YLEn trollitarha

YLE on arvostellut venäläisten some-vaikuttamista.  Smaan aikaan se rakentaa omaa koneistoaan.  Onko YLE omistajiensa hallussa?

Tämän päivän paperinen Ilta-Sanomat tietää kertoa, että YLE on hakenut sisäisessä haussa erilaisiin tehtäviin ihmisiä hauskoiksi tarkoitetuilla ja vekkuleilla tehtävänimikkeillä.  Joukossa on m.m. "some-eläin".

Aiemmin YLE on kunnostautunut kampanjoillaan venäläisiä some-vaikuttajia vastaan.  He ovat m.m. kaivanneet ihmisiä paljastamaan sikäläisiä nettitrolleja.  Kasvonsa kampanjoinnille on antanut toimittaja Jessika Aro.

Onko nyt todellisuudessa niin, että YLE:llä onkin oma peikkoarmeijansa omassa pajassaan?  Onko nyt niin, että kampanjoinnillaan venäläisten toimintaa, todellista tai kuviteltua, vastaan YLE peitteleekin omaa toimintaansa samalla alueella?  Meihin pyrkii vaikuttamaan Pasilan trolliarmeija komentajanaan kokoomuslainen trollipäällikkö ja toimitusjohtaja Lauri Kivinen esikuntineen? Ja siunauksensa antaa hallintoneuvosto etunenässä sosiaalidemokraatti ja virkaheittopiispa Ilkka Kantola?

Yleensä tiedotusvälineissä näkyy omistajan ääni.  YLE on meidän kaikkien verorahoilla ylläpitämä laitos ja siten meidän kaikkien omistama.  Kuuluuko meidän äänemme ihan oikeasti YLEssä ja sen kautta?  Toimiiko YLEn omistajaohjaus?  

Valtioneuvoston kanslian (VNK) sivujen mukaan valtiolla on YLEssä erityinen intressi, suoralainaus heidän sivuiltaan: "Valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi: yhtiöllä on valtion määrittelemä elinkeino-, yhteiskunta- tai muu poliittinen tehtävä taikka jokin muu erityisrooli" (yritysryhmä 2). Mikä on se poliittinen rooli jota nämä "some-eläimet" toteuttavat? Ja kuka sen heille on asettanut?

Evankelisluterilaista sananvapautta

Helsinkiläisten seurakuntien tiedotuslehti sensuroi epämiellyttäviksi kokemiaan kommentteja.  Avoimmuus ja sananvapaus ei sovi kirkolle.

Helsinkiläisten evankelisluterilaisten seurakuntien sanomalehti Kirkko ja Kaupunki kunnostautuu sananvapauden asialla.  Se on julkaissut nettiversiossaan jutun kuinka Eroakirkosta.fi -facebooksivuilla on käytetty kuvia joihin Vapaa-ajattelijoilla ei ole tekijänoikeuksia.  Jutussa sivuttiin myös erästä kirkosta eroamiseen kehottavilla teksteillä teipattua autoa ja sen viestejä.  Jutun yhteydessä oli julkaistu kolme kommenttia.  Provosoiduin kirjoittamaan noiden kommenttien ja autoviittauksen perusteella seuraavan tekstin omana kommenttinani:

"Kinanen yrittää esittää ikäänkuin yhdistys olisi vastuussa yksittäisten jäsenten toimista. Niin ei tosiaankaan ole. 

Toisaalta eroakirkosta.fi ei ole Vapaa-ajattelijoiden palvelu vaan Vakaumusten tasa-arvo Ry:n sivusto. Tosin Vapareiden puhis toimii siinäkin yhdistyksessä.

Sarkimaa on tarttunut Eroakirkosta-facebook sivuston otsikko-osassa olevaan tekstiin "Government Website". Olisi hyvä tietää, että englannin kielessä "government" tarkoittaa myös hallinnollista prosessia (sen lisäksi, että se tarkoittaa hallitusta ja valtionhallintoa). Siinä suhteessa eroakirkosta.fi tarjoaa hallinnollista palvelua prosessiin jossa ihminen hallitsee omaa itseään ja riippuvuuksiaan.

Jutussa itsessään viitataan teipattuun autoon joka lupaa jopa 2 % lisää liksaa jos eroaa kirkosta. Teippaaja on oikeassa. Miksi ei saisi kertoa kun se pitää paikkaansa. Toimittajan kannattaisi myös opetella prosenttilaskua ja sen jälkeen laskea mitä erilaisilla tulotasoilla yhden prosentin väheneminen verossa vaikutta käteen jäävään tuloon. Yllättävästi se on usein suurempi kuin itse veroprosentti. Joissakin tapauksissa jopa yli kahden prosentin. Esimerkiksi keskituloisella pääkaupunkiseutulaisellakin vaikka ei kahteen prosenttiin ylläkään."

Tekstini näytti tallentuvan normaalisti.  Kuitenkin kun hieman myöhemmin menin katsomaan josko kommenttini olisi herättänyt lisäkommentteja, se olikin kadonnut.  Näin siis toimii ev.lut.kristitty sananvapaus.  Edes selviä virheitä ei saa osoittaa jos se jotenkin ei ole myötämielistä lehdykän omalle viestille.  Kirkon sensorit siis valvovat sanoman puhtautta ja sen rikkumatonta rauhaa eivätkä poikkipuoliset sanat saa sitä häiritä.

Sensuuria Kokoomuksen tapaan

Kokoomuksen Verkkouutiset sensuroi USA:han kriittisesti suohtautuvaa kommentointia.

Kokoomuksen Verkkouutiset eivät näköjään siedä USAn arvostelua uutistensa keskusteluissa.  Yritin eilen laittaa siellä olevaan ulkomaanosaston jutun "Putinin entinen avustaja: "Tästä selviytyy vain Suomen tapaan vastustava maa".  Se ei kuitenkaan moderaattoreille sopinut.  

Kommentti liittyi erääseen akaisemmassa kommentissa olevaan USA:n asemaa Ukraina-keskustelussa koskevaan kysymykseen  ja oli muotoiltu seuraavasti: 

"Tulisikohan USA mukaan sillä tavalla, että he ovat rahoittaneet, tukeneet, kouluttaneet ja yllyttäneet Ukrainan oppositiota vuosikausia. Parhaillaankin USA:lla on "laivastoharjoitus" Mustalla merellä. USA on kiistattomasti osapuoli tässä tässä(kin) kiistassa.

Toisaalta on suhteellisuuden tajun säilyttämiseksi muistaa mitä me jätämme kritisoimatta kun tekijä on meille mieluinen.". 

Erilaisten teknisten häiriöiden eliminoimiseksi laitoin sen uudelleen kun se ensimmäisen kerran katosi.  Nyt se näyttää kadonneen toisenkin kerran.

Miksi USA on noin herkkähipiäisesti Kansallisen Kokoomuksen ja sen Verkkouutisten suojeluksessa?  Onko meidän syytä epäillä, että toisin käyttäydyttäessä meillä olisi syytä pelätä USAn kansallisten etujen valvomista myös näillä raukoilla rajoillamme?

Hautalan kansalaiskunto?

Heidi Hautala on puuttunut vastoin aiempia kantojaan valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan.  Hänen toimintansa ja puheensa ovat monilta osin ristiriitaisia.  Onko Hautala tehtäviensä tasalla ja voiko hänen toimintansa rehellsiyyteen luottaa? 

Iltalehden tietojen mukaan ministeri Heidi Hautala on estänyt valtionyhtiö Arctia Shipping Oy:tä tekemästä rikosilmoitusta Greenpeace:n aktivistien hyökkäyksestä yhtiön jäänmurtajille.Hyökkäyksen syynä oli murtajien vuokraaminen Shell-yhtiölle arktisen luonnon säilyttämiseksi. 

Greenpeacen tempauksen motiivin aiheellisuudesta ja valittojen toimien soveliaisuudesta voi olla montaa mieltä enkä siihen puutu vaikka kannatankin ympäristönsuojelua.  Provosoiduin tähän kirjoitukseen Hautalan toimien takia.

Hautala on katsonut aiheelliseksi antaa n.s. omistajaohjausta valtionyhtiölle tässä asiassa kun on kyse hänen hengenheimolaisistaan.  Sen sijaan hän muissa yhteiksissä on vakuuttanut, että omistaja ei voi puuttua omistamansa yhtiön toimintaan.    Sen sijaan hän on katsonut aiheelliseksi puuttua henkilöstön toimintaan, m.m. Finnairissa.

Toisaalta Hautala on katsonut aiheelliseksi tehdä rikosilmoituksia hänen kanssaan eri mieltä olevasta yksityishenkilöstä.  Tosin poliisi on jättänyt tutkimisen nopeasti aiheettomana. 

Samaan aikaan Hautala on itse harjoittanut n.s. harmaata taloutta yhdessä poikaystävänsä Nikolai Nekrasovin kanssa ja erikseen.  Siitä hän on kovin huonosti ottanut itse vastuuta vaan syyttänyt katkerana kiinnijäämisestään muita.

Onko siis Heidi Hautala sopiva hoitamaan ministerin vastuullista tehtävää?  Voimmeko  luottaa hänen tasapuoliseen ja rehelliseen tehtäviensä hoitoon perustuslain 60§ pykälän edellyttämällä tavalla?

Käsittämättömän yksisilmäistä uutisointia

YLE on välittänyt uutisoinnissaan yksipuolista ja vajavaista tietoa.  Ilmeisesti se suojelee suomalaisten poliitikkoja jotta heidän kytköksiään Venäjällä toimiviin terroristijärjestöihin ei alettaisi tutkiskella.  Koska YLE palaa uskottavaan ja neutraaliin uutistoimintaan?

Suomen yleisradio on esittänyt uutisen koska Venäjän valtio on yrittänyt saada monien muiden terrorismin tukijoiden joukossa Mikael Storsjö -nimisen suomalaisen YK:n "mustalle listalle.  Käsittämättömäksi uutisen tekee YLEn toimittajan, Jussi Salokorven, täydellinen yksipuolisuus nimikoimassaan jutussa.

Salokorpi ei kertonut, että Storsjön ja hänen yrityksensä isännöimä Kavkaz Center -sivusto on jo YK:n terroristilistalla, n.s. Al Quaida -listalla. Häneltä jäi myös kertomatta, että Suomen eikä Ruotsin valtio ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin tuon YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen vuoksi vaan suojelee terroristijärjestöksi luokiteltua ja sen taustahahmoja.  

Salokorpi olisi voinut edes taustoittaa juttuaan selvittelemällä keitä muita venäläisten esittelemällä listalla Storsjön lisäksi oli.  Se olisi selvinnyt vaikka uutistoimisto Ria Novostin kolleegoilta: Venäjä puhisee kiukusta sen hylätystä ehdotuksesta täydentää YK:n Al Quaida -listaa

Sen sijaan hän antaa Arto Luukkasen mainostaa Sorsjötä tavalliseksi rauhalliseksi suomalaiseksi. Niin tehdessään Luukkanen kuitenkin antoi ihan uuden merkityksen "tavalliselle suomalaiselle".  Käsittääkseni tavalliset rauhalliset suomalaiset kun eivät salakuljeta laittomia maahantulijoita, varsinkaan sellaisia joilla mitä todennäköisemmin on hämäräperäisiä yhteyksiä terroristeihin, tässä tapauksessa tshetshenialaisiin.  He eivät myöskään tarjoa ICT-palveluja kansainvälisesti terroristeiksi luokitelluille järjestöille. 

Samalla venäläisten toimista annettiin kuva kuinka he olisivat olleet vain ja ainostaan Storsjön kimpussa.  Oikeastihan venäläiset esittivät n. 50 nimen listan terrorismikytköksiin sotkeutuneista.

Pitäisikö tämän uutisointitavan taustalta alkaa etsiä syvemmällä piilossa olevia kytköksiä?  Esimerkiksi Finrosforumiin ja sen taustahenkilöinen kuten ministeri Heidi Hautalaan tai Ministeri Erkki Tuomiojan erityisavustajaan Tarja Kantolaan.  Olenpa nähnyt myös juoruja, että sitä kautta löytyisi myös terrorismikytkös myös NATO-friikkiin ja rauhanpalkittun presidentti Martti Ahtosaareen.

Milloin YLE ryhtyy toimenpiteisiin uskottavuutensa palauttamiseksi luotettavana uutisten välittäjänä?

Räsäsen salkku ja tolkku

Ministeri Räsänen on pitänyt puheen Kansanlähetyspäivillä.  Siinä hän on antanut kristityille luvan oman omantuntonsa mukaan olla noudattamatta lakeja.  Sen jälkeen Räsänen ja muut uskonnolliset tahot ovat selitelleet asiaa parhain päin.  Räsänen on jälleen osoittanut sopimattomuutensa ministerin tehtävään.
 
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen/KD, joka hoitaa myös hallituksessa kirkollisasioita, on avautunut Kansanlähetyspäivillä suhteestaan demokraattisesti säädettyihin lakeihin.  

Räsäsen mukaan uskonnon dogmit menevät lakien yli jos uskovaisesta niin tuntuu.  Väite on kovin uskalias ja käsittämätön nimen omaan sisäasiainministerin suusta.  Hänen tehtävänsä on ministerinä olla vastuussa yhteiskuntamme lainvalvonnasta.  Nyt hän on antamassa yhden uskonnon eli omansa palvojille oikeuden vähät välittää yhteiskunnan laeista. 

Räsänen itse selittelee sanomaansa jälkikäteen parhain päin kirjoittamalla uskonnollisen lukutaidon puutteesta.  Tuon kirjoituksensa sisällössä hän on oikeassa vaikka otsikko onkin harhaanjohtava.  Hän tuli, ilmeisesti tahtomattaan, paljastaneeksi Ev.lut.kirkon johdon kaksinaamaisuuden ja -moralistisuuden kun he haluavat hyvitellä maallistuneita ihmisiä sivistyneeltä kuulostavilla juhlapuheilla. Kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen esimerkiksi on yrittänyt tehdä pesäeroa syvemmällä kirkon dogmeissa uivaan Räsäseen.  Arkkipiispa kuitenkin unohtaa, että Räsänen on kirkollisasioista vastaava ministeri eikä siten kuka tahansa seurakuntalainen.  Silloin aina kun Räsänen aukaisee suunsa nykyisessä virassaan, hän puhuu myös uskonnon edustajana ihan siinä missä Mäkinenkin.

Räsänen on löytänyt m.m. kirkolliskäsikirjasta ja Raamatusta kohtia joilla puolustaa kantaansa.  Se osoittaa kuinka kristityille uskovaisille on anettu erivapauksia yli meidän tavallisten taatiaisten.  Olisiko siis jo aika siivota sellaiset eriarvoistavat luvat.  Meillä ei esimerkiksi saa olla yhdistyslain mukaan yhdistyksiä jotka jo säännöissään antavat jäsenilleen luvan rikkoa lakeja.    Miksi meillä saa olla tuollainen toinen valtio valtiossa joka itse asettuu yhteiskunnan yläpuolelle?

Räsänen väittää myös hänen sanansa irroitetuksi asiayhteydestään.  Hän myös korosti omassa plokissaan kuinka on noudatettava lakia.  kaikki nuo selittelyt ovat kuitenkin ristiriitaisia.  Hän kuitenkin vakuuttaessaan lain noudattamista, vetoaa välittömästi sen kiertämiseen.  Hän myös käyttää esimerkkinä uskonnollista legendaa joka kertoo tarinaa tuhansien vuosien takaisista tarinoista.  Se on kuitenkin kelvoton todiste nykypäivänä sillä kukaan ei ole missään pystynyt todentamaan sen tapahtumia todella tapahtuneeksi.

Jo aikaisemmin Räsänen on osoittanut m.m. abortti- ja homoseksualismikannoillaan itsensä sopimattomaksi hoitamaan ministerin tehtävää nykyaikaisessa yhteiskunnassa.    Olisiko jo siis aika pääministeri Kataisenkin/Kok tehdä johtopäätöksiä kabinettinsa jäsenten toilailuista?

Soinin brändätty miehisyys

Tutkija on selvittänyt maskuliinisuuden ilmenemisestä miespolitiikoissa.  Hänen tyyppiesimerkkinsä toteuttavat omia mallejaan.  Sen seurauksena on kaksinaismoralismia ja syrjintää.  MIten pääsimme siitä eteenpäin kohti ajattelua, analyysiä ja edistystä?

Tutkija Jiri Nieminen väitteli viime perjantaina miespoliitikkojen maskuliinisuudesta.  Ilta-Sanomien viikonloppunumerossa kerrotaan tutkimuksen antia otsikolla "Metroseksuaali ja protestimies".  Siinä erottuu kaksi ääripään roolia: metroseksuaalinen ylemmän keskiluokan maskuliini ja perinnemiehekäs maskuliini.  Ensinmainitusta Nieminen käyttää esimerkkinä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia/kok ja jälkimmäisestä puoluejohtaja Timo Soinia/PS.  Heidän hybridikseen Nieminen laskee Keskustan puheenjohtajan Timo Sipilän.

Lehtijutun perusteella Niemisen perustelut vaikuttavat hyvinkin perustelluilta. Etenkin Soinin ja hänen puolueensa esiintymisessä on korostuneesti esillä menneen maailman n.s. arvot ja esiintyminen.  Siinä suhteessa hänellä lienee esimerkkinään PerSujen edeltäjä SMP ja sen puheenjohtaja Veikko Vennamo jolla kuulemma oli puoluetovereille esiintymistä varten uniformuna huonosti istuva ja ryppyinen puku.  Muuten hän esiintyi tyylikkäämmin.  Nyt oppipoika Soini käyttää ryppyisiä pukuja ja pitää takkuista rasvaista, tarkoitushakuisen huolimattomasti kammattua hiuksistoa.

Vastaavasti Stubb pukeutuu korostetun tyylikkäästi, joko konservatiivisesti tai rennosti tilaisuuden luonteesta riippuen.  Lisäksi hän esiintyy merkkitietoisesti harrastustensa parissa.  Samaa linjaa toteuttaa myös kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arginmäki/VAS. Oma osansa valitussa tyylissä on myös korostetun sosiaalinen käytös.

Pelkkä pukeutuminen olisi sivuseikka eikä saisi minua provosoitua kirjoittamaan.  Kuitenkin Maukka Perusjätkä jo 1980-luvulla tiesi, että vaatteet on mun aatteet.  Niin ne ovat poliitikoillekin.  He ilmentävät ja visualisoivat esittämäänsä aatemaailmaa tavoittelemalleen kannattajakunnalle. Stubb ylemmälle mukamas liberaalille keskiluokalle ja Soini haluaa profiloitua protestiksi noille keekoilijoille.  He siis nykykielenkäytöllä brändäävät itseään äänestysmarkkinoille.

Samaa ilmentää Stubbin korostettu urheilullisuus ja vapaamielisyys suhteessa seksuaalivähemmistöjä kohtaan.  Kuitenkin hänen politiikkansa ydin on tukea talouselämän suurten toimijoiden vapautta eikä tavallisten ihmisten.  Hänelle riittää minkä hän katsoo olevan tarpeeksi äänestyssuosion kalastelemiseksi eli näkyvyys julkisuudessa.  Käytännön politiikka hoidetaan muualla.

Soinin protestimiehisyys taas on viimepäivinä havaittu siinä kuinka hän on oman puolueensa lisäksi pyrkinyt jotamaan myös Demuleita, jotka eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Jouni Backmania myöten tuntuvat olevan annetuista neuvoista kovin otettuja.  Soini kun pyrki esittämään Demareiden ministerikierrätyksen osoituksena duunarimiesten väheksymisenä.  Samaan aikaan Soinin ja hänen puolueensa käytännön toimet ovat yhtä kaukana jollei kauempanakin puheista kuin Stubbillakin.  Esimerkistä käy vaikka Eduskunnan äänestys työläisten loma-ajan sairastamisesta jossa PerSulit vastustivat äänin 28 ei, 3 jaa ja poissa 8 sekä Teuvo Hakkaraisen sekoilut asian vierestä eduskuntakeskustelussa.

Soinin vanhakantainen miehistely, suunniteltu tai sisäsyntyinen, on kovin vanhakantaista haikailua menneeseen jolloin muistikuvissa "kesät oli lämpimiä ja läski valkoista".  Muisteloissa vain tuntuu unohtuvan, että tuolloin köyhät ihmiset kulkivat kerjuulla ja naisen paikka oli nyrkin ja hellan välissä.  Soinille ja hänen kaltaisilleen ei näytä sopivan asioiden kehittyminen suvaitsevampaan ja sosiaalisempaan suuntaan vaan sen sijaan kalastelevat menneisyyden syvimmissä pohjamujuissa kaivaen esiin syrjintää ja rasismia eri muodoissaan.  Ja aina näyttää löytyvän tyytymättömiä joille älytön älämölö riittää tyytymättömyyden purkautumistieksi.  Miten pääsisimme kohti ajattelua ja yhteiskunnan rakenteiden sekä prosessien analyysiä?