Kirjoitin viime heinäkuussa edellisen kerran valtaapitävien sekoilusta liittyen Wikileaks-paljastuksiin otsikolla Wikileaks-sekoilua. Silloin Wikileaks julkaisi edellisen kerran suuremman pläjäyksen paljastuksiaan. Tuolloinkin itse sisältöä yritettiin ja onnistuttiin peittämään muihin, epäasiallisiin peittelyihin. Jälleen sama meno näyttää olevan käynnissä.
Kun aiheena pitäisi olla esimerkiksi USAn diplomaattien epäasiallinen käytös ja sen yhteydet sotimiseen eri puolilla maailmaa niin huomio yritetään kääntää muualle. Kun paljastetaan USAn diplomaatteille annetut vakoilukäskyt, huomio käännetään siihen kuinka paljastukset vaarantavat USA-laisia ihmisiä, siis ihmisiä tappotyössään Afganistanissa.
Oma lukunsa on meidän ulkoministerimme Alexander Stubb. Hän vakuuttaa kannattavansa avointa ulkopolitiikkaa. Mutta kun avoimesti paljastetaan kuinka ulkopolitiikassa toimitaan, pitää hän avoimmuutta sopimattomana vaikka tosin sitä edelleenkin kannattaa. Mitähän hän muuta kannattaa kuin entistä tiiviimpää yhteistyötä ja liitoutumista noiden nyt Wikileaksin housut kintuissa paljastamien kanssa. Hänen mielestään ei tunnu olevan ollenkaan ongelma mitä noissa vuodoissa paljastuu itse ulkopolitiikan ja diplomatian sisällöistä. Hänelle huoli on diplomaattien keskinäinen luottamus salailun tehokkuuteen. Ilmeisesti Stubb ja kollegansa ovat niin erkaantuneita ihmisten todellisuudesta, että heidän keskinäiset suhteensa ovat tärkeämpiä kuin heidän politiikkansa seuraukset.
Samaan aikaan on paljastunut Barack Obaman hallinnon uhkaukset Jean Assangea vastaan. Alanpa pikku hiljaa kallistua epäilemään, että hänen syytöksissään CIA:ta kohtaan on perää ja ahdistelu- ja raiskaussyytökset olisivatkin ajojahtia epämiellyttävää avoimmuuden harrastajaa kohtaan.
Odotan mielenkiinnolla mitä Wikileaksin paljastuksista Suomen osalta paljastuu kunhan se selviää palvelunestohyökkäyksestään. Listalla ovat kuulemma ainakin Paavo Lipposen ja Anneli Jäätteenmäen Irak-kuviot sekä Martti Ahtisaari. Lisäksi siellä taitaa olla juttua Suomen kytköksistä Afganistaniin. Toivottavasti edes Wikileaksin kautta kansainvälinen korkea ulkopolitiikka avautuu meille avoimemmaksi. Toivottavasti tämän jälkeen meillä on taas hitusen enemmän tietoa poliittisen eliitin, tälläkertaa ulkopoliittisen, tekemisistä. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Tekstit
1 kommentti:
Alexander Stubbin kommentti oli ääliömäisyydessään niin idioottimainen, että tunnen myötähäpeää hänen puolestaan. Miten älykäs ihminen voi päästää suustaan jotain noin typerää?
Tarkoitan tietysti sitä, miten hän muka tukee avoimuutta, mutta salaiset asiat pitää pitää salaisina. Minä pidän Stubbia vastenmielisenä!
Kun tähän lisätään tieto siitä, miten Suomi on häpeällisesti alistunut Kiinan painostukseen, sekä Stubbin toiminta iranilaisen rahtilaivan tapauksessa, alkaa hänen pätevyytensä olla kyseenalainen eikä tuollainen ihminen ehkä voi jatkaa ministerinä.
Julian Assange on sankari, joka työskentelee ankarasti väärintekijöiden kiinni jäämiseksi. Jokainen joka vastustaa WikiLeaksiä on aivoiltaan vajaa. Kun poliitikot eivät siihen pysty, muiden on avoimuus heidän puolestaan toteutettava!
Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä muita Suomea koskevia tietoja paljastuksiin tulee sisältymään. Toivon, että lokaa tulee poliitikkojen niskaan!
Lähetä kommentti