla tykillä. Hänen älämölönsä voisi ihan hyvin hautautua muun roskan ja hälyn alle.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Mainostamisen vapaudesta

"Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä"
julistaa Vapaa-ajattelijat ja humanistiliitto mainoskampanjassaan parissa suurimmista kaupungeista englantilaisen esikuvansa mukaan. Tampereella he joutuivat muotoilemaan liikennelaitoksen harjoittaman uskonnollisen sensuurin takia tekstin toisin. Jo alkuperäinen englantilainen teksti oli liudennus sikäläisen sensuurin takia. Nyt eri valtatiedotusvälineet YLE ja Sanoma-WSOY etunenässä yrittävät pitää älämölöä asian tiimoilta.

Itsestään selvää tietenkin on, että edellä mainitut tahot eivät korvaansa lotkauta elleivät suorastaan tyrkytä uskonnollisten tahojen sanomaa jossa mainostetaan samaisen, tuskin olemassa olevan yliluonnollisen henkiolennon olemassa oloa. Ilmeisesti nämä tiedonvälitysalan markkinataloustoimijat pitävät luonnollisena, että sananvapaus on tällä tavalla vinoa. Tosin markkinataloudessa kai jokaisella jolla on tarvittava määrä rahaa, pitäisi saada viestinsä perille. Se ei kuitenkaan näytä koskevan hegemonistisessa asemassa olevaa tiedonvälitystä. Heidän ei tarvitse tarjota väylää heidän maailmankatsomuksellisen rakennelmansa kanssa erimieltä oleville edes rahasta. Ilmeisesti ansaintalogiikka menee niin, että kannattaa luopua vapaa-ajattelijoiden ja humanistien pikkurahoista suuremman saaliin toivossa.

Mikäli tiedotusvälineet olisivat aidosti ja objektiivisesti kiinnostuneita ympäristöstään niin he tutustuisivat ilmiöön laajemmalti ja esittelisivät sitä lukijoilleen, katsojilleen ja kuuntelijoilleen. He ottaisivat selvää miksi mainospaikkojen omistajat eivät salli tekstejä alkeperäisissä muodoissaan. Miksi uskovaiset saavat väittää jumalansa, Jahven, Allahin t.m.s, olevan olemassa vaikka heillä ei ole kestäviä todisteita asiansa puolesta mutta uskonnottomat eivat saa väittää vastaavassa tilanteessa niitä olemattomaksi. Lisäksi ihmisiä varmaan kiinnostaisi missä kaikkialla kampanjaa käydään. Meille ei esimerkiksi kerrota kampanjan vastaanotosta Ruotsissa. Tiedonvälitystehtäväänsä vilpittömin mielin lähteneet toimittajat myös selvittäisivät kampanjan saamaa vastaanottoa muiltakin kuin ääriuskovaisilta.

Edelleenkään meillä ei näytä uskonnonvapaus toimivan kuin niiden osalta jotka vallassa ovat. Heillä on vapautensa käyttää uskontoa keppihevosenaan kaikkeen siihen mihin he haluavat sitä käyttää. Mutta eri mieltä olevien oikeuksia saa edelleenkin polkea vaikka uskonnon- ja sananvapaus on lailla ja sen turvana olevilla väkivaltakoneistoilla turvattu.

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Voi tätä kaksinaismoralismin määrää

YK on järjestämässä suurta rasisminvastaista kokousta.  Suuret läntisen maailman vapauden kannattajat ovat osoittaneet mitä he tarkoittavat sananvapaudella.  U.S.A., Israel ja heidän innoikkaimmat liittolaisensa boikotoivat tilaisuutta.  Ja kun länsimaiden politiikkaa vastustava ja arvosteleva taho saa puheenvuoron, loputkin marssivat ulos osoittaen, että he eivät halua kuunnella mitä mieltä erimieltä olevat ovat.   

Läntiset vapauden puolustajat pitävät itse oikeutenaan arvostella ketä tahansa mutta korvat eivät kestä kuunella itseen kohdistuvaa arvostelua.  Tällä kaksinaismoralismillaan he ovat ihan oikeasti luopuneet moraalisesta oikeudestaan arvostella ketään sillä kenen tarvitsee heidän arvosteluaan kuunnella kun hekään eivät kuuntele.

On totta, että Mahmud Ahmadinedzadin ja Ali Khamenein johtama Iran on kaikkea muuta kuin sananvapauden tyyssija ja siellä vallitsee uskonnollinen totalitarismi mutta eikö länsimaat boikotillaan ja ulosmarssillaan juuri osoittanut Iranin johtajille, että he ovat olleet oikeassa pelätessään ja varoittaessaan, että ei länsimaat halua oikeasti sananvapautta ja siihen liittyvää oikeutta tulla kuulluksi vaan haluavat vain sanella?

Boikotin ja ja ulosmarssin syyksi on ilmoitettu arvostelu Israelin politiikkaa kohtaan.  Onko Israelin harjoittama palestiinalaisiin kohdistuva apartheid jotenkin rasismikeskustelun ulko- ja yläpuolella niin, että sitä ei voi eikä saa arvostella?  Eikö siitä saa edes keskustella?  Ei edes rasismikokouksessa?

Kaikkein surullisinta ja vaarallisinta meidän suomalaisten kannalta on, että meidät on sotkettu mukaan tähän länsimaiden ja EUn kaksinaismoralistiseen arroganssiin.  Emme voi puhua "heistä" kun puhumme ylimielisistä sananvapauden vastustajista vaan meidän on puhuttava "meistä" estämässä avointa keskustelua rasismista.  Emme voi puhua valikoivasti rasismin vastustamisesta, valita meille sopivia syytösten kohteita syyllistymättä itse epärehellisyyteen ja valehteluun.