YLE:n verkkosivuilla on julkaistu Janne Riiheläisen kolumniksi nimitetty mielipiderykäisy otsikolla "Moskova saapuu Brysseliin ja muita viestejä Kremlistä". Se on tuttua jööttiä tutusta suunnasta josta käytetään ilmeisesti hassunhauskaksi tarkoitettua lempinimea "Jysky". Normaalisti en provosoituisi kirjoittamaan muuta kuin ehkä jonkun kommentin suoraan siihen. Tällä kertaa kun YLEn rajoitetti keskustelua k.o. jutusta ajallisesti, jäi plokihammastani kolottamaan sillä kirjoituksessa itsessään ja sen keskustelussa on erityistä yksisilmäistä kaksinaismoralismia.
Sinällään Riiheläisen lienee tähän vuodatukseen herättänyt Venäjän presidentin hallinnon tiedottojan D.Peskov:n tyttären, E.Peskova:n palkkaaminen EU:n parlamenttiin harjoittelijaksi tästä nostettu n.s. "myrsky vesilasissa". Siitä provosoituneena hän lataa ja tussauttaa täyslaidallisen kohti Venäjää. Totuttuun yksisilmäiseen ja tarkoitushakuiseen tyyliinsä. Siinä ei ole mitään uutta eikä kirjoittamisen aihetta an sich.
Sen sijaan kirjoituksen kapeakatseisuuteen puuttuminen sai k.o. toimituksen tuottajan R.Liekin puolustamaan YLEn moniarvoisuutta kirjoittamalla moninäkökulmaisuuden tulevan monien kirjoittajien kokonaisuudesta eikä yksittäisistä kirjoituksista tai niiden kirjoittajista. Liekin kuvailu pitää YLEssä paikkaansa monen aiheen kohdalla mutta turvallisuus- ja ulkopolitiikka ei kuulu sellaisiin. Siinä suhteessa YLEllä ei ole Riiheläisen näkökulmaa avartavia kirjoittajia tai kirjoituksia. Sen sijaan linja J.Arosta J.Riiheläiseen on ahdas ja yksipuolinen mutta selkeä.
Heti perään kommenttiketjussa sekä Riiheläinen itse että YLEn ulkomaantoimittaja J.Saarikoski kehuvat sekä oman että laajemminkin YLEn kirjoittelun käsittelevän asioita molempien osapuolten näkökulmasta. Niinhän ei oikeasti tapahdu vaan YLE on puolensa ja kirjoittajansa valinnut hyvinkin tarkoitushakuisesti.
Riiheläinen vielä loihe lausumaan, että ne ajat ovat menneet jolloin piti itää haukkuakseen haukkua myös länttä. Se ei kuitenkaan tarkoittane, että lännen politiikan haukkuminen kokonaan jätettäisi ja nähtäisi syy aina sekä vain ja ainoastaan idässä. Länsi vain muka reageeraa idän ilkeyksiin eikä sen tarkoitusperistä juurikaan kaivella ketunhäntiä.
Saarikoski myös komppaa Riiheläistä kertomalla muka dokumentoiduista Venäjän rikkeistä joilla hän perustelee valittua linjaa jotta ei jouduttaisi "journalistisesti hakoteille". Oikeasti hän viitannee vain n.s. "highly likely" -tyyliin osoitettuihin "todennäköisiin syyllisiin". Toteaahan Riiheläinen todisteiden vaatimisesta, että ovat vain "litaniaa" eikä niihin tarvitse siten vastata, syylliset tiedetään muutenkin.
Oikeasti YLE:ltä on vaadittu, ainakin allekirjoittanut, tasapuolista kohtelua niin, että samanlaiset toimet saavat samanlaisen journalistisen kohtelun. Toisin sanoen jos kerrotaan toteavaan uutisoivaan sävyyn jonkin tekemistä jotakin niin silloin samankaltaisista teoista pitäisi olla paha mennä moralisoimaan muita. Samaten jos moralisoidaan jonkun jonkinlaisia tekoja, sama moraalinen närkästys olisi suunnattava kaikkiin jotka samankaltaisiin arveluttavuuksiin sortuu. Esimerkkinä jos esimerkiksi kirjoitetaan paheksuvaan sävyyn puuttumisesta toisten sisäisiin asioihin Ukrainassa niin suvereniteetin loukkaukset Venezuelassa ovat myös tuomittavia tai jos vaaditaan kosovolaisille oikeutta erota suvereenista Serbiasta niin kai sama oikeus on myös krimiläisillä erota Ukrainasta et cetera, aeque tractans.
YLE on ilmoittanut haluavansa olla vastuullinen tiedonvälittäjä. Se on m.m. liittynyt vastuullista journalismia -kampanjaan. Jos se sellainen oikeasti haluaa olla, sen olisi syytä tarkistaa toimintalinjojaan. Ei toki niin, että se estäisi riiheläisten kaltaisten ääneen pääsyn mutta toisaalta antaisi äänen sijaa myös toisin toisenlaisista näkökulmista ajatteleville sekä toisaalta pitäisi huolta ettei uutisoinnissa ja muutenkaan jutuissaan sorru kaksinaismoralismiin. Eikä olisi pahitteeksi hieman terottaa hampaitaan silloinkin kun esitellään yksittäisen näkökulman esittäjiä asiantuntijoina. Ihan jotta ei käy kuten jutussa jossa haastateltiin Ulkoministeriön hybridiuhkalähettilästä M.Kinnusta. Jutussahan vallan vahtikoira nieli n.s. asiantuntijan jutut ihan pureksimatta vaikka niissä oli montakin kohtaa joihin ammattimainen tutkiva journalisti olisi voinut tarttua.
YLE ei suinkaan ole tuohon suohon yksin ängennyt vaan vaiva piinaa koko valtajulkisuuttamme, n.s. MSM:ä eli "Main Stream Media" -kokonaisuutta kuten anglosakseilla on tapana sanoa. Tietenkin puolue- tai muuten sidonnaisuutensa julkisesti ilmoittaneet ovat hieman eriasia ja keltaisten n.s. bulevardilehtien suhteen olen menettänyt toivorikkauteni jo kauan aikaa sitten mutta YLEn suhteen olen aidosti pettynyt koska pidin sitä pitkään parempana (ja se sitä monella vähemmän herkällä alalla on edelleenkin). Eikä pidä unohtaa sen olevanhan n.s. julkisen palvelun tuutti jonka me kaikki veroillamme kustannamme, eli maksamme niin Liekin ja Saarikosken palkat kuin Riiheläisen kirjoituspalkkiot sekä paljon muuta. Parempaa tulevaisuutta siis YLElle toivoen.
---
Julkaisen tämän kirjoituksen myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuorossa.
tiistai 5. maaliskuuta 2019
sunnuntai 17. helmikuuta 2019
Uskonnollista sekotusta - taas
Sattuipa silmiini Seurakuntalainen-sivustolla sen verkkosivujen päätoimittajan Sari Savelan/KD plokikirjoitus otsikolla "Jos lapselle ei opeteta uskontoa, se on kuin hänelle ei opetettaisi äidinkieltä". Otsikko oli niin provokatiivinen, että äidyin lukemaan koko jutun.
Erityisesti Savelan käsityksistä niskakarvojani nostattivat hänen käsityksensä uskonnonopetuksesta ja lasten uskontoon kasvattamisesta sekä uskonnonvapauden luonteesta.
Ensinnäkin Savelan mielestä uskonnon ja omantunnonvapaus tulee loukatuksi jos yhteiskunnan ylläpitämät koulut eivät hoida uskovaisten puolesta lasten indoktrinoimista hänen uskoonsa. Hän ei ilmeisesti ymmärrä höykäsen pölähtämää mitä uskonnonvapaus sekä negatiivisessa että positiivisessa mielessä tarkoittaa. Eihän kouluissa annettavan uskonnonopetuksen loppuminen estä häntä harjoittamasta uskontoaan tai ajattelemasta sen dogmien mukaisesti. Tässä hän on samoilla linjoilla kuin niin moni muukin kristitty uhriutuja.
Jostakin kumman syystä Savela myös olettaa, että uskovaisten vanhempien uskonkäsitykset ovat automaattisesti myös lasten käsityksiä. Eihän niin oikeasti ole vaan myös lapsilla tulisi olla oma oikeutensa ihan itse muodostaa käsityksensä maailmankatsomuksista ja halustaan sellaisiin sitoutua tai olla sitoutumatta, silloin kun haluaa niin tehdä tai olla tekemättä. Positiivinenkaan uskonnonvapaushan ei mitenkään erityisesti korosta vanhempien oikeutta tuputtaa omaa uskontoaan lapsilleen vaan kaikkien, myös lapsien, omaa oikeutta päättää omasta uskonnonharjoittamisestaan.
Savela esittää myös, että viimeisimmässä uskonnonvapauslain uudistuksessa 2003 lakiin (453/2003) olisi silloin tullut korostettu positiivisen uskonnonvapauden perussävy. Siinä(-kin) hän antaa väärää todistusta. Oikeastihan koko ajan, miltei sata vuotta, meidän uskonnonvapauslakimme on kirjoitettu lähtien ja perustaen positiiviseen uskonnonvapauteen. Negatiivinen uskonnonvapaus, siis oikeus olla harjoittamatta uskontoa, on ollut sivujuonne. Tokikin kerta kerralta se on noussut enemmän esille mutta edelleenkin sen eteen on tehtävä paljon töitä eikä se silti toteudu esimerkiksi kouluissa tai armeijassa.
Savela on myös täysin metsässä Joulun historiassa. Se on yhtäältä vanha Saturnuksen ja Voittamattoman Auringon (Sol Invictas) kunniaksi vietetty juhla kaukaisesta Persiasta jonka kristityt kaappasivat uskontoonsa kun sitä rakensivat. Meillä Joulu nimeä ("Yole") myöten polveutuu vanhasta germaanien vuoden pimeimpään hetkeen sijoitetusta juhlasta. Alkaahan talvipäivän seisauksen jälkeen pimeys väistyä ja valo voittaa, kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla riippumatta harjoitetusta uskonnosta.
Ja lopulta otsikkoasiaan: ihmisillä ei ole mitään erityistä oikeutta pakottaa toisia ihmisiä, lapsiakaan, harjoittamaan omaa uskontoaan. Eikä sitä voi verrata äidinkielen opettamiseen. Se on ajattelun ja kommunikaation perusta mutta uskonnot ovat vain toisaalta hallinnollisia malleja ihmisten kurissapitämiseen tarjoamalla paranormaaleja voimia valtaapitävien haluamien moraali- ja käyttäytymissääntöjen pakottamiseen ja toisaalta keinoja niiden selittämiseen ja perustelemiseen. Nykyisinä entistä rationaalisempina aikoina meidän tulisi pikemminkin suhtautua sellaisiin kriittisesti kuin vaatia niitä levitettäviksi. Katsomusoppiaine voisi olla sellainen kriittistä katsomusten lukutaitoa kaikille opettava.
Korjaus 17/2 -19 klo 16.55: Uuden Suomen sivuilla olevaan kirjoitukseeni saaman korjausvihjeen takia korjattu Savelan kirjoituksen julkaisijaksi Seurakuntalainen-sivusto Kirkko ja kaupungin asemesta. Kiitokset S.Paterolle korjauksesta. ---
Julkaisen tämän kirjoituksen myös pian Myyryläinen-plokissani Uuden Suomen sivuilla.
Erityisesti Savelan käsityksistä niskakarvojani nostattivat hänen käsityksensä uskonnonopetuksesta ja lasten uskontoon kasvattamisesta sekä uskonnonvapauden luonteesta.
Ensinnäkin Savelan mielestä uskonnon ja omantunnonvapaus tulee loukatuksi jos yhteiskunnan ylläpitämät koulut eivät hoida uskovaisten puolesta lasten indoktrinoimista hänen uskoonsa. Hän ei ilmeisesti ymmärrä höykäsen pölähtämää mitä uskonnonvapaus sekä negatiivisessa että positiivisessa mielessä tarkoittaa. Eihän kouluissa annettavan uskonnonopetuksen loppuminen estä häntä harjoittamasta uskontoaan tai ajattelemasta sen dogmien mukaisesti. Tässä hän on samoilla linjoilla kuin niin moni muukin kristitty uhriutuja.
Jostakin kumman syystä Savela myös olettaa, että uskovaisten vanhempien uskonkäsitykset ovat automaattisesti myös lasten käsityksiä. Eihän niin oikeasti ole vaan myös lapsilla tulisi olla oma oikeutensa ihan itse muodostaa käsityksensä maailmankatsomuksista ja halustaan sellaisiin sitoutua tai olla sitoutumatta, silloin kun haluaa niin tehdä tai olla tekemättä. Positiivinenkaan uskonnonvapaushan ei mitenkään erityisesti korosta vanhempien oikeutta tuputtaa omaa uskontoaan lapsilleen vaan kaikkien, myös lapsien, omaa oikeutta päättää omasta uskonnonharjoittamisestaan.
Savela esittää myös, että viimeisimmässä uskonnonvapauslain uudistuksessa 2003 lakiin (453/2003) olisi silloin tullut korostettu positiivisen uskonnonvapauden perussävy. Siinä(-kin) hän antaa väärää todistusta. Oikeastihan koko ajan, miltei sata vuotta, meidän uskonnonvapauslakimme on kirjoitettu lähtien ja perustaen positiiviseen uskonnonvapauteen. Negatiivinen uskonnonvapaus, siis oikeus olla harjoittamatta uskontoa, on ollut sivujuonne. Tokikin kerta kerralta se on noussut enemmän esille mutta edelleenkin sen eteen on tehtävä paljon töitä eikä se silti toteudu esimerkiksi kouluissa tai armeijassa.
Savela on myös täysin metsässä Joulun historiassa. Se on yhtäältä vanha Saturnuksen ja Voittamattoman Auringon (Sol Invictas) kunniaksi vietetty juhla kaukaisesta Persiasta jonka kristityt kaappasivat uskontoonsa kun sitä rakensivat. Meillä Joulu nimeä ("Yole") myöten polveutuu vanhasta germaanien vuoden pimeimpään hetkeen sijoitetusta juhlasta. Alkaahan talvipäivän seisauksen jälkeen pimeys väistyä ja valo voittaa, kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla riippumatta harjoitetusta uskonnosta.
Ja lopulta otsikkoasiaan: ihmisillä ei ole mitään erityistä oikeutta pakottaa toisia ihmisiä, lapsiakaan, harjoittamaan omaa uskontoaan. Eikä sitä voi verrata äidinkielen opettamiseen. Se on ajattelun ja kommunikaation perusta mutta uskonnot ovat vain toisaalta hallinnollisia malleja ihmisten kurissapitämiseen tarjoamalla paranormaaleja voimia valtaapitävien haluamien moraali- ja käyttäytymissääntöjen pakottamiseen ja toisaalta keinoja niiden selittämiseen ja perustelemiseen. Nykyisinä entistä rationaalisempina aikoina meidän tulisi pikemminkin suhtautua sellaisiin kriittisesti kuin vaatia niitä levitettäviksi. Katsomusoppiaine voisi olla sellainen kriittistä katsomusten lukutaitoa kaikille opettava.
Korjaus 17/2 -19 klo 16.55: Uuden Suomen sivuilla olevaan kirjoitukseeni saaman korjausvihjeen takia korjattu Savelan kirjoituksen julkaisijaksi Seurakuntalainen-sivusto Kirkko ja kaupungin asemesta. Kiitokset S.Paterolle korjauksesta. ---
Julkaisen tämän kirjoituksen myös pian Myyryläinen-plokissani Uuden Suomen sivuilla.
keskiviikko 6. helmikuuta 2019
Ohjattua kaksinaismoralismia Venezueelaan - Doble estándar guiado a Venezuela
Suomen ulkoministeri T.Soini ja ulkoministeriömme on liittynyt vallankaappaaja J.Guaidón tukijoihin Venezuelan kriisissä. Viimemmäksi vakuudeksi on yhdytty joidenkin EU-maiden julistukseen asiasta.
Tuo vakuutus vaatii Venezuelaan uusia presidentinvaaleja vaikka siellä vasta vajaa vuosi sitten sellaiset käytiin ihan sen perustus- ja vaalilakien mukaisesti. Se julistaa myös tukea J.Guaidolle hänen yritettyään kaapata presidentin vallan ja aseman vastoin maan perustuslakia.
Kaikki tämä samaan aikaan kun julistetaan eri maiden suvereeniuden kunnioittamisen tärkeyttä ja vaaditaan puuttumattomuutta muiden maiden asioihin. Joitakin maita syytetään some-kampanjoinnista ja yhteydenpidosta ehdokkaisiin presidentinvaalien yhteydessä mutta mitä sellainen onverrattuna suoran vallankaappauksen tukemiseen ja uhkavaatimuksiin?
Voiko kaksinaismoralismi olla paksumpaa ja pahemmin löyhkäävää?
P.s. USA:n ulkoministeri M.Pompeo käyttikin paljastavasti Venezuelan vallankaappaajasta nimeä Guiado joka espanjaa osaaville avautuu ohjattuna ja käskytettynä.
---
Julkaisen tämän kirjoituksen pian myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.
Tuo vakuutus vaatii Venezuelaan uusia presidentinvaaleja vaikka siellä vasta vajaa vuosi sitten sellaiset käytiin ihan sen perustus- ja vaalilakien mukaisesti. Se julistaa myös tukea J.Guaidolle hänen yritettyään kaapata presidentin vallan ja aseman vastoin maan perustuslakia.
Kaikki tämä samaan aikaan kun julistetaan eri maiden suvereeniuden kunnioittamisen tärkeyttä ja vaaditaan puuttumattomuutta muiden maiden asioihin. Joitakin maita syytetään some-kampanjoinnista ja yhteydenpidosta ehdokkaisiin presidentinvaalien yhteydessä mutta mitä sellainen onverrattuna suoran vallankaappauksen tukemiseen ja uhkavaatimuksiin?
Voiko kaksinaismoralismi olla paksumpaa ja pahemmin löyhkäävää?
P.s. USA:n ulkoministeri M.Pompeo käyttikin paljastavasti Venezuelan vallankaappaajasta nimeä Guiado joka espanjaa osaaville avautuu ohjattuna ja käskytettynä.
---
Julkaisen tämän kirjoituksen pian myös plokissani Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.
perjantai 1. helmikuuta 2019
Vaalirauhan julistus
Täten julistan itseäni koskevan
vaalirauhan
Suomen tasavallan eduskunnan ja Euroopan unionin parlamentin vaaleihin
jotka pidetään sen lakien mukaisessa järjestyksessä
vuonna 2019 j.a.a.
Ottaen
huomioon, että vaalikampanjan aikana ehdolla olevien poliitikkojen ja
heitä tukevien luonnollisten ja juridisten henkilöiden puheet ja teot
ovat vain mainontaa ja markkinointia vaalituloksen maksimoimiseksi ja,
että olen äänestyspäätökseni jo hyvissä ajoin aiemmin tehnyt
poliitikkojen aiemman käytöksen, puheiden ja tekojen, perusteella, julistan täten
minä
minä
Jorma Juhani Myyryläinen,
täysivaltainen ja rokotettu Suomen tasavallan kansalainen kaikella hallussani olevalla vallalla ja voimalla seuraavasti ja itseäni sitovasti:
täysivaltainen ja rokotettu Suomen tasavallan kansalainen kaikella hallussani olevalla vallalla ja voimalla seuraavasti ja itseäni sitovasti:
1 §
En anna ehdokkaiden tämän julistuksen antamisen jälkeisten puheiden enkä tekojen vaikuttaa tekemiini äänestyspäätöksiin kummassakaan vaalissa. Velvoitan kuitenkin itseni käyttämään äänioikeuttani ja antamaan hyväksyttävissä olevan äänen kummassakin vaalissa.
2 §
En
kommentoi kenenkään ehdokkaan tai heidän tukijoidensa vaalikampanjoihin
kuuluviksi tulkitsemiani puheita tai kirjoituksia julkisesti.
3 §
Tämä
julistus on voimassa koko tämän maailmankaikkeuden tässä
todellisuudessa siinä laajuudessa johon maailmankaikkeus on ehtinyt
kunakin kampanjoinnin hetkenä laajeta Euroopan unionin parlamentin edustajien vaalipäivää seuraavan aamun aamupuuroon saakka.
4 §
Kaikki tähän julistukseen liittyvät tulkintakysymykset ratkaisen julistuksen antajana oman valintani ja harkintani puitteissa ja mukaisesti itse valitsemassani paikassa ja ajalla. Julkistan mahdollisen harkintani tuloksen sopivaksi katsomallani tavalla mikäli katson sen aiheelliseksi ja yleistä tai yksityistä hyötyä edistäväksi.
5 §
Kaikki tähän julistukseen liittyvät tulkintakysymykset ratkaisen julistuksen antajana oman valintani ja harkintani puitteissa ja mukaisesti itse valitsemassani paikassa ja ajalla. Julkistan mahdollisen harkintani tuloksen sopivaksi katsomallani tavalla mikäli katson sen aiheelliseksi ja yleistä tai yksityistä hyötyä edistäväksi.
5 §
Mikäli
kuitenkin tätä julistusta vastaan rikon, ansaitsen kaiken sen mitä
poliittinen vastuu tässä valtakunnassa kaikessa ankaruudessaan päälleni
syytää.
Annettuna
Suomen tasavallan E:n kaupungissa,
Linnunradan galaksissa
1. pvä:nä helmikuuta 2019 j.a.a.
---
Tämä julistus julkaistaan sekä Myyräntyötä-plokissa Google Inc:n Blogger-alustalla että Myyryläinen-plokissa Alma Media Oyj:n Uusi Suomi Puheenvuoro -palvelussa.
sunnuntai 18. marraskuuta 2018
Pimppimellakka II
Kirjoitin joku aika sitten kaksinaismoralismista liittyen suhteutumiseen toisaalta venäläiseen Pussy Riot -ryhmään ja toisaalta espanlajaiseen "Coño insumiso" -mielenosoitukseen otsikolla "Todellinen pimppimellakka". Vastaavat oikeudenkäynnit näyttävät saavan siellä jatkoa. Seuraavaksi suosittelisinkin erilaisten pimppimellakkafanien suuntaavan sananvapautta puolustavat toimensa taas takaisin Espanjaan.
Siellä on FEMEN-aktivisteja tuomiolla vuonna 2014 järjestämästään mielenosoituksesta madridilaisessa Almudena:n katedraalissa silloisen pääministerin M.Rajoy Brey:n hallituksen abortinkieltosuunnitelmia vastaan. Suunnitelmia joista he silloin joutuivat kansalaisten, m.l. FEMEN, tiukan vastustuksen takia luopumaan. Katolisten lakimiesten yhdistys vaatii nyt kahden vuoden vankeutta uskonnollisen vihan lietsomisesta ja syyttäjän vaatima tuomio on yhdeksän kuukautta jumalanpilkasta.
Jos pimppimellakka Kr.Vapahtajan katedraalissa Moskovassa on sananvapautta niin eikö myös paljaat tissit Almudenassa mene samaan kategoriaan? Missä ovat siis rohkeat ja alativalppaat sananvapauden puolustajat? Madridissa, ihan EU:n sisämarkkinoilla, olisi puolustettavaa.
Siellä on FEMEN-aktivisteja tuomiolla vuonna 2014 järjestämästään mielenosoituksesta madridilaisessa Almudena:n katedraalissa silloisen pääministerin M.Rajoy Brey:n hallituksen abortinkieltosuunnitelmia vastaan. Suunnitelmia joista he silloin joutuivat kansalaisten, m.l. FEMEN, tiukan vastustuksen takia luopumaan. Katolisten lakimiesten yhdistys vaatii nyt kahden vuoden vankeutta uskonnollisen vihan lietsomisesta ja syyttäjän vaatima tuomio on yhdeksän kuukautta jumalanpilkasta.
Jos pimppimellakka Kr.Vapahtajan katedraalissa Moskovassa on sananvapautta niin eikö myös paljaat tissit Almudenassa mene samaan kategoriaan? Missä ovat siis rohkeat ja alativalppaat sananvapauden puolustajat? Madridissa, ihan EU:n sisämarkkinoilla, olisi puolustettavaa.
---
Julkaisen tämän myös pian Uuden Suomen puheenvuorossa: http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Lähteitä:
- https://www.efe.com/efe/english/world/spanish-feminists-face-trial-for-topless-abortion-protest-in-madrid-cathedral/50000262-3814956?utm_source=wwwefecom&utm_medium=rss&utm_campaign=rss#
. https://elpais.com/ccaa/2018/11/16/madrid/1542357838_283965.html
- https://sputniknews.com/europe/201811161069872021-femen-trial-madrid-topless-protest/
- https://femen.org/christian-lawyers-try-to-revise-the-case-of-action-in-almudena-cathedral/
Lähteitä:
- https://www.efe.com/efe/english/world/spanish-feminists-face-trial-for-topless-abortion-protest-in-madrid-cathedral/50000262-3814956?utm_source=wwwefecom&utm_medium=rss&utm_campaign=rss#
. https://elpais.com/ccaa/2018/11/16/madrid/1542357838_283965.html
- https://sputniknews.com/europe/201811161069872021-femen-trial-madrid-topless-protest/
- https://femen.org/christian-lawyers-try-to-revise-the-case-of-action-in-almudena-cathedral/
maanantai 22. lokakuuta 2018
Uhrit kaksinaismoralismin kynsissä
Olemme saaneet lukea uutisia kuinka J.Khashoggi:n (جمال خاشقجي) surma Saudi-Arabian Istanbulin konsulaatissa on saanut jotkut n.s. läntisessä arvoyhteisössä (M.Ahtisaaren ilmaus) reagoimaan. Esimerkiksi Deutsche Welle on uutisoinut kuinka sikäläinen liittokansleri A.Merkel harkitsee aseviennin keskeyttämistä joksikin aikaa Saudeille.
Toimenpide huokuu melkoista kaksinaismoralismia sillä aiempi ja edelleen jatkuva saudien sotiminen ja siviilien tappaminen Jemenissä ei ole saanut samanlaisia reaktioita aikaan. Ilmeisesti on kuten P.Siikala omassa plokissaan havaitsi: toimittaja uhrina on ihan eri arvossa kuin kuin tavalliset ihmiset. Hänen havaintonsa perustui tuoreeseen oikeustapaukseen Suomessa mutta sama lainalaisuus näyttää pätevän myös muuten. Tuhannet ja taas tuhannet siviiliuhrit eivät saa kunnon kristillisdemokraattia toimimaan mutta yksi toimittaja uhrina on kriittinen massa.
Toisaalta suomalaisia päättäjiä ei näytä liikuttavan edes toimittajan kohtalo. Todennäköinen perustelu on, että Suomen aseviennillä ei ole merkitystä kun niin pientä on. Tosin usein vedotaan myös työpaikkoihin joista ei voida luopua. Harvoin on niin merkityksettömästä revitty niin merkittävää.
Tällä kertaa merkitsemättömään puuttumisella olisi voitu tehdä poliittinen ele. Niitähän on tehty m.m. koskien Skripal:ien myrkyttymistapausta ja silloin voitiin toimia jopa ennenkuin oli edes tutkimuksia kunnolla aloitettu, pelkkien kuulopuheiden perusteella. Nyt ollaan kuin n.s. "kusi sukassa" kun olisi mitä mainioin paikka profiloitua vapaan tiedotusvälityksen puolustamisessa vaikka jemeniläissiviileistä ei niin välitettäisikään.
Tosin meidän "nilkeillämme" on isäntä seurattavana Rapakon takana. Sieltähän on D.Trumpin suulla ilmoitettu, että selitykset kelpaa eikä toimenpiteitä tarvita. Siis "Business as usual" suomalaisellekin establismentille eikä mitään tarvitse tehdä.
Jotkut toki länsimaissakin ovat havahtuneet pohtimaan ristiriitoja julkisessa poliittisessa käyttäytymisessä. Esimerkiksi britilehti The Guardian on kirjoittanut asiasta. Mutta kovin kevyttä on senkin analyysi, yrittämättäkään tonkia syvemmin esimerkiksi taloudellisia kytköksiä saudien perheyhtiöön Aramco:on ja sen sivutuotemerkkeihin ja liiketoimintayksiköihin kuten Saudi-Arabian valtioon ja sen armeijaan.
Koskahan edes julkisessa keskustelussa päästäisi siihen, että ihan tavallisten ihmisten elämä, jemeniläistenkin, merkitsisi yhtä paljon kuin jonkun toimittajan ja julkimon. On sitten kyse kunniasta, koskemattomuudesta tai hengestä ja elämästä? Ehkä sen jälkeen saisimme edushenkilömmekin toimimaan.
---
Julkaisen tämän kohta myös Uuden Suomen plokissani.
Toimenpide huokuu melkoista kaksinaismoralismia sillä aiempi ja edelleen jatkuva saudien sotiminen ja siviilien tappaminen Jemenissä ei ole saanut samanlaisia reaktioita aikaan. Ilmeisesti on kuten P.Siikala omassa plokissaan havaitsi: toimittaja uhrina on ihan eri arvossa kuin kuin tavalliset ihmiset. Hänen havaintonsa perustui tuoreeseen oikeustapaukseen Suomessa mutta sama lainalaisuus näyttää pätevän myös muuten. Tuhannet ja taas tuhannet siviiliuhrit eivät saa kunnon kristillisdemokraattia toimimaan mutta yksi toimittaja uhrina on kriittinen massa.
Toisaalta suomalaisia päättäjiä ei näytä liikuttavan edes toimittajan kohtalo. Todennäköinen perustelu on, että Suomen aseviennillä ei ole merkitystä kun niin pientä on. Tosin usein vedotaan myös työpaikkoihin joista ei voida luopua. Harvoin on niin merkityksettömästä revitty niin merkittävää.
Tällä kertaa merkitsemättömään puuttumisella olisi voitu tehdä poliittinen ele. Niitähän on tehty m.m. koskien Skripal:ien myrkyttymistapausta ja silloin voitiin toimia jopa ennenkuin oli edes tutkimuksia kunnolla aloitettu, pelkkien kuulopuheiden perusteella. Nyt ollaan kuin n.s. "kusi sukassa" kun olisi mitä mainioin paikka profiloitua vapaan tiedotusvälityksen puolustamisessa vaikka jemeniläissiviileistä ei niin välitettäisikään.
Tosin meidän "nilkeillämme" on isäntä seurattavana Rapakon takana. Sieltähän on D.Trumpin suulla ilmoitettu, että selitykset kelpaa eikä toimenpiteitä tarvita. Siis "Business as usual" suomalaisellekin establismentille eikä mitään tarvitse tehdä.
Jotkut toki länsimaissakin ovat havahtuneet pohtimaan ristiriitoja julkisessa poliittisessa käyttäytymisessä. Esimerkiksi britilehti The Guardian on kirjoittanut asiasta. Mutta kovin kevyttä on senkin analyysi, yrittämättäkään tonkia syvemmin esimerkiksi taloudellisia kytköksiä saudien perheyhtiöön Aramco:on ja sen sivutuotemerkkeihin ja liiketoimintayksiköihin kuten Saudi-Arabian valtioon ja sen armeijaan.
Koskahan edes julkisessa keskustelussa päästäisi siihen, että ihan tavallisten ihmisten elämä, jemeniläistenkin, merkitsisi yhtä paljon kuin jonkun toimittajan ja julkimon. On sitten kyse kunniasta, koskemattomuudesta tai hengestä ja elämästä? Ehkä sen jälkeen saisimme edushenkilömmekin toimimaan.
---
Julkaisen tämän kohta myös Uuden Suomen plokissani.
lauantai 15. syyskuuta 2018
Todellinen pimppimellakka
Me olemme saaneet tottua kuinka suomalaiset sananvapauden airueet ovat julistaneet venäläisen Pussy Riot -ryhmän ("pimppimellakka") taistelevan sananvapauden puolesta putinilaista sortoa vastaan.
Nyt kuitenkin likipitäen samaan aikaan Espanjan viranomaiset ovat hyökänneet sikäläisen "Coño insumiso" -marssin (tottelematon tai uppiniskainen pimppi) ja sen puolustajien kimppuun. Marssilla kannettiin suurta muovista pimppiä kuin neitsyttä Mariaa itseään rukoiltiin p.pimppiä.
Viimeisin vaihe on, että näyttelijä Guillermo "Willy" Toledo Monsalve on pidätetty hänen kansalaistottelemattomuuttaan jäätyä saapumatta oikeuteen jossa häntä olisi syytetty uskonnon pilkasta kun kapinapimppiä puolustaakseen oli kertonut "paskovansa jumalaanne ja olevan paljon pa**aa neitsyt Marian dogmillekin" (vap.suom. esp. alkup. tekstistä:"Yo me cago en Dios y me sobra mierda para cagarme en el dogma de la 'santidad y virginidad de la Virgen María'").
Erilaisten asioiden, m.l. jumalat, päälle paskominen on vanha espanjalainen tapa kirota samoin kuin muiden maitoon, äitien päälle j.n.e. Mikä tahansa pyhänä pidetty kelpaa. Onpa yksi heidän lempijoulukoristeistaankin kakkiva paimen.
Nyt sikäläinen katolilaisuskovaisten lakimiesten yhdistys on saanut oikeuslaitoksen liikkeelle diktaattori Francon aikaisten lakien perusteella syyttämään sananvapauden puolustajia.
Missä ovat siis suomalaiset sananvapauden puolustajat? Eikö pitäisi nousta yhteiseen rintamaan francolaisia sortajia vastaan ihan EU:n sisämarkkinoilla? En ole kuitenkaan nähnyt juttuakaan tiedonlevitteissä, en vale- enkä tosilevitteissä, en YLE:ssä enkä MV:ssä.
Jutusta ovat kertoneet englanniksi m.m.:
- brittiläinen The Independent
- venäläinen Sputnik
- espanjalaisen El Pais:n englanninkielinen versio
Motto: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it" (E.B.Hall; The Friends of Voltaire; 1906)
---
Julkaisen tämän pian myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palstan plokissani.
Nyt kuitenkin likipitäen samaan aikaan Espanjan viranomaiset ovat hyökänneet sikäläisen "Coño insumiso" -marssin (tottelematon tai uppiniskainen pimppi) ja sen puolustajien kimppuun. Marssilla kannettiin suurta muovista pimppiä kuin neitsyttä Mariaa itseään rukoiltiin p.pimppiä.
Viimeisin vaihe on, että näyttelijä Guillermo "Willy" Toledo Monsalve on pidätetty hänen kansalaistottelemattomuuttaan jäätyä saapumatta oikeuteen jossa häntä olisi syytetty uskonnon pilkasta kun kapinapimppiä puolustaakseen oli kertonut "paskovansa jumalaanne ja olevan paljon pa**aa neitsyt Marian dogmillekin" (vap.suom. esp. alkup. tekstistä:"Yo me cago en Dios y me sobra mierda para cagarme en el dogma de la 'santidad y virginidad de la Virgen María'").
Erilaisten asioiden, m.l. jumalat, päälle paskominen on vanha espanjalainen tapa kirota samoin kuin muiden maitoon, äitien päälle j.n.e. Mikä tahansa pyhänä pidetty kelpaa. Onpa yksi heidän lempijoulukoristeistaankin kakkiva paimen.
Nyt sikäläinen katolilaisuskovaisten lakimiesten yhdistys on saanut oikeuslaitoksen liikkeelle diktaattori Francon aikaisten lakien perusteella syyttämään sananvapauden puolustajia.
Missä ovat siis suomalaiset sananvapauden puolustajat? Eikö pitäisi nousta yhteiseen rintamaan francolaisia sortajia vastaan ihan EU:n sisämarkkinoilla? En ole kuitenkaan nähnyt juttuakaan tiedonlevitteissä, en vale- enkä tosilevitteissä, en YLE:ssä enkä MV:ssä.
Jutusta ovat kertoneet englanniksi m.m.:
- brittiläinen The Independent
- venäläinen Sputnik
- espanjalaisen El Pais:n englanninkielinen versio
Motto: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it" (E.B.Hall; The Friends of Voltaire; 1906)
---
Julkaisen tämän pian myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palstan plokissani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
