Tosiviestimen valeuutinen?

YLE/Uutiset uutisoi Pohjois-Korean biologisia aseita koskevia juttuja maailmalta.  Jutussa on virheellinen lainaus joka vääntää tarinaan kummallisen juonteen.  Onko YLEn journalistinen ote lipsunut tarkoituksella vai onko toimittaja ollut "vain" välinpitämätön?

YLE/Uutiset on 20/12 -17 julkaissut nettijutun Pohjois-Korean (oik. 조선민주주의인민공화국, transl. Chosŏn minjujuŭi inmin konghwaguk, suom. Korean demokraattinen kansantasavalta) kemiallisista ja biologisista aseista.  Lehti käytti lähteenään israelilaista Haaretz-sanomalehteä.  Juttu on nimikoitu Risto Mattila -nimiselle toimittajalle.

Yle otsikoi juttunsa "Lehdet: Pohjois-Korea havittelee seuraavaksi pernaruttoa levittäviä ohjuksia".  Sillä YLE ikäänkuin vetäytyy vastuusta jutussaan ja "vain" kertoo viattomasti mitä muut ovat kertoneet.   Sinällään niinhän juttu meneekin.  Ylen toimitus on vain keittänyt Haaretzin ja japanilaisen Asahi Sinbun -lehden jutuista uutta huttua.  Ne taas ovat käyttäneet lähteinään USA:sta ja Korean tasavallasta (Etelä-Korea) peräisin olevia, nimettömiksi jääviä lähteitä.  YLE kuten nekin esittävät tarinansa ilman julkilausuttua lähdekritiikkiä.

Tämä meno sinällään ei ole mitään uutta eikä provosoisi minua kirjoittamaan tämänvertaistakaan plokikirjoitusta. Sen sijaan YLEn uutisessa esitetään kummallinen väite: "Haaretz kertoo, että Pohjois-Korea on hiljattain ilmoittanut, että maalla on 2 500 – 5 000 tonnin kemiallisten aseiden varastot. Ja se kykenee tuottamaan myös biologisia aseita, kuten pernaruttoa tai isorokkoa.". 

 Kummallista minusta on, että P.Korea olisi jotakin tuollaista "tunnustanut" ja tapa kytkeä se muuhun ilmaisuun.  Meninpä siis kaivamaan Haarezin jutun johon YLE ei tarjonnut suoraa linkkiä kuten muutamaan muuhun viittaamaansa lähteeseen. Löytyihän se kuitenkin helposti googlettamalla YLEn kuvassa olleen otsikon perusteella.

Haaretzin jutussa ei kuitenkaan kerrota P.Korean tunnustaneen yhtään mitään vaan, että kemiallisten aseiden varastojen koosta on kertonut E.Korea. Suoraan Haaretzin omilla sanoilla: "North Korea has a store of between 2,500 and 5,000 tons of chemical weapons, South Korea has previously said, adding that it was capable of producing biological agents like anthrax and smallpox.".  (Lienee sivuseikan kimpussa jos kysyy, että kuka tai mikä E.Koreassa on kertonut vaiko ihan koko valtio yhteen ääneen)

Mikä on siis YLEn tarkoitus tässä? Onko se a) yritys saattaa P.Korea entistä omituisempaan valoon vai b) välinpitämättömyys koska kaikki kummallisuus ja pahuus P.Koreasta kerrottuna menee läpi? Etenkin kun jos joku uskaltautuu huomauttamaan juttujen ristiriitaisuuksista, hänet voi peikotella hiljaiseksi tai jos se ei toimi, haukkua menneisyydessä eläväksi stallarimaolaiseksi Kim:ien dynastian hännystelijäksi ja hirveyksien puolustajaksi.

Erityisen kummalliseksi YLEn jutun toimitustapa muuttui kun laitoin siitä palautetta  toimitukselle heidän jokaisen jutun yhteydessä olevan palautetoiminnon kautta. Juttua oli toki korjattu jo aiemmin mutta nyt ei tapahtunut mitään.  Ainakaan perjantain puoleen päivään mennessä juttua ei oltu korjattu. Onko YLElle siis juttujen virheet yhdentekeviä vai onko nimen omaan tarkoituskin harhauttaa tuolla tavalla. Eiväthän ihmiset juurikaan harjoita lähdekritiikkiä ja tarkista n.s. läntisiä laatutiedonlevitteiden faktoja.

Missä siis menee n.s. valemedian ja tosimedian välinen raja? Kummalla puolella rajaa YLE on? Ja onko se sillä puolella jolla se ja sen omistajat haluaisivat sen olevan? Miten n.s. julkinen palvelu liittyy objektiivisuuteen ja faktojen tarkistamiseen?

Samaan aikaan kun toivon YLEn harjoittavan itsetutkiskelua, toivoisin ihmisten harjoittelevan ja harjoittavan medialukutaitojaan.  Kannattaa käydä kurkkimassa mitä ne lähteet olivatkaan ja miten niitä on käytetty aiemmin luotettavanakin pidettyjen tiedonlevitteiden jutuissa.

---

Tuoteseloste: Tämä juttu koskee YLEn uutisointia eikä Korean demokraattisen kansantasavallan aseistusta.

---
Julkaisen tämän myös US:n Puheenvuoro-palstalla Myyryläinen-plokissani.

Vaalirauhan julistus

Täten julistan itseäni koskevan 
vaalirauhan
Suomen tasavallan presidentinvaaleihin 
jotka pidetään sen lain mukaisessa järjestyksessä 
vuonna 2018 j.a.a. 

Ottaen huomioon, että vaalikampanjan aikana ehdolla olevien poliitikkojen ja heitä tukevien luonnollisten ja juridisten henkilöiden puheet ja teot ovat vain mainontaa ja markkinointia vaalituloksen maksimoimiseksi ja, että olen äänestyspäätökseni jo hyvissä ajoin aiemmin tehnyt poliitikkojen aiemman käytöksen, puheiden ja tekojen, perusteella täten julistan minä

Jorma Juhani Myyryläinen,
täysivaltainen ja rokotettu Suomen tasavallan kansalainen kaikella hallussani olevalla vallalla ja voimalla seuraavasti ja itseäni sitovasti:

1 §

En anna ehdokkaiden tämän julistuksen antamisen jälkeisten puheiden enkä tekojen vaikuttaa tekemääni äänestyspäätökseen.  

2 §

En kommentoi kenenkään ehdokkaan tai heidän tukijoidensa vaalikampanjaan kuuluviksi tulkitsemiani puheita tai kirjoituksia julkisesti.

3 §

Vaadin itselleni oikeutta äänestää kaikkia ehdokkaita vastaan niin, että äänelläni on yhtäläinen vaikutus vaalin lopputulokseen kuin jonkin ehdokkaan puolestakin annetulla äänellä.

4 §

Tämä julistus on voimassa koko tämän maailmankaikkeuden tässä todellisuudessa siinä laajuudessa johin maailmankaikkeus on ehtinyt kunakin kampanjoinnin hetkenä laajeta vaalipäivää seuraavaan aamuun ja vaalin toisen kierroksen toteutuessa sen vaalipäivää seuraavaan aamuun.

5 §

Kaikki tähän julistukseen liittyvät tulkintakysymykset ratkaisen julistuksen antajana oman valintani ja harkintani puitteissa ja mukaisesti itse valitsemassani paikassa ja ajalla.  Julkistan mahdollisen harkintani tuloksen sopivaksi katsomallani tavalla mikäli katson sen aiheelliseksi ja yleistä tai yksityistä hyötyä edistäväksi.


6 §

Mikäli kuitenkin tätä julistusta vastaan rikon, ansaitsen kaiken sen mitä poliittinen vastuu tässä valtakunnassa kaikessa ankaruudessaan päälleni syytää.

Annettuna

Suomen tasavallan E:n kaupungissa, 

Linnunradan galaksissa

30. pvä:nä marraskuuta 2017 j.a.a.

---

Tämä julistus julkaistaan sekä Myyräntyötä-plokissa Google Inc:n Blogger-alustalla että Myyryläinen-plokissa Alma Media Oyj:n Uusi Suomi Puheenvuoro -palvelussa.

Länsisavolaista sensuuria

Länsi-Savo sensuroi jälleen kommenttini nettisivuillaan.  Yritin kommentoida seurakuntalaisten keskustelua. Lehdessä ei ilmeisesti haluta suhtauduttavan kriittisesti kristilliseen elämänmenoon sen ulkopuolelta.

Kaakon viestintä Oy:ön kuuluvassa mikkeliläisessä Länsi-Savossa on julkaistu jokunen aika sitten kirkko- ja kaupunginvaltuutettu Jarno Strengellin/SDP yleisönosastokirjoitus jossa arvosteltiin seurakunnan ulkokullattuja uskovaisina esiintyviä "hymykasvoisia kulissiuskovaisia."  Siihen vastasi useampikin kirjoittaja ja lopulta myös rovasti Seppo Väisänen omalla kirjoituksellaan. Nuo kirjoitukset ja etenkin viimeinen provosoivat minut kirjoittamaan kommentin jonka sijoitin Väisäsen kirjoittamaan viimeisimpään kirjoitukseen. Kommenttini ei kuitenkaan ylittänyt lehden korkeaa julkaisukynnystä. Lähetin varmuuden vuoksi kommentin toiseenkin kertaan josko lehden juuri tekemän sivujensa uudistuksen takia olis joitakin häiriöitä. Ilmeisesti ei ollut koska molemmilla kerroilla tulos oli sama.

Kirjoitin seuraavasti:
"Näin ulkopuolisen silmin tarkasteltuna kristikunnassa näyttää olevan ylen tavallisena tapana Väisäsen ja Strengellin tavoin pyrkiä arvoimaan muiden uskonelämän oikeellisuutta ja vääryyttä. No, Väisäselle hengellisten alamaisten kuntoisuuden arviointi kuulunee ikäänkuin virkatehtäviin mutta silti se jaksaa hämmästyttää ja kummastuttaa. Tuollainen muiden uskomisen oikeellisuuden arvottaminen näyttäytyy ylimieliseltä ja muita halveksivalta.

Onpa tuollainen käytös johtanut historian saatossa laajoihinkin hirmutekoihin. Eikä meillä täkäläisessä lintukodossammekaan ole ollut eikä ole nykyäänkään tavatonta, että väärin uskovaksi koettu lähimmäinen suljetaan yhteisön ja jopa perheen ulkopuolelle n.s. "syntisenä sa***nana". Tällä kotikasvatuksella en saata edes toistaa kaikkia nimityksiä joita väärin uskovista käytetään.

Saattaisiko siis tälläinen jumalankieltäjä ja uskonnoton pyytää uskovaisilta edes sen verran suvaitsevaisuutta, että sietäisitte toisianne? Meistä ateisteista ei liene niin väliä, sillä meidän nahkamme on jo vuosikymmenten saatossa paksuksi parkittu joten se kestää pilkan ja haukkumiset mutta teidän omissa joukoissanne saattaa olla joku herkkäsieluisempi joka voi pahoittaa mielensä jatkuvasta uskonsa oikeellisuuden arvioimisesta.

Samalla haluaisin myös toivoa, että uskomista, sen laatua ja syvyyttä ei käytettäisi uskonelämän ulkopuolella välineenä yhteiskunnallisessa keskustelussa tai etujen tavoittelussa. Siis pitäkää uskonasianne seurakunnissanne ja kilvoitelkaa uskontonne autuudesta itse omassa tykönänne mutta älkää sotkeko ulkopuolista yhteiskuntaa sisäisiin oikeaoppisuuskiistelyihinne."

En löydä kirjoituksesta omasta mielestäni mitään sopimatonta,en ainakaan tylympää kuin Strengellin alkuperäisessä kirjoituksessa.  Ainoa ero on, että kirjoitin kirkon ulkopuolisena ja toivoin heiltä suvaitsevaisuutta edes toisiaan kohtaan.  Olen aiemmin yrittänyt tivata lehtien toimituksilta tarkempaa tietoa hylättyjen kommenttieni sopimattomista kohdista omaksi opikseni mutta en ole saanut selviä vastauksia joten enää en viitsi.

Kysyin lehden päätoimittajalta, Timo Laitakarilta taannoin hänen lehtensä moderointilinjoista sähköpostitse. Hän lupasi tuolloin, että silloin tulossa ollut uudistus parantaisi sen tasoa tulevaisuudessa. Odottelen sitä tulevaisuutta edelleen.

Ymmärrän toki, että lehti itse päättää mitä sivuillaan julkaisee ja päätoimittaja vastaa päätöksistä, lopulta työsuhteellaan omistajille. Mutta katson myös itse oikeudekseni käyttää sananvapauttani hakemalla kommentilleni muun kanavan. Samalla katson oikeudekseni paheksua tiedonlevitteen sensuurilinjaa etenkin kun se katsoo edustavansa n.s. lansimaista lehdistönvapautta ja pitää siten itseään n.s. valhemediaa parempana.

Sananvapausasioissa pidän mottonani B.Hallin (t.m.n. S.G.Tallentyre) tiivistystä Voltairen sananvapausajattelusta: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it," (teoksesta "The Friends of Voltaire").  Se sopisi muistaa myös n.s. länsimaisen valtavirtamediankin toimituksissa.

---

Julkaisen tämän piakkoin myös Uuden Suomen plokissani.

Rakennusliiton varapuheenjohtajan huti

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on avautunut useammanikin kerran Eduskunnassa tehdystä lakialoitteesta jolla luovuttaisi ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnasta.

Lakiehdotuksen tarkoituksena on vähentää byrokratiaa poistamalla Ulkomaalaislaista  (301/2004) tarveharkinta EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä.  EU-jäsenyyden aikana sen sisältä, esimerkiksi Virosta, tulevia se ei ole koskenutkaan.  Aloitteen takana on kirjava joukko eri eduskuntapuolueiden edustajia kärjessään Vasemmistoliiton Anne Kontula.  Muut ovat Juhana Vartiainen/kok, Veronica Rehn-Kivi/rkp, Emma Kari /vihr ja Tytti Tuppurainen/sdp.

Suokas tuntuu olevan ihan n.s. "pihalla" sen suhteen mitä työpaikoilla oikeasti tapahtuu.  Oikeastihan ulkomaalaisia työntekijöitä on jo pilvin pimein eikä heidän tulemistaan ole estetty eikä estetä tuolla byrokratian kiemuralla.  

Työnantajilla on keinonsa kiertää tuota "tarveharkintaa" m.m. käyttämällä ulkomaalaisia alihankintafirmoja, myös suomalaisten siellä omistamia.


Suokkaan ja muun ay-liikkeen toivoisikin keskittyvän työsuhteenehdoilla keinottelun estämiseen. Tällä tuon lakialoitteen ja sen tekijöiden haukkumisella Suokas ei kuitenkaan mitenkään edistä ay-liikkeenkin tavoitteekseen ottamaa samojen työehtojen ja -etujen saavuttamista kaikille suomalaisilla työpaikoilla työskenteleville.
Julkaisen tämän kirjoituksen myös Uuden Suomen plokissani.

Roskaako lautaselle?

Kuuluisa TV-Kokki Jyrki Sukula on YLE/Uutisten nettijutun mukaan tehnyt Nordic Business Forumin vieraille muiden ruokien joukkoon roskakalapullia.

Ymmärrän tai ainakin haluaisin ymmärtää Sukulan tarkoituksen edistää kalojen monipuolista hyäksikäyttöä. Ja minustakin tuollainen businesstapahtuma on erinomainen tilaisuus edistää hyvää asiaa.

Mutta jos tarkoitus on edistää ihmisten käsitysten avartumista niin ei liene paikallaan nimittää herkullisia kaloja roskaksi vaikka olisikin n.s. hoitokalustuksen saaliista.

Ymmärrän toki, että hymööriä voi yrittää käyttää apuna viestin perille saattamisessa ja huomion herättämisessä. Pelkään kuitenkin, ettei se toimi tälläisessä yhteydessä. Sitähän on jo yritetty eikä se ole saanut mitään positiivista aikaiseksi.

Paikallaan olisikin ollut positiivisempi lähestymistapa. Vaikkapa glamourin lisääminen arkisena pidettyyn. Se voisi ehkä saada jonkun tämänkertaista kohdeyleisöstä näkemään liiketoimintamahdollisuuksia. Seurauksena voisi olla vaikka moderneja start-up:eja jotka kehittäisivät viimeinkin kustannustehokkaita jalostuskeinoja. Odotankin aikaa jolloin särkipuikot, haukipihvit, lahnapullat sun muut ovat tarjolla valintämyymälöiden kala-altailla turska- ja seituotteiden rinnalla. Ehkäpä myös muinainen herkku kiiskiliemi saavuttaisi ainakin tähditettyjen kurmee-ravintoloiden ruokalistat.

Mutta perimmältään taitaa olla kyse enemmänkin suomalaisten businesshenkilöiden vastenmielisyydestä tuotannollista toimintaa kohtaan kuin kykenemättömyydestä nähdä liiketoimintamahdollisuuksia. He haluavat siirtyä finanssikapitalismiin eikä silloin ole toimivaa keinoa saada heitä innostumaan kalanjalostuksesta vaikka tuotteita nimittelisi miten.

---

Julkaisen tämän kirjoituksen pian myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla: http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/.

Näillä palstoilla ei, jum***uta, pilkata Häkkästä

Kaakon viestintä Oy -konserniin kuuluvan Länsi-Savon palstoilla ei ilmeisesti saa laskea leikkiä heidän idolistaan kokoomuslaisesta ministeri Antti Häkkäsestä.

Lehti julkaisi kymmenes kuluvaa kuuta Häkkäsen kirjoittaman äärimmäisen naivin pakinan, joita nykyään komeasti kolumneiksi kutsutaan, koulutuksessa. Siinä ministeri näin kouluvuoden alkajaiseksi riettaasti retostaen kehui kokoomuslaista koulutuspolitiikkaa.

Itse vastasin kirjoitukseen samanapäivänä, tunnustan pilkallisesti, kommentilla yhdistäen ministeri Bernerin ajaman n.s. "liikennekaaren" ja Häkkäsen esittelemän "koulupolun" näin kirjoittaen:

"Eiii, ei nyt enää tätäkin --- pitää näppinne erossa koulukaarista ja liikennepoluista vai mitä ne on. Voisiko näille häkkäsille, grahnlaasosille ja bernereille saada jotkut suojatyöpaikat jotta me tavalliset taatiaiset olisimme suojassa näiltä "kehittämiskärkihankkeilta"."

Näin kirjoituksen tallentuneen sivulle mutta se katosi parin tunnin sisällä.  Tallensin sen illansuussa uudelleen mutta yön aikana se katosi sieltä uudelleen. 

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olen huomannut Länsi-Savon toimituksessa olevan joissakin vuoroissa äärimmäisen herkkähipiäisiä moderaattoreita.  Heidän hipiänsä on tosin melko vaihtelevasti herkkä.  Joskus hieman vapaammatkin muotoilut menevät läpi ja joskus taas varjellaan, esimerkiksi juuri Häkkästä ja myös kristilliskonservatiivisia arvoja.  Tällä kertaa taisin osua kipeilevään Kokoomusnäppylään tiedonlevitteen herkällä iholla.

Reaktiosta tulee vääjäämättä mieleen Arvo Salon kuuluisat sanat Lapualaisoopperassa, tosin toiseen tilanteeseen ja toisenlaisiin olosuhteisiin sijoitettuina.  Toivottavasti assosiaatiot jäävät vain vilkkaan mielikuvituksen tuotteiksi eikä kyseessä ole laajempi ilmipiirin kiristyminen.  Nauruahan vallalle ahneet tunnetusti pelkäävät yli kaiken.

Olisi toivottavaa, että näin maailmanlaajuisesti äärimmäisen vapaksi todetun lehdistön oloissa sorrutttaisi tälläiseen sensuuriin, ei edes vaikka kyseessä olisikin oman paikallisen taustajoukon uusi sankari jolle pedataan suurta uraa.

---

Julkaisen tämän kirjoituksen myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuorossa. 

YLEn dosentti Leninin kimpussa

Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth avautuu netti-YLEn pakinassaan manaamaan Lenin-kulttia pois Suomesta  satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi.  Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa piskuisen Lenin-puiston Helsingin Alppilassa.  Leninin hävittäminen pois silmistä olisi kuulemma "itsenäisyyden juhlavuoden symbolisesti arvokkain teko".  Toivooko hän silloin Leninin häviävän myös mielestään?

Jos puiston nimeäminen paikkaseudun historiaan vaikuttaneen henkilön mukaan on kultti niin silloin varmaankin Helsingissä on esimerkiksi salaperäinen Alli Trygg -kultti.  Hänellähän on paljon Leniniä suurempi puisto Kalliossa muistutuksena raittiustyöstään ja naapurissa miehensä vastaava. Puhumattakaan niin monesta muusta uskonnollisen palvonnan kohteesta ympäri maatamme.  Eräitä viimeisimmistä ja pienemmistä pyhistä lienee kauppaneuvos Carl Pöndinen ja kapakoitsia Aqveliina Heinze jotka saivat tyytyä kujanpätkiin Mikkelin asuntomessualueella.

Ehrnrooth kirjoittaa paljastavasti "Menneisyyden hallinta on taistelua historian eettisestä suunnasta ...".  Niinpä, Ehrnrooth haluaa hallita meidän menneisyyttämme eikä siihen mahdu Leninin kaltaisia historian hahmoja joilla on kuitenkin iso ja merkittävä osa meidän historiassamme.

Minun mielestäni nimiä muuttelemalla ja patsaita kaatelemalla entisen historian hävittäminen ja uuden tilalle kirjoittaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä konjuktuuripolitiikkaa ja silmiinpistävän sivistymätöntä melskaamista.  Meidän pitää pystyä näkemään historiamme kerrokset ja oppia lukemaan niitä.

Ja pitääpä vielä kysyä kuuluuko tuollainen historiattomuus myös julkisen palvelun YLEn toimenkuvaan?  Jos ja kun YLE perustelee Ehrnroothin pakinan julkaisemista moniarvoisuudella, olisi suotavaa moniarvoisuuden ulottuvan myös päinvastaisiin ajatussuuntiin.  Jos taas Ehrnroothin linja on myös YLEn linja, sen pahempi YLEn uskottavuudelle julkisena palvelijana jollaiselta voitanee odottaa objektiivisuutta, neutraliteettiä ja faktahakuisuutta.

---

Julkaisin tämän kirjoituksen myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuorossa.