Suomen ulkoministeriö ja Honduras

Kuten kaikki tiedämme, on Hondurasissa tapahtunut vallankaappaus jossa demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti Manue Zelaya syrjäytettiin ja muilutettiin pyjama päällä ulkomaille. Ainoaksi syyksi ilmoitettiin hänen halunsa järjestää neuvoa-antava kansanäänestys siitä pitäisikö perustuslakia valmistelevan elimen vaalien järjestämiseen tähtäävä aloite viedä parlamentin käsittelyyn. Todellisuudessa syynä lienee ollut liberaaleja edustaneen Zelayan radikalisoituminen ja sitä kautta tuki vähempiosaisille kuten alkuperäiskansoille, vähimmäispalkan nostaminen j.n.e.

Nyt syyskuinen Voima-lehti kertoo, että Suomen sikäläinen kunniakonsuli, liikemies Luis Kafie on sotkeutunut kaappaukseen. Hän lienee ollut rahoittamassa kaappausta ja yhdessä veljensä kanssa muutenkin suhmurointu taustalla.

EU on heristänyt sormeaan ja U.S.A. ei edes sitä vaikka molemmat ovat yleensä valmiita viemään demokratiaa milloin mihinkin maailman kolkkaan. Edellytyksenä toki silloin on, että taloudelliset edut ovat uhattuna ja nyt Hondurasissa kaappaus pikemminkin tukee niitä kuin uhkaa.

Suomen ulkoministeriön Latinalaisen Amerikan ja Karibian osaston päällikkö Juha Virtanen on kertonut Voiman toimittajalle, että heillä ei ole todisteita Kafien sotkeutumisesta kaappaukseen. Se lienee luonnollista kun eivät ole kuulemma tutkineetkaan asiaa. Ilmeisesti myös aikovat jättää tutkimatta jotta todisteita ei löytyisikään. Onhan Kafie tae suomalaisten yritysten kaupoille Hondurasissa. Business ennen demokratiaa ja kansalaisvapauksia.

Ulkoministeri Stubbin en ole huomannut juuri lainkaan käsittelevän Hondurasin tapahtumia vaikka hänen jos kenen pitäisi olla huolissaan siitä millaiset ihmiset edustavat Suomea missäkin maailmankolkassa. Mutta tähänhän me olemme saaneet jo tottua. Häntä huolestuttaa vain miten saada Suomi NATOon ja mukaan käsikassaraksi kaikkiin mahdollisiin U.S.A:n interventioihin eri puolilla maailmaa.

Koskahan saamme ulkoministerin joka ihan oikeasti hoitaa tehtäviään vastuullisesti ja toimii niinkuin puhuu? Sellaisen joka on johdonmukainen puhuessaan demokratiasta, kansalaisvapauksista ja turvallisuudesta eri puolilla maailmaa.

Obaman kilpi

Palasin juuri lomamatkalta ja huomasin uutisia selatessani, että U.S.A. on luopunut ohjuskilpihankkeestaan Puolassa ja Tsekissä Obaman päätöksellä. Sinällään hyvä uutinen. Ja kiitos tästä turvattomuuden lisääntymistä hillitsevästä päätöksestä kuuluu ennen kaikkea noiden suunniteltujen sijoitusmaiden paikallisille ihmiselle. He ovat omalla toiminnallaan osoittaneet, että jopa superhypervaltaa voi vastustaa menestyksellisesti paikallisella toiminnalla. Ohjusten sijoittaminenhan olisi ollut jälleen uusi askel maailmanlaajuisessa vastakkainasettelussa.

Toisaalta ei kannata nuolaista ennenkuin tipahtaa. Obama on paljastamassa oikeat kasvonsa tässäkin suhteessa. Hän suunnittelee entistä vaarallisempaa liikkuvaa ohjus- ja niiden tutkaverkkoa ja ihan samaan suuntaan kun nyt hylätty Bushin ratkaisu.

Meidän on täällä Suomessa oltava erityisesti entistä tarkempia Stubbien, Ahti- ja Jaakonsaarien sekä muiden NATOttajien suhteen. He eivät kuitenkaan ota opikseen. Seurauksena muutaman vuoden kuluttua meidänkin teillämme pörrää U.S.A:n ohjus- ja tutkarekat ellemme ihan oikeasti ja konkreettisesti pistä heille hanttiin.

Destia

Ministeri Häkämies vaatii tiedotusvälineissä olevien juttujen mukaan valtion omistaman tienrakennusyhtiön, Destian yksityistämistä. Hänen mukaansa, esimerkiksi Kauppalehden 4/6 -09 mukaan, liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon ei liity mitään sellaista intressiä, että valtion pitäisi olla mukana. Minusta käsitys on kummallinen ja osoittaa täydellistä tietämätttömyyttä liikenneinfrastruktuurin merkityksestä yhteiskunnassa.

Häkämies myös perustelee kantaansa Destian tarpeella saada kumppani joka vastaisi Destian kehittämisestä. Eikö Häkämies valtionyrityksistä vastaavanana mininsterinä halua, osaa tai muutoin kykene kantamaan vastuutaan? Olisiko silloin parempi vaihtaa hänen tilalleen henkilö, joka osaa ja haluaa sekä kykenee?

Tienrakennusalan muut toimijat perustelevat Destian yksityistämistä väitteillä Destian toimien vaikutuksesta markkinoihin. Destia kun kuulemma alihinnoittelee. Minusta tuollainen hinnoittelu on luontevaa ja oikein. Sehän osoittaa, että toimija joka ei ole kapitalistien omistama ja siten on ulkopuolella kapitalistien voitontavoittelun, voi tuottaa halvemmalla ja laatua. Minusta olisi kummallista jos Destian hintataso olisi sama kuin yksityisessä omistuksessa olevien. Niidenhän tulee normaalien rakentamiskustannusten ja yrityksen kehittämisen lisäksi tuottaa voittoa omistajalleen. Yhteiskunnan omistamalla ei tälläistä velvoitetta ole. Nykyinen tilanne on siis veronmaksajille edullinen kun on toimija joka rakentaa ja pitää kunnossa kohtuuhintaan.

Lisäksi Häkämies ja muu kokomuusvetoinen hallitus aikoo myydä Destiaa laman aikana ja siten alihintaan. Tämähän sinällään ei ole mitään uutta vaan tähän astikin porvarihalitus on luopunut valtion omistuksista pilkkahintaan. Kepulainen liikenneministeri Vehviläinenkin vain asettelee aste-eron kaltaisia prosenttilukuja rajaksi valtion omistusosuudelle.

Nyt, kun Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) järjesti 11/9 -09 työnseisauksen vastustaakseen Häkämiehen holtitonta ja ideologista yksityistämisintoa niin työnantajapuoli käyttää armeijaa rikkureina. Asiasta kertoi jopa yleensä kovasti työnantajien puolta pitävä Helsingin Sanomat. Meno työmarkkinoilla alkaa muistuttaa pimeimpiä aikoja 20- ja 30-luvulla.

Minusta me nimen omaan tarvitsemme Destian kaltaisia laitoksia yhteiskunnan omistuksessa. Meillä veronmaksajilla ei ole varaa pumpata myös verojen kautta rahaa yksityisten kapitalistien pohjattomiin säkkeihin.

Halla-ahon tuomio

Jussi Halla-aho on sitten saanut ensimmäisen päätöksensä käräjäoikeudesta. Jatkoa ilmeisesti seuraa hovista. Tässä tuomiossa ihmetyttää miksi uskonrauha katsotaan ansaitsevan paremman suojan kuin kansanryhmät. Miksi jumalien pilkkaamisessa riittää pelkkä pilkkaaminen mutta kansanryhmien kohdalla vaaditaan erityistä aikomusta pilkata. Eikö pilkkaamisessa aina ole aikomus jos kerran pilkkaa. Ilman aikomusta pilkata, pilkkaaminenkin jäisi tekemättä. Ellei sitten ole niin tajuton, että ei tajua pilkkaavansa. 

Sinällään profeetan, vaikka kuinka joidenkin kunnioittaman, lapsivaimojen mainitseminen ei kai ole pilkkaamista. Lapsena sovitut ja solmitut avioliitothan ovat joissakin kulttuureissa yleinenkin tapa. Ei se näytä olevan erityisesti paikalliseen uskontoon liittyvä vaan alueelliseen kulttuuriin ja sen kehitysvaiheeseen. Ja Muhamedin elinaikana laajemminkin ihan hyväksyttävää. Ja mahtoiko aiemmin kuningas Salomonkaan kaikki vaimot täysi-ikäisiä.

Erityisesti minua ihmetyttää, että Halla-aho ei ole saanut tuomiota raiskausjutuistaan. Siis niistä joissa hän kirjoitti toiveistaan, että eräiden tiettyjen naisryhmien pitäisi valikoitua uhreiksi. Minusta ne olivat hänen rankimpia juttujaan. Ei tämä mistä hän sakkotuomionsa sai.

Toisaalta taas sananvapausmielessä Halla-aho on turhan pieni kärpänen ammuttavaksi näin isolla tykillä. Hänen älämölönsä voisi ihan hyvin hautautua muun roskan ja hälyn alle.

Tasaverotus Urpilaisen tapaan

Tämän aamun Hesarin mukaan Jutta Urpilainen on huolissaan hallituksen aikeista pyrkiä hivuttamalla tasaveroon. Huoli on todella aiheellinen. Minua ihmetyttää kuitenkin Urpilaisen omat puheet. Hän sanoo vastustavansa tasaveroa epäoikeudenmukaisena. Mutta samaan syssyyn hän kuitenkin kannattaa kulutusveroja eli esimerkiksi arvonlisäveroa. Minusta tuo ei ole loogista. Vai menisikö hän päässään arvonlisän verottaminen ja lisäarvon verottaminen sekaisin?

Olen toki samaa mieltä tasaveron turmiollisuudesta. Hän mainitsee kunnallisveron tasaverona ja toki vastustaa Vanhasen-Kataisen hallituksen yrityksiä verotaakan siirtämisestä progressiivisesta valtion tuloverosta tasaprosenttiseen kunnallisveroon. Mutta miksi hän kannattaa kuitenkin ALV:n kaltaisia tasaveroja?

En ole myöskään nähnyt häneltä tai muuten SDP:ltä ensimmäistäkään aloitetta kunnallisveron muuttamisesta progressiiviseksi. Missä se viipyy jos hän vastustaa tasaveroa ja kannattaa progressiivista verotusta? Hän ei ole käsittääkseni myöskään tehnyt aloitetta palaamisesta pääomatulojen progressiiviseen verottamiseen.

Tällä menolla hän ei rakenna uutta uskottavuutta Lipposen hallitusten hukkaaman tilalle. Sama ristiriita tekojen ja puheiden välillä näyttää jatkuvan Sosialidemokraattisessa puolueessa.

Hallitus on tehnyt ratkaisunsa

Hallitus on sitten tehnyt ALV-ratkaisunsa. Se tempoilee sinne sun tänne, alentaa ensin ja korottaa sitten. Ennen kaikkea hallitus jatkaa tiellään kohti tasaveroa. Mallia joka muualla, myös Virossa, ollaan hylkäämässä vahingollisena.

Katainen ja Vanhanen ovat keksineet mallin jossa ensin lasketaan ruuan ALV 12%:iin ja sitten se nostetaan 13%:iin yhdessä yleisen kannan 23%:iin noston kanssa. Ja vaikutukseltaan mitätön ravintoloiden ALV-alennus toteutetaan 13%:iin. Onko tässä tarkoituksellista asian monimutkaistamisen makua? Halutaanko tarkoituksella hämätä asia sellaiseksi, että tavallinen taatiainen ei tajua missä mennään?

Nykyinen hallitus Vanhasen ja Kataisen johdolla rummuttaa verotuksen painopisteen siirtämistä välittömistä veroista välillisiin. Tasaverohömpötyksen lisäksi mallissa on toinenkin epämiellyttävä piirre. Sillä pyritään hämäämään tavallista taatiaista sillä, että tuloverotuksen alennuksilla mukamas annetaan lisää rahaa kuluttajalle mutta sitten se kuitenkin otetaan pois korkeammilla välillisillä veroilla. Ihmisille luodaan illuusio ansioiden paranemisesta ilman palkankorotuksia ja hyväosaiset pääsevät kiertämään veroja koska pystyvät hyödyntämään muita keinoja eli esimerkiksi henkilökohtaisten kustannusten kierrättämistä yritysten kautta, ulkomailta tehtävia hankintoja j.n.e.

Verotuksen kantavana ajatuksena on ollut, että niitä maksavat ne jotka kykenevät. Tästä ajatuksesta on johdettu progressio. Meillä sitä on edustanut vain valtion tuloverotus sekä perintö- ja lahjaverotus. Kaikki muu on ollut tasaverotusta ja nyt hallitus taas vyöryttää siihen, hyväosaisia suosivaan suuntaan. Tässä nykyinen porvarihallitus jatkaa edellisten Lipposen hallitusten linjalla.

Oikea suunta olisi tietenkin, että kehityksen suunta käännettäisi pois tasaverosta. Palautettaisi varallisuusvero progressiivisena, palautettaisi progressio pääomatuloihin ja kiristettäisi valtion tuloverotuksen progressiota yläpäätä kohti. Nythän valtionverotuksen progressio vaikuttaa tiukimmmin keskituloisiin ja sen vaikutus lieventyy mitä suuremmiksi tulot nousevat todella hyvätuloisilla. Progressio kannattaisi myös tuoda kunnallisverotukseen. Näiden progressioiden yhteisvaikutus pitäisi tietysti ottaa huomioon. Samalla voitaisi jatkaa ALV:n ja välillisten verojen alentamista. Näin säilytettäisi ja parannettaisi verotuksen oikeudenmukaisuutta eli sitä, että veroja maksavat ne joilla on siihen kykyä.

Rehelliset kauppiaat ja puhdas ruoka

Viime aikoina on keskusteltu paljon kauppojen tavoista myydä vanhentuneita ja pilaantumassa olevia elintarvikkeita. Milloin on marinoitu vanhaa lihaa ja milloin tehty mitäkin kepulikonstia. Ratkaisuksi on Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) ehdottanut m.m. tarkastajian raporttien julkistamista kaupan ovienpieliin liimattavilla hymy- ja ruttunaamoilla.

Kauppiaat tietenkin vastustavat avoimmuutta ja julkisuutta. Perustelut vain ontuvat. He ovat jääneet itse kiinni rysän päältä ja nyt edelleenkin vakuuttavat omavalvonnan riittävän. Miten se voisi jatkossa riittää kun se ei ole tähänkään mennessä toiminut?

En myöskään ymmärrä miksi n.s. rehelliset kauppiaat vastustavat ja valittavat. Hehän saisivat keinon profiloitua ja erottua kieroilijoista. Eivätkö he sitä halua? Eikö olisi kauppiaallekin hyötyä jos oven pielessä olisi pitkä rivi Eviran hymynaamoja todisteena pitkästä hygieniaosaamisen ja oikeintoimimisen perinteestä ja erotuksena naapurihuijarista jolla on pelkkiä ruttunaamoja.

Minua myös ihmetyttää miksi avoimmuus toimii esimerkiksi Tanskassa ja monessa muussa paikassa. Esimerkiksi tanskalaiset tarkastuskertomukset ovat julkisia. Ja nuo maat ovat juuri niitä joihin verrattuna meidän elintarviikkeemme ovat mainospuheiden mukaan puhtaita luonnontuotteita.

Jos kauppiaat haluaisivat aidosti kilpailua laadulla niin he suorastaan vaatisivat julkisten tarkastusten kaltaisia sertifikaatteja ovilleen. Mutta heidän halunsa lienee myydä samanlaista ja -laatuista ketjubulkkimoskaa valtavista varastohallien kaltaisista halleista asiakkaille joilla ei ole mitään mahdollisuuksia vertailla ja äänestää jaloillaan..

Minua myös ihmetyttää miksi kuntien elintarviketarkastajat eivät kuulemma haluaisi julkistaa tarkastustuloksiaan. Eikö tarkastustoiminta nyt ole avoimuuden kestävää? Onko esimerkiksi kytköksiä keskusliikkeisiin niin, että tarkastukset eivät olekaan kattavia?

Lueskelin tuossa myös EU:n elintarvikeiden turvallisuuden valkoista kirjaa. Siinä puhutaan "kuluttajien terveyden suojeluun ja elintarvikekaupan rehtien käytänteiden edistämisestä". Se viittaa myös YK:n laajempaan Codex Alimentarius -säännöstöön. Siellä vaaditaan tarkkaa koko tuotantoketjun valvontaa ja sen valvonnan avoimmuutta kuluttajille korostetaan. FAO ja WHO perustivat Alimentarius-komitean jo 1963 mutta kovin vähälle julkiselle huomiolle se on Suomessa jäänyt. Esimerkiksi Eviran sivuilla se on mainittu vain FAO:n linkin selitteessä kansainvälisten linkkien listassa. Olisikohan paikallaan lähteä vaatimaan tehokasta valvontaa ja sen avoimmuutta ihan kansainvälisten vaatimusten kautta eikä vain selitellä miten puhdasta ruokaa meillä mukamas on.

Ihan oikeasti jokaisella elintarvikeliikkeellä tulisi olla julksesti esillä viimeisin tarkastusraportti ja sillä voimassaoloaika. tarkastusten ketjun tulisi myös olla aukoton. Tilanteen voisi sitten myös visualisoida noilla Eviran ehdottamilla tarroilla. Tärkeää on kuitenkin, että tarkastukset ovat säännöllisiä, kattavia ja niiden tulokset julkisia.