YLE mainostaa sotaa

Suomen yleisradio eli tuttavallisemmin YLE tarjosi eilen 20/10 -11 pääuutislähetyksessään mainoskatkon NATOlle. Siinä NATOttaja Martti Ahtisaari sai kritiikittä julistaa NATOn ilosanomaa.

Ahtisaari väitti NATOa rauhanturvaorganisaatioksi jolle YK ulkoistaa rauhanturvaamistehtävät, muka ikäänkuin ainoana mahdollisena. Ban Ki-Moon kuulemma soittaa suoraan NATOn päivystävään puhelimeen kun tarvetta ilmenee. Ahtisaari lasketteli pajunköyttä omantunnon hiukkaakaan ilmettä väräyttämättä.

Ahtisaari ei ilmeisesti lainkaan ihmettele kuinka NATOlta jää rauhanturvaamisen jälkeen niin paljon ruumiita. Esimerkiksi Afganistanissa, entisessä Jugoslaviassa ja nyt viimeksi Libyassa. Ennenmuinoin rauhanturvaajat menivät taistelevien osapuolten väliin estämään verenvuodatusta. Nyt NATO mukamas rauhanturvaajana nimen omaan sitä vuodattaa. Se ei siis turvaa rauhaa vaan sitä rikkoo.

Ahtisaari ei ilmeisesti myöskään ihmettele kuinka NATO suhtautuu hyvin luovasti ja vapaasti sille YK:sta asetettuihin operaatioiden rajauksiin. Esimerkiksi Libyassa oli lupa lentokieltoalueeseen siviilien suojelemiseksi mutta NATO ei antanut sen rajoittaa toimintavapauttaan vaan pommitti surutta siviilejä jos he sattuivat olemaan väärän osapuolen hallussaan pitämillä alueilla. Sen sijaan mieleinen osapuoli on saanut surmata väärin ajattelevia siviilejä rauhassa. Samaan aikaan NATO särki pommituksillaan elintärkeää infrastruktuuria kuten esimerkiksi kastelujärjestelmiä. Olisivathan ne olleet uudelle nukkehallinnolle epämieluisasti muistuttamassa ihmisiä edellisen hallinnon aikaansaannoksista.

Oma lukunsa on NATOn päämaan USAn suorat murhat joita se tekee väittäen niitä oikeuden toteuttamiseksi. Se ei kykene omassa maassaankaan pidättäytymään rangaistuksiksi naamioiduista murhista mutta nyt häpeilemättä murhaa ihmisiä ympäri maailman.

Ahtisaari ilmeisesti ajattelee, että rauhanturvaajien ei tulisi estää sotimista vaan olla osapuoli vieraassa maassa. Ennen vanhaan tuollaista ei nimitetty rauhanturvaamiseksi vaan hyökkäämiseksi ja miehittämiseksi..

Valtaosa suomalaisista on Ahtisaaren kanssa erimieltä suhtautumisesta NATOon. Silloin on kaikkein käsittämättömintä, että YLE antaa tälläisessä tilanteessa yhdelle osapuolelle tälläisen tilan mainospläjäykselle. Vaikka keppihevosena olikin Ahtisaaren elämänkerran julkaiseminen, niin siitä huolimatta mainos oli tarpeeton ja irrallaan itse uutisesta.  Edes mainostelevisio MTV3 ei saa sijoittaa mainoskatkoja noin muun ohjelman sekaan vaan ne on erotettava itse ohjelmasta.

Ahtisaari siis syyllistyi harhaanjohtavaan mainontaan ja YLE tekstimainontaan.

Mistä löytyisi valveilla olevat konsulit vahtimaan YLEn vikkeliä toimittajia pysymään edes alkeellisesti asemansa edellyttämässä tasapuolisuudessa?

Työrauhaa alennuksessa

SAK:n ekonomistit suurissa viisauksissaan ovat laskeneet uuden työnantajien EK:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen, SAK:n, STTK:n ja Akavan, raamisopimuksen nostavan palkansaajien ostovoimaa.  Mainos löytyy SAK:n sivuilta jossa Joonas Rahkola nimisen ekonomistin suulla sopimusta kehutaan. Asiaa uutisoi m.m. Kansan Uutiset nettijutussaan  Toki tietysti on luonnollista, että SAK:n väki kehuu solmimaansa sopimusta mutta luulisi tutkijoilla olevan jonkin verran rehellisyyttä ja ammattiylpeyttä.

Ensinnäkin sopimus ei ole raamisopimus palkoista vaan henkilöstökuluista, ainakin työnantajien tulkinnan mukaan, vaikka sitä ei sopimustekstissä suoraan sanotakaan.  Jos siis ensimmäiseksi 13 kuukaudeksi 2,4 % ja se tulkitaan palkkakustannusten nousuksi niin palkoille jää 1,42 % ja lopulle 12 kuukaudelle luvatusta 1,9 %:sta jää 1,27 %.

Samaan aikaan vuositason inflaatioksi kuluvalle vuodelle on arvioitu 3,1 % ja vuodelle 2012 on arvioitu 2,7 %.  Luvut ovat n.s. tilastolukuja eikä tavallisten ihmisten kauppojen kassoilla ja vuokraisäntien edessä kokemia todellisia hintojen nousuja.

Aiemmin sovitut palkankorotukset tälle vuodelle lienevät n. 2 %:n luokkaa parhaimmillaankin.


150 €:n kertakorvaus keskipalkan tasolla (3032 €) on n. 0,4 %.  Valtaosa saa toki paljon vähemmän kun näitä sopimuksia tarjoilevienkin palkat on keskiarvossa mukana. 

Noita lukuja kun ynnäilee niin pääsee tulemaan, että ostovoiman alenemisperimää jää päättyvistä sopimuksista vähintäänkin n. 1 %:n verran.  Ehdotetut sopimukset alentavat tulkintatavasta riippuen ostovoimaa lisää ensimmäisenä vuonna 1,3 – 0,1 % joka taas on uutta alenemisperimää seuraaville vuosille.  Todellisuudessa yksittäisten liittojen sopimat TESit sitten jäävät noidenkin alle joten mistä SAK:n ekonomistit siis repivät tuon ostovoiman kasvun?

SAK:n ekonomistit näyttävät laskevan koko ehdotetun sopimuskauden korotukset yhteen ja vertaavat sitä harhautuksessaan yhden vuoden ennustettuun inflaatioon.  He eivät malta kertoa, että sopimuskauden koko pituus on yli kaksi vuotta eikä, että vain ensimmäisen korotuksen ajankohta on sopimuksessa mainittu, jälkimmäistä ei.  He näyttävät myös olettavan, että palkansaajat saavat palkkoihinsa kaiken mitä tuossa kattoraamissa luvataan.  Ja siitäkin huolimatta heidän laskelmansa heittää.

Oma lukunsa on sitten nuo paljon mainostetut laadulliset parannukset tekstikysymyksissä.  Niitä ekonomistit hehkuttavat mutta ne ohitetaan kuitenkin itse sopimustekstissä sanoilla ”edistetään”, ”selvitetään”, ”uudistetaan” ja ”yksinkertaistetaan”.  Sopimuksessa ei sanota mihin suuntaan ja kenen eduksi.  Samalla esimerkiksi perhevapaissa otetaan hallitusohjelman ehdotus sellaisenaan mukamas sopimuksen tuomana laadullisena parannuksena.

Erityisen käsittämätöntä on SAK:n ekonomistien puheet n.s. palkkaperinnöstä.  Sehän on käsite jolla työnantajat yrittävät myydä saman korotuksen kahteen kertaan, ensin varsinaisessa sopimuksessa ja sen jälkeen samoilla rahoilla toiseen kertaan seuraavassa sopimuksessa.  Nyt näköjään SAK:nkin väki on lähtenyt tuohon työnantajien härskiin vedätykseen mukaan.

Heikki Harma (alias Hector) kirjoitti 1970-luvulla Työttömän arkiviisuun viimeisiksi säkeiksi:

”No tulkeepas meille, me leivomme teille

leivän joka ei ole mittää.

Toivoa vain soppii, että köyhä oppii,

että armonpalat ei ole mittään.”. 

Toivottavasti me tavalliset palkansaajataatiaiset vihdoinkin opimme, emmekä alistu näihin armopaloihin joita meillä vääryydellä ja viekkaudella kaupataan. Työrauha on kapitalistille oikeasti kalliimpi ja työväenliikkeen tehtävä, mukaanlukien SAK, on hankkia siitä jäsenilleen käypä hinta.

Pankkien kriisit

Meille kerrotaan, että eurooppalaiset ja kansainväliset pankit ovat kriisissä.  Syyllisiksi osoitetaan Kreikkaa, Portugalia j.n.e.  Voisiko joku talousviisas jossakin selittää tämän mekanismin?

Mehän rakennamme verorahoihin perustuen ympäri Eurooppaa tukimekanismeja joilla autetaan velkaantuneita maita maksamaan velkansa pankeille?  Miten pankit voivat joutua niiden takia rahoitusongelmiin kun niiden antamat lainat hoituvat ajallaan viimeistään meidän veronmaksajien rahoilla.

Tosin välissä meidän hallituksemme lainaavat samoilta pankeilta lisää rahaa rahoittaakseen nuo ongelmamaiden lainanmaksut.  Mutta sehän on varmaa liiketoimintaa pankeille ja takaa lisää korkotuottoja.  Kyseessä on siis pomminvarma liiketoiminta ilman mitään omia riskejä kun ne on siirretty eri EU-maiden veronmaksajille.  Lopullisten laskujen maksajat on vielä jätetty ilman reaalivakuuksia jotta omaisuudet päätyvät taatusti sinne mihin niiden katsotaan kuuluvankin eli suurten ylikansallisten kapitaalien joukkoon.

Kyseessä siis ei ole oikea pankkien luottotoimintaan liittyvä ongelma vaan sen täytyy olla toisen sortin puhallus jossa pääomittamisen nimellä pankkien omistajille kerätään rahaa.  Oikeasti pankkien pääoman kai pitäisi kapitalismissa olla omistajien siihen sijoittamaa rahaa tai asiakkaiden tallettamaa rahaa.  Jos siinä tarvitaan lisää pääomaa niin se kai pitäisi olla osakeannin paikka?  Kaupattaisi osakkeita halukkaille ostajille, niin entisille kuin uusillekin omistajille.  Ja talletusrahaa saa maksamalla rahalle korkoa.

Tässä yhteydessä taitaa mennä tai tahallisesti sekoitetaan pankin pääoma ja pankin pörssiarvo.  Pääomahan on pankissa rahan teossa tarvittavaa pääomaa jolla vastata pankin liikkeelle laskemasta pankin itse tekemästä lainarahasta.  Kyse on näennäisestä vastuusta sillä tällä hetkellä vastaavan määräksi kai riittää 0,8 % lainojen määrästä.  Pankin pörssiarvo taas on hinta jonka pankin omistaja saa tai saisi realisoidessaan omistustaan. Edellisen jääminen liian pieneksi supistaa pankin liiketoimintaa mutta jälkimmäinen ei vaikuta siihen oikeastaan ollenkaan vaan pankkien omistajien omaisuuden arvoon ja se tuntuu olevan niin EU-tason kuin kansallisten talouspoliitikkojen tämän hetkisistä huolista suurin. Höttörahatalouden kupla kun ei saisi puhjeta.  Samalla työnantajat käyttävät tilannetta surutta hyväkseen reaalitaloudessa kiinni olevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Jälleen siis Bertold Brechtin sanat osoittautuvat oikeiksi: "Sillä mitä on tiirikka verrattuna osakkeeseen? Mitä on pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna? Mitä miehen murhaaminen verrattuna miehen palkkaamiseen?" (Roolihahmo Puukko-Mackie, Kerjäläisooppera (Dreigroschenoper), 1928)

Ahmadinejad ja herkät hipiät

Palestiinan jäsenyyskysymyksen nostaminen pöydälle ei ole toistaiseksi ollut ainoa "mielenkiintoinen" asia YK:n 66. yleiskokouksessa.  Jälleen kerran n.s. länsimaisen arvoyhteisön johtaja USA marssi ulos ja marssitutti perässään muitakin kun Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad piti omaa puheenvuoroaan. 

Ilmeisesti lansimaista sananvapautta ja läntisiä arvoja ylväästi ajava USA ja sen ulkopoliittinen johto ei kuitenkaan siedä itseensä kohdistuvaa arvostelua vaan herkkähipiäisesti poistuu kuuntelemasta. Onnettominta tapauksessa on, että piskuisen Suomen edustajakin seurasi samaa hanhenmarssia muiden EU-maiden edustajien kanssa.

Suomen edustajan teko herättää muutamia kysymyksiä:  Kuka teki päätöksen ulosmarssista?  Helsingin Sanomien uutisen mukaan "YK:n ja yleisten globaaliasioiden yksikön päällikkö" Katri Viinikka on kertonut  paikalla olleen "ulkoasiainsihteerin".  YLEn uutinen tietää kertoa, että ulkomisnisteriömme oli ohjeistanut sihteerin seuraamaan EU:n vatluuskuntia kuin "hai laivaa".  Tarkemmin ei kuitenkaan kerrota kuka päätöksen oli tehnyt.  Vastuu siis asettuu joko presidentti Haloselle tai ulkoministeri Tuomiojalle.  Jatkokysymys kuuluu kuinka paljon heillä on ollut oikeaa omavaltaista harkintamahdollisuutta EU:n oloissa?  Vai ovatko hekin samanlaisia?

Miksi vieraan meihin ystävällisissä ja diplomaattisissa suhteissa olevan valtion presidentin puhuessa paikalla on vain joku sihteeri eikä enemmän presidentin tasoisia ihmisiä, kuten presidentti itse tai ulko- tai joku muu -ministeri tai edes joku korkean tason virkamies?  Heitähän on ollut ainakin presidentin esittelyssä tehdyn päätöksen mukaan paikalle lähetettynä varsin suuri joukko. 

Ja ennen kaikkea: mihin ulkopoliittiseen linjaukseen tälläinen tahditon ja lapsellinen käytös perustuu?  Kuka, missä ja milloin on päättänyt ryhtyä näin nirppanokkaiseksi ja prinsessamaisen herkkähipiäiseksi? Kuka, missä, miten ja millä valtuuksilla on asettanut sallitun rajat Mahmoud Ahmadinejadille YK:n yleiskokouksia varten?  Koskevatko samat rajat myös muita puhujia?

Mahmoud Ahmadinejadin puhe sisälsi monia mielenkiintoisia ja ajankohtaisia asioita vaikka toki myös yliampuvia propagandapläjäyksiä. Jos siitä riisuu uskonnollisen hömpän, jäljelle jää ihan kelvollista puhetta YK:n yleiskokoukseen.   Luin tuon linkitetyn transkription enkä löytänyt siitä syytösten mukaista antiseministimiä enkä holocaustin kieltämistä.  Sen sijaan siellä esitetään puolueetonta tutkimusta 11.9 2001 tapahtuneesta World Trade Center -tornien (WTC) tuhoutumisesta sekä vastustetaan ydinaseita, vieraiden maiden miehityksiä, sionismia j.n.e.. Syytökset WTC-torneistakin olivat pikemminkin syytöksiä tapahtumien hätiköidystä hyväksikäytöstä perustelemaan Afganistanin sotaa eikä niinkään salaliittoteoretisointia.  Erityisesti Ahmedanijadin syytösten kohteena oli miehitys- ja siirtomaapolitiikka läntisten kapitalistien keinona hallita maailmaa, sen ihmisiä ja luonnonvaroja.

Onko niin, että suomalaiset ja muutkin läntiset tiedotusvälineet mielummin vaikenevat puheen oikeasta sisällöstä ja ajavat mielummin USAn propagandatuuttien sanomaa?  Onhan toki Ahmadinejadin puhekin, tietysti, heidän propagandaansa mutta eikö heillä ole siihen, siis propagandaan, ihan samanlaista oikeutta kuin muillakin?

Ahmadinejadin puhe antaa varsin kolkon ja raa'an kuvan USAn ja läntisten kapitalististinen maiden politiikasta ja sen taustalla olevista n.s. länsimaisista arvoista.  Siinä ilmeisesti syy herkkähipiäisyyteen.  Ahmadinejad piteli peiliä jonka kuvaa USAn poliittinen eliitti ja sen perässä juoksevat m.l. piskuinen Suomi, eivät kestä katsella. heidät ja siinä mukana meidät näytettiin housut kintuissa.  Silloin ylivertaisen mediavoiman omaavat länsimaat, tietenkin, vääristävät viestin ja tuovat tilalle omansa jolla perustella entisen kaltaisen politiikan jatkuminen.  Tärkeintä heille on, että me tavalliset taatiaiset länsimaissa emme näkisi mitä meno oikeasti on.

Palestiinalainen kissa pöydällä

Palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas jättenee huomenna perjantaina anomuksen palestiinalaisten täydestä jäsenyydestä Yhdistyneissä kansakunnissa (UN).  Tuskastuneena vuosikymmenten jaaritteluihin ja epäonnistuneisiin neuvotteluihin, palestiinalaishallinto (Palestinian Authority (PA)) on päättänyt nostaa kissan myös YK:n pöydälle.

II Maailmansodan jälkeen YK:n suunnitelmaan kuului molempien, sekä juutalaisen että arabivaltioiden perustaminen.  Suunnitelma ei kelvannut kummallekaan osapuolelle.  Juutalaiset hylkivät sitä koska eivät saaneet kaikkea eli ahnehtimaansa Suur-Israelia (Eretz Israel) ja palestiinalaisarabit hylkivät sitä koska se vei arabien asuttamia maita israelilaisille.  Jako ei siis vastannut väestösuhteita vaan tuki juutalaisten sionistisia valloitussuunnitelmia.  Juutalaiset perustivat oman valtionsa yksipuolisesti, vastoin YK:n suunnitelmaa ja sen jälkeen ovat pitäneet sota- ja poliisivoimallaan huolen, että alueen arabit eli palestiinalaiset eivät kykene samaan.  Suurena apuna tässä imperialismissa israelilaisilla on ollut USA ja siellä n.s. juutalainen lobby.  USAhan edelleenkin rahoittaa suuren osan Israelin budjetista ja siten sen väkivaltakoneistojen ylläpidosta.

Palestiinalaisten julkistettua aikeensa hakea YK:n täysjäsenyyttä USAn johto, presidentti Barack Obama etunenässä ovat yrittäneet estellä ja pelotella palestiinalaisia peräytymään aikomuksessaan.  Se paljastaa USAn politiikan kaksinaamaisuuden räikeimmillään.  Obama on selittänyt, että rauha Lähi-itään voidaan saada vain Israelin ja Palestiinan keskinäisillä neuvotteluilla.  Jos Obama olisi todella sitä mieltä, hän ei sekaantuisi asiaan rahoittamalla ja tukemalla toista osapuolta eikä estäisi toisen osapuolen normaaleja oikeuksia yrittää ajaa asiaansa YK:ssakin.  Oikeasti rauha saataisi hyvinkin helposti.  Se edellyttäisi vain, että USA vetäisi tukensa pois Israelilta ellei se suostu palestiinalaisvaltion rakentamiseen myös sille elinkelpoisin rajoin ja ehdoin.

Erityisen löperön vaikutelman antaa Suomen ulkopoliittinen johto.  Presidentti Tarja Halonen on puhunut ympäripyöreitä ja kauniita.  Samoin ulkomisteri Erkki Tuomioja on ollut harvinaisen hiljainen ja yrittää piiloutua EU:n selän taakse.  Mukamas yhteinen kanta pitää saada ja vasta jos sitä ei saada, voi Suomella olla omakin mielipide.  Ei sanaakan miten Suomi yrittäisi vaikuttaa EU:n kantaan.  Aikaisemmin heidän puheistaan on saanut käsityksen, että he eivät ainakaan periaatteessa olisi sionistien ja heidän nyötäjuoksijoidensa talutettavissa.  Tosin ilmeisesti homma on kuitenkin paremmin hanskassa kuin se olisi ollut edellisen hallituksen ulkoministerillä, NATO-kiimakko Alexander Stubbilla.  Ilmeisesti pissa on lurahtanut heidän sukkiinsa kun samaan aikaan on pitäisi ajaa Suomen jäsenyyttä YK:n turvallisuusneuvostossa.  Silloin kun ei parane suututtaa ketään ja pitäisi olla kaikkien kanssa samaa mieltä.

Lopputuloksena on, että Suomi kiltisti tulee tukeneeksi USAn etupyyteitä tässäkin asiassa.  Eikä palestiinalaiset saa vieläkään ansaitsemaansa omaa valtiota ja rauhaa vaan sama sionistinen meno jatkuu.  Tosin Israel alkaa sisäisestikin jo rakoilla kun avarakatseisimmat ja kaukonäköisimmät juutalaiset alkavat huomata nykymenon mahdottomuuden pitkällä tähtäyksellä.  Israelin talous, edes USAn tuella ei näytä kestävän vuosikymmeniä jatkuvaa sotaleirin ylläpitoa.  Tähän asti taloudellisia vaikeuksia on yritetty ratkaista riistämällä maata miehitetyiltä alueilta mutta sekin alkaa loppua.  Edessä siis on joko todella suurenluokan katastrofi ja kallis ratkaisu sitä kautta tai maailmanluokan silmien aukaisu tosiasioille. Joka tapauksessa tästä tämän hetkisestä tilanteesta YK:ssa ja n.s. läntisen arvoyhteisön reaktioista pitäisi kaikkien nähdä miten tavallisia ihmisiä,  meitä ja palestiinalaisia viedään kuin litran mittaa pihalle lumiukon seuraksi.

Viron eliitti opetusretkellä

Tämän aamuinen paperinen Helsingin Sanomat tietää kertoa kuinka CIA:n ex-propaganda-agentti ja nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves kerallaan apurinsa päätoimittaja ja VT Iivi Anna Masso ovat käyneet Suomessa kertomassa miten Virosta ja virolaisesta hallitsevasta eliitistä pitää ja miten ei saa kertoa.

Täällä on kuulemma, m.l. Helsingin Sanomat, harjoitettu kerrassaan luvatonta sananvapautta kun on rohjettu arvostella virolaisten touhuja. 

Virossa hallitsevan eliitin meno on äitynyt sellaiseksi, että jopa ideologisesti ja NATOllisesti samoin ajatteleva Aatos Erkko näyttää haluavan tehdä pesäeroa hiuksenhienolla kritiikillä lehdissään.  Oikeastihan Viron johtavat tahot, m.m. Res Publica- ja Isänmaa -puolueiden liitto ja sosiaalidemokraatteja*) edustava Ilves sekä muut, ajavat maailmankatsomuksellisesti ja käytännön politiikassa ihan samoja asioita kuin liberaalina itseään pitävä Erkko.  Molemmat tahot kannattavat talousliberaalia kapitalismia ja erityisesti NATOn ylivaltaa.  Viron eliitti on vienyt Viron kaikkiin mahdollisiin NATOn sotiin ja Erkko lehtineen on tämän maan kovimpien NATOttajien kärkijoukoissa.  Se onkin ilmeisesti kaikkein tiukin yhteinen side heidän välillään.

Helsingin Sanomien Viro-arvostelua koskeva juttu näyttää olevan vain paperilehdessä.  Netissä oleva on toisenlainen ja siellä vain kevyesti viitataan paperisen juttuun.  Sordino on siis päällä vielä Erkollakin aateveljiä arvostellessaan.

Erityisen tökeröksi Ilveksen ja Masson opetusretken tekee, että Viron eliitti on niin kärkkäästi kehumassa omaa Viron "vapautustaan", arvostelemassa heille epämieluisia tahoja ja mukana riekkumassa muualla USAn pikku apurina.  Heille siis sopii sananvapaus heidän itsensä kaltaisille mutta heidän arvostelemisensa onkin heille jo ihan eri juttu.  Natsit saavat riekkua Sinimäellä mutta jos joku täällä uskaltaa kirjoittaa jotakin edes hieman poikkipuolista esimerkiksi virolaisista rikollisista, niin sananvapaus saa jäädä unholaan.  Joku saattaisi kutsua tuollaista kaksinaismoralismiksi mutta heille se on vain heidän käsityksensä vapaudesta: vapautta heille mutta ei erimeiltä oleville.

Olisikohan paikallaan alkaa nähdä virolainen todellisuus ja politiikka aidosti eikä vain russofobismin tai peräti misorussismin vääristämänä. 

*) Viron sosiaalidemokraatteja ei pidä sotkea muihin sosialidemokraatteihin.  Se on vielä suomalaista SDP:täkin oikeistolaisempi, joidenkin mielestä keskusta-oikeistolainen puolue.  Huomaa myös a-kirjainten määrä eli viroksi sosiaalidemokratia ei ole virolaisille sosialidemokratiaa kuten muille.

Puttosen pörinöitä

Viikonlopun paperisessa Ilta-Sanomissa haastatellaan Aalto-yliopiston rahoituksen professoria, Vesa Puttosta yli sivun jutussa.  Hän tuntuu vastustavan kiihkeästi Kreikalta vaadittavia lainojen ja takuiden vakuuksia.  Hänen kantansa on toimittaja Mika Koskinen tiivistänyt viiteen väitteeseen (kursiivit suoria lainauksia lehtijutusta).

1) Valtiot ovat erilaisia lainaajia kuin yritykset tai yksityishenkilöt.  Valtio on suvereeni, jolla on verotusoikeus.
Erilaisuus on tähän asti perustunut siihen, että valtion ei ole katsottu voivan mennä konkurssiin ja sillä on katsottu olevan aina mahdollisuus maksaa velkansa, ainakin seuraavaan sotaan saakka.  Toinen mahdollisuus on ollut hoitaa maksuvalmius muuttamalla valuuttakursseja. Nyt kuitenkin Kreikka on konkreettisesti tilanteessa jossa konkurssi on mahdollinen eikä EU:n oloissa sillä ole mahdollisuutta valuuttakurssien kautta hoitaa tilannetta.  Verotusoikeus ei muuta tätä asetelmaa. 

2) Poliitikot sanovat, että heillä on Suomen kansalta saatu valtuutus vaatia vakuuksia.  Eivät ne olleet mitkään vakuusvaalit.   Äänestin sinne kansanedustajaa.
Puttosen mielestä siis kansanedustajien eikä heidän puolueidensa pitä muistaa vaalien jälkeen mitä lupasivat vaalikampanjassaan.  Itse asiassa hallituspoliitikoilla ei ole valtuutusta vaan velvollisuus vaatia vakuuksia.  Ja jos eivät niitä saa, jäättää Suomi pois koko järjestelystä.

3) Jos vakuuksia ei voi teknisistä syistä vaatia, niin sehän vitsi koko homma.

Vitsiksi homma muuttuu vasta jos ennakkoehdosta ei pidetä kiinni ja mennään lainajärjestelyyn mukaan ilman vakuuksia.  Tekniikka on vain hidaste jos sekään.  Teknisesti EU:n perussopimukset kieltävät EU:n laajuiset tukijärjestelyt mutta ei se ole estänyt tukemasta Kreikkaa jo aiemminkin, eikä Irlantia j.n.e.

4) Jos vakuudet olisivatkin teknisesti mahdollisia,niin se, että vaadimme Suomelle paremman oikeuden kuin mitä muut saavat, tarkoittaa sitä, etytei kukaan lainaa rahaa Kreikalle enää millään ehdoilla.  Se taas johtaa siihen, että eurooppalaisia valtioita lainoteta muut kuin toiset euromaat.
Tässä Puttonen jo valehtelee.  Suomi ei ole ollut vaatimassa "parempaa oikeutta" sillä eihän Suomi ole sulkenut pois mahdollisuutta muiden vaatia samaa eli vakuuksia omille lainoilleen ja takauksilleen.   Parasta olisi ollut, jos jo keväällä olisi lähdetty koko EU:n laajuisesti tielle jota Suomesta ehdotettiin eli olisi laadittu kaikille koko järjestelyä koskeva vakuus- ja takuujärjestely.

Toisaalta Puttonen väittää, että kukaan ei lainaisi enää Kreikalle.  Miksi ei lainaisi jos tarjolla olisi vakuudet?  Pikemminkin lainan saamisen luulisi olevan helpompaa ja halvempaa jos vakuudet ovat kunnossa.  Nythän Kreikan lainat ovat sikakalliita juuri riskin takia.

5) Vakuusvaateilla tehdään jumalattomasti hallaa Suomen asemalle EU:n sisällä.  Suomesta on tullut itsepäinen känkkäränkkä, johon ei voi enää luottaa jatkossa.
Kuinka niin?  Onko epäluotettavaa ilmoittaa, että ei lähde järjestelyyn mukaan ilman vakuuksia ja pitää ilmoittamastaan ennakkoehdosta kiinni?  Eikö nimen omaan toisinpäin toimiminen olisi epäluotettavaa?

Onko känkkäränkkäilyä ajaa omia ennalta ilmoittamiaan ehtoja?  Käsittääkseni kukaan ei pidä Isoa Britanniaa känkkäränkkänä vaikka se on vaatinut oman oikeutensa maksattaa osan jäsenmaksuistaan muilla, ml. Suomi.

Pikemminkin tämä episodi on osoittanut, että Suomea ja suomalaisia ei voi enää pitää äänettömänä yhtiömiehenä joka suostuu ihan mihin tahansa ilosta istua isojen poikien kanssa samoissa pöydissä, tai ainakin pöydän alla, tai ainakin eteisessä tai ainakin olla hengessä mukana.


Sen sijaan ulkoministeri Erkki Tuomioja lienee oikeilla jäljillä sanoessaan Helsingin Sanomien mukaan, että Suomen vaatimukset itseasiassa hakevat koko Euroalueelle taloudellista kestävyyttä.  Tuomioja on oikeassa jos tämä jupakka johtaa realististisempaan poliittiseen ajatteluun ja siitä sellaisten johtopäätösten vetoon, että pankkien harjoittama ahne rahastus saadaan kuriin. 


Siinä Puttonen on oikeassa, että Soini-ilmiöllä on osansa suomalaisten hallituspiirien tiukkuudella tässä asiassa.  Normaalioloissahan olisi jo aikapäiviä sitten lipsahdettu vanhaan jees-miehen osaan.  Vakuuspuheet eivät olisi tulleet heille edes mieleen koska se olisi vaatinut oman äänen ja mielipiteen esiintuomista isojen poikien ja tyttöjen pöydässä.  Viimeistään Saksan liittokansleri Angela Merkelin jyrähdys olisi saanut suomi-ministerille löysät housuun.  Nyt Soinin pelko näyttää olevan viisauden alku. 


Aalto-yliopiston piti nostaa suomalainen tiede ennennäkemättömään kukoistukseensa.  Jos jutun substanssi on todella Vesa Puttoselta eikä bulevardilehden toimittajalta niin arvon professori näyttäisi olevan esimerkki siitä miten paljon yliopistossa on vielä tekemistä.  Niin normaalijärjelle vieraita hänen ulostulonsa, ainakin tuossa muodossa, ovat.