Kreikkalainen draaman kaari rautateillä

Aikoinaan 2000-luvun alussa Kreikan talous sakkasi kun sikäläisten oligarkkien Venizelos:ien, Karamanlis:ien, Papandreu:jen ja Mitzotakis:ien pelaaminen valtion rahoilla saavutti kansallisen konkurssin mittasuhteet.  Silloin piti EU:n ja muiden läntisten veronmaksajien rahoilla toimivien orgaanien  rientää pelastamaan läntitisiä pankkeja luottotappioilta.  Tehtävää hoitamaan rakennettiin n.s. Troikka: EU, kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki (ECB) muodostivat konsortion joka haali rahaa jäsenmaiden veronmaksajien selkänahoista ja laati myrkkykeiton Kreikan taloudelle sekä kreikkalaisille.

Oleellinen osa kreikkalaisten kuritusta oli Kreikan julkisen vallan omaisuuden raaka yksityistäminen. Siinä menivät satamat, lentokentät, energiateollisuus j.n.e. sekä mukana myös rautatiet.  Prosessia ovat jotkut kehuneet menestykseksi: miljardeja bruttokansantuotteeseen, työpaikkoja j.n.e. Toiset taas ovat nähneet sen päinvastaisena.  Oikeasti seuraukset ovat olleet samoja kuin aina ideologisessa yhtiöittämisessä ja yksityistämisessä. ahnetta voittojen kahmimista unohtaen kunnossapito ja kehittäminen sekä erityisesti työläisten olot.

Erityisesti viime päivät ovat osoittaneet kuinka katastrofaalista yksityistäminen on ollut Kreikan rautateille kun tavara- ja matkustajuna törmäsivät Kreikan tärkeimmällä rataosalla Ateenasta Thessalonikiin: liki 60 kuollutta ja yli 80 loukkaantunutta.  Syynä onnettomuuteen on, ettei yksityisten yhtiöiden omistajat ole voitonhimossaan välittäneet turvallisuudesta vaan kaikenlainen kunnossapito ja investoinnit on jätetty tekemättä.  Se mikä ennen yksityistämistä toimi on annettu rappeutua pilalle.  Kuvaavaa on myös kuinka vastuulliset langettavat kaiken vastuun yksittäisen asemapäällikön kannettavaksi.

Samaan aikaan kukaan n.s. Troikan jäsenistä tai heitä tukeneista, m.l. Suomen silloiset vallanpitävät, eivät ole muistaneet kuinka he julistivat yksityistämisen ilosanomaa.  Vastuu on aina muualla.  Onnettominta on ettei Kreikka ole tässä yksin vaan samanlaista meno on myös esim. UK:ssa, Belgiassa j.n.e. joissa kriittistä liikenne- y.m. infrastruktuuria on yksityistetty.  Seurauksena kaikkialla on ollut turvallisuuden romahtaminen ja työolosuhteiden kurjistuminen.  Edelleenkään suomalainen porvaristo ei näe kuinka jäljet pelottavat vaan ajavat laput silmillä kohti väistämätöntä katastrofia.  Myös EU näyttää on ollut samalla tuhon tiellä.

Hännänhuippuna EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leuen ilkeää tarjota vielä lisää neuvoja kreikkalaisille. Kreikkalainen Giánis Varoufákis ehtikin jo sanomaan: kiitos mutta kiitos ei.

Toivottavasti tämä onnettomuus avaa silmiä. Tosin uutiset kuinka kreikkalaisia mielenosoittajia on kohdeltu, ei lupaa hyvää. Sama meno jatkuu: voitot yksityisille kapitalisteille ja pamppua erimieltä oleville.  Ainahan omistajien kulutusjuhlan laskut revitään tavallisten taatiaisten selkänahasta ja vielä syyllistetään päälle.

Vaalirauhan julistus

   

Täten julistan itseäni koskevan 
vaalirauhan
Suomen tasavallassa pidettäviin

eduskuntavaaleihin 

jotka toimitetaan sen lakien mukaisessa järjestyksessä 
vuonna 2023 j.a.a. 

Ottaen huomioon, 

että vaalikampanjan aikana ehdolla olevien poliitikkojen sekä heitä tukevien luonnollisten ja juridisten henkilöiden puheet, kirjoitukset ja teot ovat vain mainontaa ja markkinointia vaalituloksen maksimoimiseksi ja, 

että olen äänestyspäätökseni jo hyvissä ajoin aiemmin tehnyt poliitikkojen aiemman käytöksen, puheiden ja tekojen, perusteella, julistan täten 
minä

Jorma Juhani Myyryläinen,
täysivaltainen ja rokotettu Suomen tasavallan kansalainen kaikella hallussani olevalla vallalla ja voimalla seuraavasti ja itseäni sitovasti:

1 §

En anna ehdokkaiden tämän julistuksen antamisen jälkeisten puheiden enkä tekojen vaikuttaa tekemääni äänestyspäätökseen tulevan huhtikuun vaaleissa joissa valitaan eduskuntaan uudet kansanedustajat.  Velvoitan kuitenkin itseni käyttämään äänioikeuttani ja antamaan hyväksyttävissä olevan äänen Uudenmaan vaalipiirissä toimitettavassa vaalissa.

2 §

En kommentoi julkisesti kenenkään ehdokkaan tai heidän tukijoidensa sellaisia kannanottoja, kirjoituksia, puheita tai muita sellaisia toimia jotka katson kuuluviksi vaalikampanjointiin.  Muilta osin sanani on vapaa kaikessa siinä laajuudessa jossa tulkitsen lainsäädännön ja hyvien tapojen sen sallivan ja rajoittavan.

3 §

Tämä julistus on voimassa koko tämän maailmankaikkeuden tässä todellisuudessa siinä laajuudessa johon maailmankaikkeus on ehtinyt kunakin kampanjoinnin hetkenä laajeta, aina vaaleja seuraavan päivän aamupuuroon saakka.

4 §

Kaikki tähän julistukseen liittyvät tulkintakysymykset ratkaisen julistuksen antajana oman valintani ja harkintani puitteissa ja mukaisesti itse valitsemassani paikassa ja ajalla.  Päätökseni ovat lopullisia ellen itse katso niitä aiheelliseksi muuttaa. Julkistan mahdollisen harkintani tuloksen sopivaksi katsomallani tavalla mikäli koen sen aiheelliseksi ja yleistä tai yksityistä hyötyä edistäväksi.


  5 §

Mikäli kuitenkin tätä julistusta vastaan rikon, ansaitsen kaiken sen mitä poliittinen vastuu tässä valtakunnassa kaikessa ankaruudessaan päälleni syytää.  Katson kuitenkin oikeudekseni puolustautua kulloinkin sopiviksi valitsemineni keinoin sekä itse valitsemassani paikassa ja ajalla.  

Annettuna

Suomen tasavallan E:n kaupungissa, 

Linnunradan galaksissa

2. pvä:nä helmikuuta MMXXIII j.a.a.
gregoriaanista ajanlukua noudattaen.

---

Saatan tämän julistuksen kaiken kansan saataville Myyräntyötä-plokissa Google Inc:n Blogger-alustalla ja on se sieltä vapaasti hyödynnettävissä mutta olisi miellyttävää jos lähde mainittaisi.

Kaksinaismoralismin aallonharjalla

 Viime aikoina Perussuomalaiset ovat oikein joukolla uhriutuneet kun pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin määritteli eräässä vaalitentissä Perussuomalaiset rasistisiksi ja myös perusteli kantansa.  Perussuomalaiset syyttävät ettei Marin suhtaudu kunnioittavasti heihin.

Samaan aikaan Perussuomalaiset tekopyhästi valittavat, että SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat ilmoittaneet etukäteen etteivät he lähde kevään vaalien jälkeen samaan hallitukseen Perussuomalaisten kanssa koska arvot jne. Jopa Svenska folkpartiet on ilmoittanut ettei se todennäköisesti suostu. Jälleen PS uhriutui eikä muista kuinka he itse ovat aiemmin ilmoittaneet etteivät mahdu milloin minkäkin puolueen kanssa hallitukseen.  Olisi kovinkin mielenkiintoista kuulla miten he selittäisivät kannattajilleen esimerkiksi vahvan kaksikielisyyden edistämisen tai vapaamman maahanmuuton mahdollistamisen hallituksen toimin jos sinne pääsisivät.  Oikeastihan on kyse vain vaalikarjan kuluttajansuojasta ja tuoteturvallisuudesta kun rajataan keiden kanssa ollaan valmiit vaalien jälkeen yhteistyöhän. 

Kaksinaismoralismi on ollut liki aina Perussuomalaisten toinen luonto.  Heillä on eri säännöt itselle ja muille.   Ja samalla he ovat aina valmiita uhriutumaan jos jäävät kiinni ns "housut kintuissa", on sitten kyse rasismista, rikollisuudesta, sukupuolisesta ahdistelusta, känniörvellyksestä tai törkeyksien latelemisesta erimieltä olevista.  Yleensäkin heille tuntuu olevan erityisen vaikeaa sietää erilaisuutta, onhan ksenofobia heidän politiikkansa ydin muutenkin.  Siitä kumpuaa heidän vakioratkaisunsa kaikkiin ongelmiksi kokemiinsa: "matut raus".

Huolestuttavinta on niin suuren osan suomalaista siitä huolimatta ilmoittautuvan mielipidemittauksissa heitä äänestämään,  Olemmeko me ihan oikeasti poliittisesti niin tyhmä kansa ettei suuri joukko, liki viidesosa, ihmisistä näe heidän lävitseen vaikka he eivät edes vaivaudu kovinkaan hyvin törkeyksiään peittelemään?  Toki kaksinaismoralismi ja tekopyhyys on johonkin mittaan ja määrään mukana kaikkien puolueiden politiikassa mutta Perussuomalaiset ovat vieneet sen populismissaan ylimmäisiin sfääreihin johon muut, ainakaan toistaiseksi, eivät ole yltäneet.

Haluaisin uskoa sen johtuvat muiden isojen puolueiden haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä harjoittaa parempaa politiikkaa jolloin Perussuomalaiset ovat vain "varaventtiili" jonka kautta tyytymättömyyttä ja pahaa oloa päästellään ulos.  Silloin muut voisivat politiikkaansa ihmisystävällisemmäksi ja ihmiset paremmin huomioonottavaksi muuttamalla hoitaa persuongelman.  Erityisesti tämä koskee vasemmistoa sillä heillä uskoisin olevan aitoakin halua toimia ihmisten hyväksi.  Sen sijaan oikeistolle ja talouseliitille PS on näpsäkkä keino ohjata oikeutettua tyytymättömyyttä mihinkään vaikuttamattomaan populistiseen älämölöön Eteläranta10:n *) "valitusosastona".

Parempaa ja persuttomampaa tulevaisuutta odotellessa.

___

*) Eteläranta10 on Elinkeinoelämän keskusliiton "lempi"nimi joka tulee sen pääkonttorin osoitteesta Helsingissä.

Fasismi on tarkoituksenmukaisuuskysymys

 Nyt on ajankohtaista pähkäillä Brasilian tapahtumia kun sikäläisen oikeistolaisen ex-presidentti Jair Bolsonaro:n on ollut niin vaikea luopua vallastaan hävittyjen vaalien jälkeen ja hän on yllyttänyt kannattajiaan riehumaan. Äärimmäisyytenä yritys vallankaappaukseen yrittämällä valloittaa presidentinpalatsia, korkeinta oikeutta ja parlamenttia. Hieman tyylitelleen samaa jota Donald Trump:n kannattajat yrittivät mestarinsa yllytyksestä USA:ssa 6/1 -21.

Bolsonaro on pyöritellyt ajatusta vaalivilpistä ja oikeudestaan jatkaa presidenttinä lietsoen näin ärhäköitä kannattajiaan, saaden myös tukea USA:n Alt-Right -liikkeeltä, m.m. Tucker Carson:lta. 

Juuri ennen seuraajan Luiz Inácio Lula da Silva:n virkaanastujaisia hän lähti ikäänkuin maanpakoon Floridaan jättäen yllyttämänsä kannattajat riehumaan. Ilmeisesti tarkoituksena katsoa kuinka käy ja sitten joko palata sankarina tai jäädä maanpakoon. Kun vallankaappausyritys meni reisille, hän sairastuikin sopivasti ja jäänee Floridaan "hoitamaan terveyttään".

Ulkomailla Brasilian tapahtumiin on suhtauduttu uhkana demokratialle. Itse näen suhtautumisessa kuitenkin useammankin sortin kaksinaismoralismia. Olen saanut vaikutelman, että monet läntiset eliitit, etenkin USA mutta myös monet eurooppalaiset, ovat toisaalta olleet kovinkin vastahakoisia vasemmistolaista Lula:a kohtaan ja toivoneet oikeiston menestystä.  Lisäksi Lula on ollut myötämielinen BRICS-talousliittoumaa kohtaan jossa Brasilia on mukana mikä ei lisää hänen suosiotaan läntisissä vallan kammareissa.  

Nyt kun vallankaappaus ei onnistunut, länsi on ottanut ikäänkuin demokratian puolen ja tuomitsevat kevyesti bolsonaristojen yrityksen. Olen jokseenkin vakuuttunut jos he olisivat onnistuneet, kanta olisi ollut jotakin siihen suuntaan, että vasemmistolainen Lula jakoi kansaa ja kansa tuomitsi hänet Bolsonaron yhdistäessä. 

Olen ymmärtänyt tavoiteltavan vähän samaa kuin kahdeksan vuotta sitten Ukrainassa.  Äärioikeisto, Azov:n pataljoonat y.m. militiat, Svaboda uusnatsiryhmät y.m. osoittivat mieltään Maidanilla. He, vaikka olivatkin fasisteja jotka kantoivat natsi-Saksan kätyrin Stepan Bandera:n kuvia ja ripustelivat niitä valtaamiensa hallintorakennusten seinille, olivat kelpo sakkia läntiselle arvoyhteisölle.  Jos bolsonaristojen kaappaus olisi onnistunut, he olisivat olleet samalla tavalla "hyviä fasisteja".

Itse asiassa Brasilia olisi liitettävissä vielä pitempään linjaan sekä onnistuneita että epäonnistuneita lännen yrityksiä kaataa ja vaihtaa sille epämieluisia hallituksia, erilaisia keväitä ja värikumouksia.  Mieleen tulee niin Dominikaaniset tasavallat, Venezuelat, Nigaraquat, Boliviat, Kasakstanit j.n.e. Onpa Venäjällä kelvannut liittolaiseksi jopa chauvinisti Aleksei Navalnyi.

Kovin on siis tarkoitushakuista läntinen suhtautuminen fasismiin.  Jos se palvelee läntisen arvoyhteisön etuja (lue: USAn geostrategiset imperatiivit ja sen kansalliset edut joita se katsoo oikeudekseen edistää kaikin käytettävissään olevin keinoin) niin he ovat oivia ja luotettuja liittolaisia siinä missä Saudien perheyhtiö, abartheidinen ja rasistinen Israel. Franklin D. Roosevelt:n (1882-1945) sanoin vuodelta 1939 Nigaraqua:n Anastasio Somoza García:sta (1896-1956): "he may be a son of a bitch but he is our son of a bitch" *). Mutta jos heitä ei koeta, vielä tai enää, hyödyllisiksi, alkaa mahdoton moralistinen demokratian ja vapauden ylistys, arvoyhteisössä kun ollaan.

___

*) Sanonta "he may be a son of a bitch but he is our son of a bitch" on on laitettu moneen suuhun mutta todennäköisimpiä ovat Franklin D. Roosevelt/Dem tai Dwight D. Eisenhower/GOP. Myös mahdollisesti kehittynyt Thaddeus Stevens/GOP:n (1792-1868) ilmauksista joita hän kohdisti oman puoleensa ketkuihin muodossa "rascal", "scoundrel", "scalawag" tms

Johan nyt on markkinat

Jo pitemmän aikaa on puhuttu kaikennäköistä sähkömarkkinoista. Se on osa päällä olevaa energiakriisiä. Erilaiset tahot ovat tarjonneet erilaisia ratkaisuja, markkinavoimista yhteiskunnan poliittiseen säätelyyn.  Nyt viimeisin tarjottu ratkaisu on ollut hintakatot ja Sanna Marin:n hallituksen lista: kertakorvaus, laskujen jaksotus ja ns Windfall-vero sekä hintakaton selvittäminen.  Tarinaa vatvottaessa kannattaisi kuitenkin muistaa muutama asia.

Reagoinnissa hintojen nousuun on kovinta ääntä saaneet aikaan oikeistopopulistien yritykset lyödä poliittista mynttiä tilanteella, ihan maahanmuuttajien ja bensanhinnan tapaan: ohi ja yli eikä vahingossakaan asiaa. Unohtamatta tietenkään populistien kestovastustajaa n.s. Vihreää siirtymää. Toisille se on pahin syyllinen ja toisille Venäjä.  Jälkimmäiseen takertuvat n.s. Läntisen arvoyhteisön narratiiviin kiinnittyneet.

Nykyinen energiakriisi alkoi kahdesta tekijästä: 1) USA:n käynyt taloussotaansa jo vuosikausia ja yksi osa sen offensiivejä on ollut torpedoita Venäjän energiakauppaa m.m. saadakseen omaa särötettyä LNG:tään eurooppalaisille, lähinnä EU, markkinoille. Siinä se on pitkälti onnistunut.  2) Merkittävä tekijä on myös ollut EU:n halu siirtyä pitkäaikaisista kaasun toimitussopimuksista ns SPOT-markkinoille käymään kauppaa "päivän hinnoilla" kun oltiin tilanteessa jossa markkinahinnat olivat pitkiä sopimuksia alhaisempia.  Yhä alempia hintoja odotellessa jättivät keväällä ja kesällä 2021 kaasusäiliönsä täyttämättä, Reaktio oli, tietenkin, että kysynnän kasvaessa hinnat nousivat ja varastot olivat edelleen vajaita. Syylliseksi osoitettiin Venäjä joka ei muka toimittanut kaasua vaikka sitä ei oltu edes tilattu.

Samaan syssyyn on osana laajempaa hybridisotaa yritetty sanktioida kaupankäyntiä Venäjän kanssa ja yritetty syyttää siitäkin Venäjää. Ihan jo haluttomuudesta toimittaa kun samalla länsi on estänyt maksujen päätymisen myyjälle.  Osana on vielä sabotaasi Nordstream-putkia vastaan sekä Saksan hallintoviranomaisissa kuin fyysisesti itse putkiakin vastaan.  Keinotekoisena keppihevosena käytetään Ukrainan sotaa jonka taustalla on lännen haluttomuus neuvotella OSCE:n tunnustamasta "jakamattomasta turvallisuudesta" ja into jatkaa USA:n etupiirin laajentamista kohti Venäjää.

Eikä vähiten tilanteeseen ole vaikuttanut kummalliset käsitykset meillä vallitsevasta talousjärjestelmästä.  Me elämme kapitalismissa, kapitalismiksi kuten Hannu Taanila on muotoillut.  Se tarkoittaa, että hinnat lähenevät aina markkinoilta saatavissa olevaa korkeinta mahdollista hintaa. Se on kaasulla läntisessä Keski-Euroopassa tuotettu sähkö ja sitä meidänkin hintamme seuraavat vaikkei täällä paljon kaasusta sähköä tehdäkään.  Siinä heiluu se kuuluisa Adam Smith:iläinen "markkinoiden näkymätön käsi".  Markkinoiden vapaus ei näytä enää kuitenkaan kelpaavan niiden autuutta saarnanneille kun kolisee omissa nilkoissakin.  SIlloin laskut pyritään "sosialisoimaan" kuten on tapana aatehistoriallisesti vääristellen käyttää sosialismia lyömäaseena.

Hintojen nousu aiheuttaa, tietenkin, kohtuuttomia vaikeuksia etenkin pienituloisille ja vähävaraisille.  Se ei tunnu kiinnostavan kun apua ollaan tarjoamassa pääasiassa isoja sähkölaskuja generoiville, niin sähkölämmittäjille kuin paljon muutenkin sähköä käyttäville.  Heikoimmassa asemassa olevat kaatuvat taas tässäkin ns. omavastuisiin vaikka varaa ei olisi senttiäkään mihinkään ylimääräiseen.  Unohdetaan jopa sähkönsäästöintoilussa, että juuri niiden nyt helpotettavien isompien sähkölaskujen maksajia pitäisi eniten kannustaa sähköä säästämään.

Oma lukunsa on kuinka erilaisilla poliittisilla keinoilla, sekä hallituksen toimilla että opposition ehdotuksilla pyritään tarttumaan vain oireisiin.  Unohdetaan, tarkoituksellako?, että iso osa sähköyhtiöistä on julkisen vallan omistuksessa. Moni on kokonaan kuntien omistama ja joissakin valtiokin mukana. jatkuvasta yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä huolimatta silti ihan omistajaohjauksella voitaisi kohtuullistaa ylisuurien voittojen kahmimista. Mika Lintilän "verirahoiksi" Ukrainan sodan takia kutsumia voittoja.  Se alentaisi hintoja kaikkein tehokkaimmin. 

Helsinkiläinen Helen on päättänyt alentaa hintojaan, hyvä niin, mutta ei anna mahdollisuutta korkeampia hintoja maksamaan joutuvien äänestää sähkölaskuillaan kiskurihintoja vastaan ja hyötyä alennuksesta.  Tässä haiskahtaa kartelli-ajattelu joka ei helpota kuin pienen osan elämää.  Eikö tässäkään haluta antaa kilpailun edistää hintojen laskemista kuten talousjärjestelmämme kauneimmat mainoslauseet esittävät?

Kaikenkaikkiaan tämä, taas, antaa kummallisen kuvan meidän markkinataloudestamme, joka on eufemismi kapitalismille, ja sen puolesta elämöivien pikkupolitikoinnista.  Juurisyihin ei haluta pureutua mutta pelehditään oireissa, jopa hallitus populistiopposition tahdissa.  Lienee turha toivoa, että ensikevään eduskuntavaaleissa meno muuttuisi?

Perussuomalaisten jengiongelma ei ole jengien ongelma, eikä meidän muidenkaan

 Viime aikoina Perussuomalaiset ovat suunnanneet maahanmuuttajavastaisen älämölönsä kohti nuorisojengejä. Kun uutisissa on ollut jokunen juttu kiinni otetuista väkivaltarikoksia tehneistä jengiläisistä, joukossaan maahanmuuttajataustaisia, sopankeitto onkin lähtenyt reippaasti käyntiin pahimpaan populistityyliin *). On unohdettu mitä katujengit **) ovat sekä jengiytymisen ja niistä joidenkin harjoittaman rikollisuuden taustat puhumattakaan historiasta ja seurauksista. Tuloksena tietysti vain pintapuolista mutta helppohintaista propagandaa joistakin oireista mutta ei mitään millä ongelmiin, siltä osin kun niitä oikeastikin on, tarttua ja niitä ratkaista. 

Perussuomalaisten älämölö olisi paljon harmittomampaa jolleivat he veisi sillä aikaa tärkeämmiltä asioiden hoidolta esimerkiksi eduskunnassa välikysymyksillään ja kyselytuntien jankutuksillaan.  Ne osoittavat ettei heillä ole aikomustakaan hakea asiallisia ratkaisuja oikeisiin ongelmiin vaan vain ohjata huomiota pois ihmisiä aidosti huolettavien ongelmien ratkaisuilta joilla puututtaisi juurisyihin.

Perussuomalaiset haluavat esittää jengien harjoittaman väkivallan ikään uutena, maahanmuuttajien tuomana ilmiönä.  He "unohtavat" jengejä olleen oikeastaan "aina".  Historiallisesti kuuluisia ovat Nurmijärven maantierosvot, Härmän häjyt, sakilaiset, lättähattuporukat j.n.e. ihan vain muutama mainittuna.  Samaten kaupungeissa on ollut iänkaiken kaupunginosajenginsä ja maalla on organisoiduttu kyläkunnittain. Seurauksena hälinää ja hulinointia sekä rikollisuutta ihan jopa järjestäytyneeksi rikollisuudeksi asti. Mutta silti kaikki jengit eivät ole rikollisia eikä kaikki rikolliset jengiläisiä. Eikä perussuomalaiset pysty edes erottamaan nykypäivän ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta jengiytymisestä.  Jengiytyminen ja jengit ovat kovinkin monimuotoinen, historiallinen ilmiö.

Jengiytymiseen liittyy ihan oikeasti ongelmia mutta ne eivät ole maahanmuuton ongelmia eikä niitä ratkaista maahantulon ehtoja kiristämällä, perussuomalaisten "matut raus" -politiikalla.  Ne ovat sosiaalipoliittisia, koulutuksellisia sekä ennenkaikkea yhteiskuntamme rakenteista ja prosesseista johtuvia syrjäyttämisen ja näköalattomuuden seurauksia. Joissakin äärimmäisen harvinaisissa poikkeustapauksissa toki myös on joitakin mielenterveydellisiä ongelmia kuten psykopatiaa.  Ongelmat osuvat myös muihin kuin maahanmuuttajiin mutta kertautuvat intersektionaalisesti kun kohteena ovat etnistä ja kulttuurista toiseutta edustavat, selkosuomeksi erinäköiset ihmiset.

Ksenofobisia ennakkoluuloja on helppo lietsoa erilaisilta näyttäviä kohtaan, etenkin kun yleisönä on omasta sosioekonomisesta asemastaan huolissaan olevat.  He mielellään projisoivat huolensa ja pelkonsa erinäköisiin kun sopivasti yllytetään ja ulkopuolisia syyllistetään. Siinä suhteessa Perussuomalaiset ovat ydinosaamisensa äärellä.  Onhan heidän perustajaisänsä Timo Soini ihan opinnäytetyötään myöten asiaan perehtynyt ja heidän missionsa ohjata huomiota pois asioista jotka oikeasti vaikuttavat, kuten yhteiskunnan ja talousjärjestelmän rakenteet ja prosessit sekä niistä nouseva "päällysrakenne".

Perussuomalaisilla on yleensäkin vakioitu ratkaisu kaikkeen josta he eivät pidä: kiellot ja rangaistukset. On kyse rikollisuudesta, maahanmuutosta, epäkansalliseksi kokemastaan kulttuurista t.m.s. Niinpä nytkin heidän ratkaisunsa on rangaistusten koventaminen ja karkotukset.  Ne eivät vain toimi, eivät ole milloinkaan toimineet eivätkä tulle toimimaan nyt tai tulevaisuudessa.  Jengiläistymisen on yleensä hoitanut aika sillä jengivaihe on nuorille useinmiten melko lyhyt ajanjakso aikuistumisen kynnyksellä. Järjestäytynyt rikollisuus on eri asia.

Pääsääntöisesti ihmiset pitää poissa rikollisporukoista, että heillä on positiivinen näköala tulevaisuuteen.  Se tarkoittaa, että he voivat luottaa parempaan huomiseen, toimeentuloon, kanssalaisuuteen yhteisön hyväksyttynä jäsenä. Siis, että he voivat rakentaa tavallisella elämällä tulevaisuuttaan ja voivat luottaa sen myös rakentuvan.  Jotta siihen päästään meidän on muutettava yhteiskuntaamme suvaitsevammaksi, ihmisiä mukaanottavammaksi emmekä saa syrjäyttää erilaisia ulkopuolelle.  Silloin myös nuorisojengeissä, sekä vaarallisemmissa että harmittomammissa pyörivät nuoret eivät jatka uraansa jengeistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen vaan normaaliin yhteiskuntaan ja mieluiten kanssalaisiksi.

___

*) Käytän populismi-termiä tässä merkityksessä poliittinen liike tai toimintatapa jossa poliittisen suosion kalastalelemiseseksi esitetään yksinkertaistettuja ennakkoluuloihin nojaavia ja niitä vahvistavia väitteitä joiden kuvitellaan saavan tukea kohdeyleisön joukossa. Silloin ei ole tarkoitus ratkaista ongelmia vaan kärjistää asenteita ja mielipiteitä yksittäisten valittujen oireiden tasolla. Populismi-käsitteestä laajemmin m.m. Ville Vahosalmi: Mitä on populismi? 

**) Katujengi on nuorista koostuva järjestäytynyt ryhmä, jolla on oma ryhmäidentiteetti ja nimi. Katujengit toimivat omien kulmakuntiensa kaduilla ja ovat yleensä sekaantuneet laittomuuksiin ja väkivaltaan. (Lähde: Wikipedia-artikkeli Katujengi, lainattu 26/11 -22)

NATO-kiiman seuraava aste: ydinasekiima

 Vielä muutama kuukausi sitten NATOttajamme vakuuttivat meille ettei NATO-jäsenyys suinkaan tarkoita ydinaseita Suomemme maaperälle.  Nyt kun pöly alkaa laskeutua hakemuksen ylle onkin kellon ääni muuttunut. Nyt samaiset vouhakkeet ovat mieltä, että meidän pitää päästä täysillä mukaan sen ydinaseohjelmiin. Puhuvat sateenvarjosta kuin se olisi helpommin läpi menevä eufemismi.

Etenkin Kokoomuksessa huuto on nyt suuri. M.m. varapuheenjohtaja Antti Häkkänen on ollut innolla puhumassa kuinka ydinasepelote on oleellinen  osa NATO-jäsenyyttä. Heidän mukaansa meidän pitää kantaa oma vastuumme NATO:n yhteisestä asiasta.

Vasemmammalla ollaan oltu varovaisempia.  Rauhantahtoisuudesta NATOn ja asekauppojen verran lipsunut Vasemmistoliittokin, m.m. varapuheenjohtajansa Jussi Saramon sanoin kieltäytyy tiukasti ydinaseista, ainakin toistaiseksi.  Hän vetoaa m.m. Ydinenergialakiin (990/1987, 2. luku, 4§): "Ydinräjähteet; Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.".

Muut poliittiset puolueet ovat olleet hieman rajotetummin liikkeellä mutta läpi Eduskunnan lienee tulkittavissa ettei juuri kukaan välitä pistää hanttiin kun oikeasti heille sopii riekkua mukana kaikessa mahdollisessa. Etenkin jos pääsee isojen poikien ja tyttöjen kylkeen peesaamaan julkisuudessa. Jens Stoltenberg:llä on kavereita vaikka olisi millaiset riskit ilmassa, maassa ja vedessä.

Bulevardilehdet jo ilakoivat estoitta suomalaisten osallistumisella NATOn ydinaseharjoituksiin vakuuttaen ulkoministeri Pekka Haaviston ja puolustusministeri Antti Kaikkosen suilla ettei mitään pidäkkeitä enää ole. Uudet hankittavat F-35 hävittäjätkin pystyvät kuulemma ydinohjuksia kuljettamaan.

Myös Ydinsulkusopimus (11/1970) kieltää meiltä kategorisesti ydinaseet. Etenkin jälkimmäisestä tosin USA vähät välittää sillä se on sijoittanut omiaan useisiin ydinaseettomuuteen sitoutuneihin maihin.  Euroopassa USA on sijoittanut niitä ainakin Saksaan, Italiaan, Alankomaihin ja Belgiaan mutta se ei kerro millä aluksella tai lentokoneessa niitä on muualla mukana.

Tämä näyttäytyy, jälleen kerran, klassisena pienten askelten naruttamisena jossa jotkut lienevät mukana ihan jopa uskoen kulloisenkin vaiheen sen hetkiseen propagandaan muistamatta aikaisempia vedätyksiä. Mutta kellokkaat varmasti tietävät mitä ovat olleet tekemässä jo vuosikymmeniä: viemässä meitä lännen sotarintaman etulinjaan tykkien ruuaksi ja polkemaan miinoja, taistelemaan läntisen arvoyhteisön puolesta viimeiseen suomalaiseen.

Koska me heräämme? Koska me osaamme oikeasti katosa mihin meitä ollaan viemässä? Ja koska alamme pitää hanttiin?